ICT:llä tarkoittanet Information and Communication Technologyä, vielä melko jäsentymätöntä, mutta todella laajaa toimialaa, josta on olemassa monia määritelmiä. OECD:n Internetsivulla, http://www.oecd.org, löytyy yleismääritelmä vuodelta 2002, mutta monia muitakin on olemassa.
Supply Chain Management- eli logistiikan alan kirjallisuutta löydät parhaiten Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. TKK:n tuotantotalouden osaston opiskelijoiden lopputöistä löydät varmaankin omaa esseetäsi vastaavia tutkimuksia.
TKK:n tuotantotalouden osaston kirjastonhoitaja antoi seuraavan hakuvihjeen. TKK:n kampusalueella voit käyttää TENTTU-tietokantaa, josta voit selata tuotantotalouden osaston oppilaiden diplomitöitä ja lukea töiden tiivistelmät....
Eeva Riihosen teoksessa Mikä lapselle nimeksi kerrotaan, että Ranskassa on tunnettu legenda Genoveevasta, jonka poika oli Smertsi, myöhemmin Mertsi. Nimi oli aikaisemmin tytönnimi. Sama alkuperä tulee esille myös Kustaa Vilkunan kirjassa Etunimet ja Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa. Jälkimmäisessä mainitaan vielä, että maamme romaniväestön parissa Mertsiä suositaan edelleen pojannimenä. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun etunimitilasto https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 kertoo, että Mertsi-nimeä on annettu yhteensä miehille 552 ja naisilla vain 11 1899 alkaen. Vuonna 2006 30.10. mennessä Mertsi-nimi on annettu 4:lle lapselle, kolmelle pojalle ja yhdelle tytölle.
Selim tai Seelim on alkuperältään epävarma nimi. Perustuu ilmeisesti arabian sanaan terve. Voi olla myös Anselmin lyhentymä.
Lähteet: Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet.
Urheilun Kuva-aitta lehden vuosikirjoja ei ole saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista. Lehden vuosikertoja voi kuitenkin tilata muista kirjastoista kaukopalveluna. Urheilun Kuva-aitta lehden vuosikertoja on lainattavissa ainakin Kuopion Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä henkilö, jolla on kir-jastokortti ja lainausoikeus HelMet-kirjastoihin. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä, mistä tahansa lähikir-jastosta. Kaukopalvelu on maksullista.
Urheilun Kuva-aitta -lehden vuosikerrat 1953-1956 ovat saatavilla Suomen urheilukirjastosta, mutta niitä ei saa sieltä kotilainaksi. Suomen urheilukirjaston yhteystiedot löydät verkkosivulta: http://www.urheilumuseo.org/museo_suomi/kirjasto_suo_main.htm
Nimi Eija on ollut almanakassa vuodesta 1950. Se on saattanut syntyä hengellisen kielen riemua ilmaisevasta eijaa-huudahduksesta.
Brita tulee ruotsalaisesta nimestä Birgitta, joka on ruotsalainen asu muinaiskelttiläisten tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia,jonka merkitys on korkea, korotettu.
Birgitan päivä on Suomessa omistettu Vadstenan luostarin perustajalle Pyhälle Birgitalle.
(Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Manga sarjakuvat löytyvät Helmet-aineistohaun sanahaulla http://www.helmet.fi/search*fin/X mangat sarjakuvat. Voit rajata haun haluamaasi kieleen vaikka japaniin. Haluamallasi nimillä kaikilla löytyy, tee tällöin nimikehaku. Ranma ja Akira -sarjakuvia on myös suomennettu.
Suomi-Japani sanakirjat löytyvät Helmet sanahaulla suomen kieli japanin kieli sanakirjat. Tällä haulla löytyvät mm. seuraavat teokset
Suomi-japani-suomi : 5000 sanaa ja sanontaa / Jun Igarashi, Jari Kauppila, toim. Jyväskylä : Atena, 2005 (Jyväskylä ; Gummerus). (Taskupainos)
Salomaa, Tero
Japani-suomi-sanakirja. [Helsinki] : Suomen yrityslehdet, 2000 Painos 2. korj. p.
Tuomi, Tapio J., Japanilais-suomalainen kanji-sanakirja. Helsinki : Japanilaisen kulttuurin ystävät,...
1930-luvulla teos julistettiin kielletyksi Kiinassa Huanin maakunnassa, koska ihmiset ja eläimet laitetaan samalle tasolle eläinten käyttäessä ihmisten kieltä. Myös 1986 teosta uhattiin sensuurilla Yhdysvalloissa.
Tieto kirjasta Kielletyt kirjat, toimittanut Kai Ekholm, saatavuustiedot http://www.helmet.fi
Lastenkirjojen haku eri kielillä HelMet aineistoluettelosta:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun lastenkirjallisuus. Valitse alasvetolaatikosta kieli, jonka kielisiä kirjoja etsit.
