Kysy kirjastonhoitaja -palvelusta on ennenkin kysytty kirjailija Annie Daltonista. Aikaisemmat vastaukset löydät arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)
kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun Annie Dalton.
Kirjailijan kirjoista voi ostaa seuraavia suomenkielisiä kirjoja: Vehkeilyä, Korkealentoa ja Vallan kahvassa. Hinta kaikilla on (Suomalaisessa kirjakaupassa) 13 euroa. Siivet selkään -kirja on loppuunmyyty.
Lanoliini- ja öljy estävät koiran ihoa kuivumasta. Ihon kuivumista estää kyllä sekin, että koiraa ei pestä liian usein, koska peseminen hävittää turkista ja ihosta sen luonnollista rasvaa. Tietoa esim. Suomen Kennelliiton sivuilta:
http://www.kennelliitto.fi/FI/Hankinta/Koiran+hoitaminen/
Hei
Paavo Rintalasta ja hänen teoksistaan löytyy tietoa esim. seuraavista lähteistä.
Netissä esim. http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/rintala/tuotanto.htm
Kirjoja: Tarkka, Pekka: Paavo Rintalan saarna ja seurakunta tai Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita (1989,1990). Myös kirjassa Kotimaisia sotakirjailijoita on tietoja Rintalasta. Muuta kirjallisuutta voit vielä etsiä kirjaston tietokannasta http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=form2 asiasanalla Rintala, Paavo
Historiallisessa aikakauskirjassa vuoden 2001 numerossa 1, s.34-42, on Tiina Kinnusen artikkeli Sissiluutnantista, aikakauslehti löytyy Jyväskylän kaupunginkirjastossa varastosta, ei lainaksi.
Kirjan luettuasi tiedät juonesta ja henkilöistä jo paljon enemmän!
Nuorisokulttuuri löi itsensä läpi lopullisesti 1960-luvulla, jolloin nuorisosta tuli länsimaissa muodinkin määrittäjä. 1960-luvun muodissa pyrittiin nuorekkuuteen ja epäsovinnaisuuteen. Kankaat olivat usein suurikuvioisia, graafiset kuviot ja kukkakuviot olivat naisten vaatteissa tavallisia. Tyypillisiä 1960-luvun muotivaatteita olivat mm. minihameet, A-linjaiset helmasta levenevät telttamekot ja takit sekä läpinäkyvät puserot. Toisaalta 1960-luku oli hippiaatteen vuosikymmen. Hipit pukeutuivat farkkuihin, liehuvahelmaisiin mekkoihin, erilaisiin huiveihin ja liinoihin, batiikkivärjättyihin ja etnohenkisiin vaatteisiin.
1960-luvulla nuoriso tanssi lähinnä twistin (Let's twist again) ja rock & rollin (Beatles, Rolling Stones, Elvis)...
Nimelle Minilla ei löytynyt selitystä tai alkuperää. Tutkimme nimikirjat:
Lempiäinen, Pentti; Suuri etunimikirja.
Uusi suomalainen nimikirja
Vilkuna, Kustaa; Etunimet
Lempiäinen, Pentti; Nimipäivättömien nimipäiväkirja
Juri Nummelin; Aenna, Rosma, Velveena : 300 etunimiehdokasta maailmalta
Seuraavista palveluista nimeä ei löytynyt:
http://www.behindthename.com
http://www.babynames.com
http://names.yuly.ru
Väestorekisterikeskuksen nimipalvelu ei tunne nimeä Minilla, Minella sieltä löytyy. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Kotimaisten kielten tutkimuslaitoksella on maksullinen nimipalvelu osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto/nimisto/nimipalvelut.shtml
Nimi Leena on lyhentymä nimestä Magdaleena. Magdaleena tai Magdalena (tarkoittaa hepreaksi Magdalasta kotoisin olevaa) taas on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos. Suomessa nimi on ollut käytössä jo keskiajalla. Nimestä on muunnokset Mataleena ja Matleena. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää nimen Leena myös nimeen Helena, jonka lyhentymänä se myös esiintyy. Helena-nimen lähtökohtana taas pidetään kreikan sanaa 'helios', aurinko. Helenan merkitys on 'aurinkoinen, loistava'. Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Porvoo: WSOY, 1999.
