70-luvun suomalainen popmusiikki on aika laaja käsite.
Alkupuolella 70-lukua tulivat kuuluisiksi mm Juice, Dave Lindholm, Mikko Alatalo ja Hector. Loppupuolen punk-murroksesta alkaen kuunneltiin mm Hurriganesta, Wigwamia, Maukka Perusjätkää, Ratsiaa, Problemsia, Eppu Normaalia ja Pelle Miljoonaa. Monilla näistä esiintyjistä on informatiiviset kotisivut, esim Mikko Alatalolla osoitteessa http://www.mikkoalatalo.net/
Kirjoista mainitsisin esim Esko Lehtosen Suomalaisen rockin tietosanakirjan, osat 1 ja 2. Jake Nymanin Rocktieto-kirjasarja sisältää 3 osaa. Kirjojen saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistohausta http://www.helmet.fi
Pasilan kirjaston lisäksi Helsingin Sanomat on arkistoitu lehtenä tai mikrofilminä ainakin Helsingin yliopiston kirjastoon ja Espoon Leppävaaran kirjastoon. Lisäksi Helsingin kaupunginkirjaston kaikissa toimipisteissä on henkilökunnan käytössä Helsingin Sanomien tekstiarkisto, josta haun avulla löytää kaikki lehden artikkelit vuodesta 1990 alkaen.
Joidenkin lähteiden mukaan germaaninen nimi Gerwin ja sen rinakkaismuodot, jotka ovat muun muassa suomalaisten sukunimien Kervinen ja Karvinen kantamuotoja, tarkoittivat 'keihään ystävää' (ger=keihäs, win=ystävä).
Germaaneiksi sanotaan eräitä kieleltään läheistä sukua olevia indoeurooppalaisia kansoja. Esim. saksa, friisi, hollanti, englanti, ruotsi, tanska, islanti ja norja ovat germaanisia kieliä. Suomalaiset ovat saaneet runsaasti kulttuurivaikutteita germaaneilta jo toiselta esikristilliseltä vuosituhannelta lähtien.
Aikojen kuluessa sanojen merkitykset muuttuvat. Germaanisista nykykielistä yllä mainittuja vanhoja muotoja ja merkityksiä ei enää löydy.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36abs.htm löytyy artikkeli sukunimien...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mette on lyhentymä saksalaisesta nimestä Mechthild (voima+taistelu). Nimi tarkoittaa siis voimakasta, mahtavaa taistelijaa. Nimi on samaa juurta kuin Mathilda.
Mathildan nimipäivä on 1700-luvun puolivälistä lähtien ollut suomalaisessa almanakassa 14.3. Katolisella kirkolla on useita Mechthild -pyhimyksiä ja autuutettuja, mutta nimipäivä ei liity kehenkään heistä. Sen sijaan se on 14.3.968 kuolleen saksalaisen kuningas Henrik I Linnustajan puolison ja useiden luostarien perustajan, pyhän Mathilden muistopäivä.
Ohessa linkki ruotsalaiseen etunimitietokantaan, jossa Meten nimipäiväksi on mainittu 20.7.
http://www.historiska.se/learning/nomina/search.asp
Tällaista listaa ei taida olla olemassa, ei kattavaa eikä laajalevikkisimmistäkään.
Suomen kansallisbibliografia Fennican avulla (http://fennica.linneanet.fi/) voi löytää kaikki Suomessa joskus julkaistujen lehtien tiedot. Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta (http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/main.html) käy ilmi, että pelkästään vuosina 1771-1890 Suomessa ilmestyi 165 sanomalehteä, aikakauslehdet eivät ole luvussa mukana.
Suurilevikkisimpien sanomalehtien tilastoja vuodesta 1995 löytyy Tilastokeskuksen Internet-sivuilta:
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kulttuuri.html#aikakausle…
Sivuilta löytyy myös tilastoja sanoma- ja aikakauslehtien määristä vuodesta 1980. Tilastokeskuksen Joukkoviestimet-julkaisusta (...