Tietyn kielisen koko aineiston saat esille seuraavasti:
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun ** Valitse sitten alasvetolaatikosta kieli.
Suomalaisten kotien sisustuksesta 1930- ja 1940-luvuilta löytyy tietoa esim. Ulla ja Jorma Mäenpään kirjasta "Kodinsisustajan tyylikirja" (Otava, 1957), jota on saatavilla muutamissa HelMet-kirjastoissa. Riitta Miestamon teos "Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö: Suomen suurimman huonekalutehtaan näkökulmasta tarkasteltuna" sisältää myös tietoa ja valokuvia Asko-Avonius-huonekalutehtaan tuotannosta ko. ajalta. Kirja löytyy monen HelMet-kirjaston kokoelmista. HelMet-aineistohausta löytyy myös Museoviraston Korjauskortisto-sarja, jonka osa 20 sisältää tapettien historiaa. Se löytyy käyttämällä teoksen nimi -hakua sanalla korjauskortisto (osa 20 tällä hetkellä saatavilla Rikhardinkadun kirjastosta). Taito-lehdessä vuodelta 1994 (ss. 8-11...
Löydät materiaalia ryhmätyöhösi hakemalla pääkaupunkiseudun yhteisestä aineistotietokannasta HelMetistä, www.helmet.fi. Käyttämällä aihehaussa termiä lähihoitajat, saat tietoa tämän päivän työstä ja koulutuksesta; termillä mielisairaanhoito löytyy esim. Karin Neuman-Rahnin alunperin v. 1924 ilmestynyt maamme ensimmäinen psykiatrisen sairaanhoidon oppikirja Sielullisesti sairas ihminen ja hänen hoitonsa, joka tällä hetkellä on saatavilla esim. Myyrmäen kirjastossa; mielenterveyshoitajat-sanalla löytyy Merja Nikkosen teos Työnä mielen hoito:naismielisairaanhoitajan elämäntarina. (saatavilla Tikkurilan kirjastosta). Lisäksi suurimmissa kirjastoissa on käytettävissä Aleksi-tietokanta, josta voi hakea aiheeseen liittyviä...
Kirjan takakansitekstin mukaan Eppu Nuotion lastenkirja Villilän viheltäjät on kolmas villiläläisten vauhdikkaasta elämänmenosta kertova kirja. Kirja kuuluu Kirjava Kukko -sarjaan ja se on ilmestynyt vuonna 2001. Kirjassa seikkailee urheileva salaseura Villilän vauhti, jolla on paljon puuhaa toimeliaassa Villilän kylässä. Eppu Nuotion Villilästä kertovat Kirjava Kukko -sarjan kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat:
Villilän vauhti 1998
Villilän vauva 2000
Villilän viheltäjät 2001
Sirkus saapuu Villilään 2002
Postia Villilästä 2003
Radio Villilä 2004
Villilän runoilijat ry 2005
Vuonna 2006 ilmestyy 8. Villilästä kertova kirja, jonka arvioitu ilmestymisaika on huhtikuussa.
Valitettavasti aineistohankinnasta vastaaville ei ole yleisesti käytössä olevaa titteliä. Pienissä kirjastoissa hankinnoista vastaa kirjastotoimen johtaja, suuremmissa titteli voi olla osastonjohtaja, toimistopäällikkö, palvelupäällikkö. Posti menee varmaankin oikeaan osoitteeseen, jos sen osoittaa "hankintavastaavalle".
Kolikon keräilyarvo muodostuu kolikon kunnon sekä kysynnän ja tarjonnan mukaan, joten aivan tarkkaa arviota ei kirjallisista lähteistä kannata hakea.
"Suomen rahahinnasto 2005" -tyyppisestä, ruotsinmaalaisesta keräilijän oppaasta, esim. Tonkinin "Myntbokenista", voi hakea kolikon viitteellisen arvon. Ruotsin 2. äyrin kolikko vuodelta 1897 on vuonna 1993 julkaistun "Myntbokenin" mukaan arvoltaan Ruotsin kruunuissa 1-425, kolikon kunnon mukaan.
Kolikon tämänhetkisen arvon tietänee parhaiten numismaattisten erikoisliikkeiden henkilökunta.
Ruotsin vanhoista rahoista voi lukea Svenska Numismatiska Föreningenin Internetsivuilta, osoite on http://www.numismatik.se/numismatik/numismatik_samla.jsp
Hyvä tiedonlähde numismatiikkaa harrastaville...