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Roope on kansanomainen asu nimestä Robert. Vanhojen nimien puhuttelumuodot löydettiin virallisiksi etunimiksi 1980-luvulla, niin myös Roope. Nimi otettiin uudelleen almanakkaan vuonna 2000; nimipäivä on 7.6.
Robert on englantilainen muoto germaanisesta nimestä Hrodebert (muinaissaksan hrothi, maineikas + berhta, loistava). Ruotsiin nimi Robert tuli 1600-luvulla eräiden skotlantilaisten mukana. Sieltä se saatiin myös Suomen almanakkaan.
Tietoja nimestä löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Uusi suomalainen nimikirja, Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet
Merja Jalosta löytyy tietoa seuraavista kirjoista:
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1996).
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita (2001).
Molemmat ovat Kirkes-kirjastoissa hyllyssä saatavana. Mikäli tarvitset apua niiden etsimisessä, kysy virkailijalta.
Kirjailijasta löytyy tietoa myös internetistä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://koululainen.fi/jutut/artikkelit/tietoa-merja-jalosta/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Merja_Jalo
Vaukuttaa siltä, että kirjaa ei ole suomalaisissa kirjastoissa. Ruotsissa se on Uppsalan yliopiston kirjaston kokoelmissa. Sinun on mahdollista saada se kaukolainaksi kotikirjastosi kautta. Tässä on tietoa Espoon kaupunginkirjaston kaukolainauksesta:
http://www.espoo.fi/xsl_perussivu_ilmanalasivuja.asp?path=1;641;7119;85…
Kirjastot.fi-sivujen kautta voi tehdä hakuja Frank-monihausta, josta löytyvät suomalaisten kirjastojen aineistotietokannat.
Sivuston kohdasta Kirjastot > muita kirjastoja, kirjastojen tietokantoja ja verkkopalveluita pääsee mm. monien ulkomaisten kirjastojen aineistotietokantoihin.
Näin vanhan ulkomaisen rahan tarkan arvon selvittämiseksi on parasta kääntyä alan asiantuntijan puoleen.
Internetistä löytyy aihetta käsitteleviä sivustoja Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ylläpitämästä ’Makupalat’ –linkkikirjastosta osoitteessa: http://www.makupalat.fi/histori4.htm#raha . Suomen Numismaatikkoliiton osoite on http://www.numismaatikko.fi/ ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut löytyvät osoitteesta http://www.snynumis.fi .
Kirjaston aineistohaulla rahoista/kolikoista ja niiden arvosta löytyy kirjallisuutta käyttämällä tiedonhaussa asiasanoja rahat, metallirahat, numismatiikka. Jyväskylän kaupunginkirjastossa numismaattiset kirjat löytyvät hyllyluokasta 90.52.
Joitakin esimerkkejä japanilaisista tanka- ja haiku-runoista, joissa on usein ilmaistu jokin elämänviisaus tiiviissä muodossa löydät seuraavilta sivuilta http://www.japania.org/, http://www.oulu.fi/historia/Harukaze/Jalagin_2005.html
http://www.sci.fi/~jsp/runopalvelu/tanka.html
http://www2.pirkkala.fi/kirjasto/uutuudet/uutuudet1105.htm
Seuraavalta sivulta löytyy tietoa Japanin uskonnoista ja myös kansanuskomuksista:
http://www.suol.fi/raamattunet/japasuol.html
Valfrid ja Valfridus ovat vanhoja nimiä. Alkuperä on muinaissaksalainen. Wal tarkoittaa taistelukenttä ja waltan tarkoitaa hallita, fried tarkoitaa rauhaa. Eurooppallaiseen nimistöön Valfridin on lähinnä tuonut monipuolisesti oppinut Walahfried Strabo(k. noin 849).
Suomen almanakassa nimi oli lyhyemmässä tai pitemmässä muodossa 1705 - 1928 12.10, ruotsalaisessa almanakassamme on tänä päivänä edelleen Valfrid.