Voit hakea espanjankielistä kaunokirjallisuutta kirjaston aineistohausta (weborigo.lappeenranta.fi) seuraavasti:
Mene tarkennettuun hakuun. Valitse kohdasta luokka: kaunokirjallisuus, kohdasta pääkielet: espanja ja kohdasta aineistolaji: kirja-aineisto. Saat tulokseksi 60 teosta, jotka löytyvät kirjaston ylimmästä kerroksesta hyllystä numero 84.63.
Jos meidän valikoimat eivät riitä, kirjoja voi tilata kaukolainaksi muista kirjastoista. Tilaukset jätetään meille ja kirjat toimitetaan tähän. Tilaukset maksavat 2 euroa/kpl.
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kokoelmat näet osoitteesta www.helmet.fi. Mene sanahakuun ja kirjoita hakupalkkiin kaunokirjallisuus, valitse kieleksi espanja ja aineistoksi kirjat.
Rannalta perhokalastamisesta löytyy vain lyhyitä mainintoja seuraavista teoksista: Ronkainen, Tero: Lohenkalastajan Teno. 1997, s. 186-195 luku "Perhokalastajan heittopaikat" ; Kettunen, Matti: Lohiyö Tenolla. Lohensoudun opas Tenon kävijälle. 2000, Alanimekkeestä huolimatta sivut 54-56 luku "Kalastus rannalta". Arvila, Jarmo & Bogdanoff, Mauno & Jormanainen, Juha: Lohenkalastajan käsikirjassa on tietoa myös rannalta perhoamisesta.
Almanakkatoimiston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
'Jos nimi ei ole almanakassa, nimipäivä määräytyy kantanimen mukaan.'
Kustaa Vilkunan kirjan 'Etunimet' mukaan nimen alkuosana on muinaissaksan adal, adel 'jalo', mikä on hyvin tavallinen saksalaisissa naisennimissä (esim. Adelgunde, Adelheid, Adelhilde). Sakari Topeliuksen 8-osaisen 'Lukemisia Lapsille' -teoksen 'Adalmiinan helmi' -sadun prinsessan kaimoja kutsuttiin lyhyesti nimillä Aada, Aata, Minna ja Miina.
Näiden tietojen perusteella Adalmiina voi viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta Aadan, Aulin ja Aulikin kanssa. Vuosina 1908 - 1928 16.12. nimipäiväänsä vietti Adele.
Lisää nimipäivätietoutta löytyy seuraavista linkeistä:
Wikipedia - Vapaa tietosanakirja
http://fi.wikipedia.org/wiki/...
Kannattaa tutustua Suvi Aholan ja Satu Koskimiehen toimittamaan kirjaan Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt : Lucy M. Montgomeryn Runotyttö- ja Anna-kirjat suomalaisten naislukijoiden suosikkeina. Kirjaa saa useimmista kirjastoista, https://finna.fi/Record/helmet.1718637
Jos haluat listan erilaisista tyttökirjoista, kannattaa hakea Kirjasammosta haulla tyttökirjat, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/tytt%C3%B6kirjat
Kauhukirjailija Diane (Reidy) Guestista ei valitettavasti löydy tarkempia tietoja. Ei edes Contemporary authors -tietokannasta.
Hän on syntynyt vuonna 1939.
Lähde: http://www.locusmag.com/index/b209.html
Suomennetut teokset:
Kauhujen talo
Unissakävelijä
Kehtolaulu
Kielletty puutarha
Parhaiten saat tietoa jonkin fiktiivisen teoksen päähenkilöstä lukemalla hänestä kertovia kirjoja eli tässä tapauksessa Tuija Lehtisen Laura-kirjoja.
Jos haluat kysellä Tuija Lehtiseltä tarkemmin hänen työstään tai teoksistaan, löydät hänen sähköpostiosoitteensa Suomen Nuorisokirjailijoiden Nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/lehtinentuija.shtml
Tuija Lehtisestä löydät tietoa esimerkiksi teoksesta "Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3" / toimittanut Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Laitoin pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastojen aineistohakuun(http://www.helmet.fi) sanahaun hakukenttään MS-tauti ja sain 25 viitettä. Sanahakua voi kokeilla myös esimerkiksi termillä hermoston taudit. Aineistoksi voi valita kirjat ja kieleksi niin halutessaan suomen. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa joko kirjastostasi tai HelMet-sivuilta.