Elektra on tietokanta, jonka kautta löytyy kotimaisia tieteellisiä julkaisuja sähköisessä muodossa. Aineisto on käytettävissä ainakin Suomen yleisissä kirjastoissa, ammattikorkeakouluissa ja useimmissa yliopistoissa. Väitöskirjoja on vasta historian alalta.
http://elektra1.lib.helsinki.fi/
Medic-tietokanta on terveystieteen tietokanta. Siinä on artikkeliviitteitä suomalaisista lääke- ja hoitotieteellisestä julkaisuista, lisäksi mukana ovat suomalaiset samojen alojen väitöskirjat. Osa viitteistä, myös väitöskirjoista, on kokoteksteinä koneelta luettavissa. Medic ei ole vapaasti käytettävissä, mutta monet kaupunginkirjastot ja oppilaitokset ovat sen käyttöoikeuden hankkineet.
http://helecon2.hkkk.fi/terkko/MEDIC/
Heprean kieltä kirjoitetaan oikealta vasemmalle heprealaisella kirjaimistolla, jossa on pelkkiä konsonanttimerkkejä. Vokaalit voidaan merkitä näkyviin erillisillä vokaalimerkeillä, mutta yleensä ne jätetään pois. Heprealaista kirjaimistoa ei tavallisella, Suomessa käytössä olevalla tietokoneen näppäimistöllä pysty kirjoittamaan. Esimerkiksi tältä sivustolta saat tietoa heprean kielen kirjoittamisesta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Heprean_kieli#Heprean_kirjoittaminen
Voisit katsoa läpi Työtehoseuran kotitaloustiedotteet ja kotitalousjulkaisut sivulta http://www.tts.fi/tts/julkaisut
Sieltä löytyy esimerkiksi seuraavat julkaisut:
-Vanhusten ja vammaisten itsenäistä selviytymistä kodin pesutiloissa helpottavia ratkaisuja.
-Kotitalouskoneet vammaisen käytössä
Edellinen löytyy Helmet-hausta http://www.helmet.fi
Apua voisi olla myös seuraavasta:
Ikäihmisten asuminen ja palvelut paremmiksi : selvitys ikääntyvien kotona asumisen kehittämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Saatavuustiedot Helmetistä.
Suomen MS-liiton sivulla on kerrottu, että Helsingin Arabianrantaan nousee monipuolinen MS-talo. Talon käyttötarkoituksesta johtuen tiloilta sekä monilta kalusteilta ja varusteilta edellytetään sovellettuja...
Lappeenrannan maakuntakirjastosta löytyvät tällaiset ulkomaalaisia etunimiä käsittelevät kirjat: Allen Sture: Förnamnsboken, Att välja namn: 700 inspirerande namnförslag till din baby, Carlsson: Stora namnboken, Dunkling: Everyman's dictionary of first names, Hanks: Babies' names, Internationales Handbuch der Vornamen, Lansky: The best baby name book in whole wide world, Mackensen: Das Grosse Buch der Vornamen, Norman: A world of baby names, Room: Dictionary of first names, Venäläisten henkilönnimien opas.
Lisäksi kirjassa: Valitse nimi lapselle on käsitelty myös muita kuin suomalaisia etunimiä, myös erikseen mainitsemasi virolaiset etunimet. Juri Nummelininkin kirjoja kannattaa tutkia.
Myös tästä nettiosoitteesta löydät kattavasti tietoa...
Saana nimi tuli käyttöön jo 1890-luvulla, mutta pysyi kauan harvinaisena. Almanakkaan se otettiinkin vasta 1984 ja sijoitettiin tällöin äänteellisen samantapaisuuden takia Sainin pariksi. Juhlapäivä on 17.10. Nimen vähitellen tapahtuneeseen yleistymiseen on arveltu vaikuttaneen Lapin romantiikan ja sinne suuntautuneen matkailun lisääntymisen. Saana tunturi Luoteis-Lapissa on suosittu näköalapaikka ja retkeilukeskus ja jos etunimi Saana tulee tästä, se kuuluu samaan nimiryhmään kuin esim. Inari ja Salla.
Lähde: Lempiäinen, Pentti : Nimipäiväsanat, 1983 ja Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja, 1999
Apuvälineistä löytyy paljon kirjallisuutta. Avaa HelMet-tietokantaa, www.helmet.fi, valite aihehaku ja hakutermiksi apuvälineet. Saat noin 90 viitettä, joista osa varmaankin voisi kiinnostaa. Poimin tähän muutaman:
Apuvälinekirja / toim. Anna-Liisa Salminen ; [piirrokset: Elina Vanninen]Julktiedot [Helsinki] : Kehitysvammaliitto, 2003. Painos 2. p. 2003
Asuntojen sähkö- ja telejärjestelmien muunneltavuus / [julkaisija:] Sähkötieto ry ; [kirjoittajat: Sinikka Hieta-Wilkman .. et al.] Espoo : Sähköinfo, 2001.
Kaakinen, Juha, Apuvälinepalveluja vammaisille : ajankohtaisia kysymyksiä ja kehityssuuntia / Juha Kaakinen
Helsinki : Stakes, 1993
Apuvälinepalvelunimikkeistö : opas terveydenhuoltoon / [työryhmä: Leena Autio ... et al.]. Helsinki :...