Lue lisää kirjasta Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Jonna on Johannan lyhentymä ja Johanna tulee hepreasta ja tarkoittaa Jumala on armollinen. Johanna on Johanneksen sisarnimi. Johannna on hyvin vanha nimi ja Uudessa testamentissa Jeesuksen ystäväpiiriin kuulunut Johanna (Luuk 8:3) oli hänen kuolemansa jälkeen yhdessä eräiden muiden naisten kanssa toteamassa, että Jeesuksen hauta oli tyhjä.
Maaria on yksi maria-nimen monesta muunnoksista. Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä.
Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar. Lisäksi on viitattu heprealaiseen Mirjam-nimeen joka tarkoittaa näkijätär, herratar tai kauan odotettu.
Lue lisää kirjasta:Suuri etunimikirja, kirjoittanut Pentti Lempiäinen.
Jani on suomalainen vastine nimelle Jan, joka on ruotsinkielinen lyentymä nimestä Johannes.
Johannes on alunperin hepreaa ja tarkoittaa Jahve on osoittanut armon, Jumala on armollinen. Nimi on suosituimpia nimiä. Jani nimisiä on suomessa 25050 miestä ja Johannes-nimisiä miehiä on 232688. Katso lisää
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimitop.asp?L=1 .
Mm. Kozlowskin kirjoittama Developing adapting teams on artikkeli tai luku Ilgenin ja Pulakosin toimittamassa kirjassa The changing nature of performance. Kirja on hankittu Helsingin kauppakorkeakoulun kirjastoon. Kysy kotikuntasi kirjastosta mahdollisuutta kaukolainaukseen.
Teoksen Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 mukaan Sinikka Nopola on syntynyt vuonna 1953 ja Tiina Nopola vuonna 1955.
Lisätietoja heistä löytyy esim. Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml tai Tammen sivulta http://www.tammi.fi/asp/empty.asp?P=179&VID=default&SID=222483859055661… (linkki Yleinen kirjallisuus - Kirjailijoita)
Pastakirjoja on runsaasti. Tuorepastan teko-ohjeet ja reseptejä löytyy ainakin kirjoista :
• Suuri pastakeittokirja, 2004
• Franco, Silvano : Pasta, 2003
• Mansfield, Sally : Pastaruoat, 2002
• Castellucci, Leonardo : Italialaisia pastoja, 1998
• Pasta, 1998
• Della Crore, Julia : Maailman paras pasta, 1998
• Jäntti, Eeva : Kaiken maailman pastat, 1994
• Enkovaara-Astraldi, Maarit : Pastatieto, 1996
• Hazan, Giuliano : Klassinen pasta, 1994
Makkaran valmistuksesta on uudehko mainio kirja Haapio, Markku : Nakit ja muusi : suomalaisen makkarakirja, 2002. Suolen puhdistusta ei kirjassa tarkkaan selitetä, vaan neuvotaan tilaamaan suolet lihakauppiaalta. Vielä joitakin linkkejä verkolta : joulumakkaran teko-ohje http://www.finfood.fi/finfood/...
Postinumeroluettelossa on erikseen Kylmäkoski as, jonka postinumero on 37900 ja pelkkä Kylmäkoski, postinumero 37910. Postinumerot tarkemmin (tien/kadun mukaan)osoitteesta http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo .
ICT:llä tarkoittanet Information and Communication Technologyä, vielä melko jäsentymätöntä, mutta todella laajaa toimialaa, josta on olemassa monia määritelmiä. OECD:n Internetsivulla, http://www.oecd.org, löytyy yleismääritelmä vuodelta 2002, mutta monia muitakin on olemassa.
Supply Chain Management- eli logistiikan alan kirjallisuutta löydät parhaiten Teknillisen korkeakoulun kirjastosta. TKK:n tuotantotalouden osaston opiskelijoiden lopputöistä löydät varmaankin omaa esseetäsi vastaavia tutkimuksia.
TKK:n tuotantotalouden osaston kirjastonhoitaja antoi seuraavan hakuvihjeen. TKK:n kampusalueella voit käyttää TENTTU-tietokantaa, josta voit selata tuotantotalouden osaston oppilaiden diplomitöitä ja lukea töiden tiivistelmät....