Lisää tietoa MS-taudista voit hakea Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmista: http://www.helsinki.fi/helka/.
Poimin tähän muutaman teoksen julkaisutiedot:
Ruutiainen, Juhani, Minulla on MS : [tärkeää tietoa sairastuneelle] / kirjoittaja: Juhani Ruutiainen ; [piirrokset, valokuvat .. Hannu Koskela]. Suomen MS-liitto, 1997. 2. täysin tark. p.
Saaristo, Anne, Mistä saan apua? / Anne Saaristo, Paula...
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kyseinen lehden numero näyttäisi tällä hetkellä olevan luettavissa tai kopioitavissa vain Tikkurilan kirjastossa Vantaalla.
Helsingin yliopiston pääkirjaston lukusalissa, os. Unioninkatu 36, lehti on myös luettavissa tai kopioitavissa.
On olemassa monenlaisia apuvälineitä, jotka auttavat sinua uusien kirjojen pariin. Tiettyjä kirjoja on kuitenkin vaikea suositella, koska et ole kertonut esimerkiksi ikääsi. Harry Potterit ja Narniat kuuluvat fantasiakirjallisuuteen, joka on varsin laaja alue ja jota lukevat sekä aikuiset että lapset. Fantasiasta on koottu muutamia kirjallisuusluetteloita, joihin kannattaa tutustua: "Mielikuvituksen rajaton riemu - bibliografia ja johdatus fantasiakirjallisuuteen" (Niklas Bengtsson), "Satuaiheita, tieteisfantasiaa ja mystiikkaa - lasten ja nuorten satu- ja fantasiakertomuksia ja romaaneja" (Kerttu Manninen), "Fantasiaa nuorille" (Ulla-Orvokki Turunen), "Mielikuvituksen mestarit - 13 unohdettua fantastia" (Jari Koponen)ja "Ulkomaisia...
Juri on venäläinen muunnos suositun pyhimyksen Georgioksen eli suomalaisittain Yrjön tai Yrjänän nimestä. Pyhä Yrjänä kuvataan usein taistelemassa lohikäärmettä vastaan. Georgioksen nimestä on eri kielissä suuri määrä muunnoksia, esim. englannin kielen George, ruotsin kielen Georg ja Göran, tsekin kielen Jiri, saksan kielen Jörgen ja Jürgen, suomen kielen Yrjö, Yrjänä, Jyrki, Jyri ja Jori sekä venäläiset muunnokset Georgi, Jegor ja Juri. Näin ollen Juri voi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin on myös Yrjön, Jyrkin ja Jyrin nimipäivä. Myös ortodoksisessa kalenterissa Pyhän Georgios Voittajan muistopäivä on 23.4. ja hänen mukaansa nimetyt Jurit, Jyrit ja Jyrkit viettävät silloin nimipäiväänsä. Ortodoksinen kalenteri ks. http://www.ortodoksi...
Muutama vinkki perhosen toukkien kasvatuksesta. Jani Kaaron kirjassa Hyönteisharrastajan opas (Tammi 1992) on luku Vaihtoehtokotieläin (ss.129-143). Seppo Parkkisen kirjoittama artikkeli Perhostoukkien kasvattamisen alkeet on julkaistu Eläinmaailma-lehdessä 1983/7 (ss. 47-49). Suomen luonto-lehdessä 2003/8 on Aura Koiviston juttu Toukat kasvatteina (ss.36-39). Lisää tietoa ehdottaisin kysymään Suomen Perhostutkijain Seurasta http://www.perhostutkijainseura.fi/, Luonnontieteellisestä keskusmuseosta http://www.fmnh.helsinki.fi/elainmuseo/ tai Viikin tiedekirjastosta http://helix.helsinki.fi/infokeskus/kirjasto/.
Hector Babencon Pixote-elokuva ei näytä olevan lainattavissa kirjastoista mistään päin Suomea. Syynä puuttumiseen kirjastojen kokoelmista voi olla paitsi se, ettei elokuva ole myytävänä myös se, ettei sille ole saatu lainausoikeuksia kirjastokäyttöön.
Ehkä se esitettäisiin televisiossa uudelleen, jos antaisit kanavalle palautetta.
