Asian voi hoitaa sähköpostitsekin. Tarvitsemme kuitenkin kirjastokorttisi numeron ja/tai tarkemmat henkilötiedot asian selvittämiseksi. Voit lähettää kysymyksesi sähköpostiisi tulevalla osoitteella suoraan perintää hoitavalle henkilölle.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo, että Tuija on luontoaiheinen nimi: tuija (Thuja eli Thya) on sypressikasveihin kuuluva havupuu, jota on sanottu myös elämänpuuksi. Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Tuijan kohdalla nimeen Perpetua ilmeisesti, koska tämän nimen loppu ja siitä saatu Tua muistuttavat Tuijaa. Myös Perpetuan merkitys "kestävä, pysyvä" sopii yhteen tuijan elämänpuu-symboliikan kanssa.
Kysypä lähikirjastostasi Kaisu Rättyän kirjoittamaa kirjaa Mysteeri ratkaistavana - ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Kotikuntasi Kempeleen pääkirjastossa tuota teosta ei näytä olevan, mutta jostakin alueen kirjastosta voisit sen varmasti tilata.
Internetistä löytyvät Carolyn Keene -sivut ovat pääosin englanninkielisiä:
http://nancy-drew.mysterynet.com/nancydrew/kids/nancy/carolyn-keene-aut…
http://www.salon.com/mwt/feature/1999/10/08/keene_q_a/
Katso myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkisto, laita hakusanoiksi Keene Carolyn.
Tikkurilan akvaario- ja lemmikki-liikkeen mukaan taistelukala elää parisen vuotta ja kasvaa n. 7 cm pituiseksi. Tiikeribarbi elää 2-5 vuotta ja kasvaa samoihin mittoihin. Molempien kasvu täysipituiseksi riippuu suuresti ravinnon saannista, mutta kyllä ne alle vuodessa ovat kasvaneet.
Sara Hildénin vanhemmat olivat Kalle Kustaa Hilden ja Ida Maria Kadell.
Sara Hilden syntyi Tampereella 1905. Lapsuutensa hän vietti Sääksmäellä ja Lempäälässä. Vanhempiensa kuoleman jälkeen 1919 Sara Hilden muutti Tampereelle. Tampereella 14-vuotias Sara asui aluksi sukulaisten ja ystävien luona ja teki erilaisia kotiapulaisen ja lastenhoitajan töitä. Näihin aikoihin hän alkoi kirjoittaa sukunimensä muodossa Hildén
Lähde: Suomen kansallisbiografia 3. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2004
Kyseessä on Elvi Sinervon runo Nuori on maailmamme kokoelmasta Oi lintu mustasiipi.
Runo löytyy myös seuraavista teoksista:
Elvi Sinervo: Runot 1931-56
Elvi Sinervo: Pilvet Runot 1941-1956
Varsinaisia arvosteluja Maria Jotunin Huojuvasta talosta ei löydy netiltä. Osoitteessa
http://www.helsinki.fi/kristiina-instituutti/klassikkogalleria/jotuni/ on webbiartikkeli Jotunista ja siinä käsitellään myös Huojuvaa taloa.
Parnassossa 1964: 4 s. 320 on kirja-arvostelu Eila Pennanen: Kaksoismuotokuva (Maria Jotuni: Huojuva talo), mutta se ei ole netillä luettavissa kokotekstinä. Parnasso-lehti löytyy kirjastosta. Oulun kaupunginkirjaston pääkirjaston lukusalissa (3. krs) on lehtileikkeitä Huojuvan talon arvosteluista monesta eri lehdestä.
Ensimmäinen Eemelikirja ilmestyi Ruotsissa nimellä Emil i Lönneberga, vuonna 1963! Eemeli on siis keski-ikäinen mies!
Eemeli oli Lindgrenin isän, Samuel Augustin, lempihahmoja.
Lindgren kertookin että samanaikaisesti kun Eemeli eli vaikutti toinen pieni samanikäinen poika nimeltä sanuel August naapurikylässä. Osa kirjan seikkailusta on Astrid Lindgren kuullut isänsä kertovan.
http://sv.wikipedia.org/wiki/Astrid_Lindgren
http://sv.wikipedia.org/wiki/Emil_i_L%C3%B6nneberga
Autismi- ja Aspergerliiton kirjastossa on lainattavissa noin 80 videota, niitä saa myös kaukolainaksi:
http://www.autismiliitto.fi/index.phtml?s=125
Videoluettelo:
http://www.autismiliitto.fi/files/130/VIDEOT.pdf
Shan sarjaa on suomentanut kustannusosakeyhtiö Tammi ja ainakaan vielä tämän kevään luetteloissa viidettä osaa ei ole. Neljäs osa suomennettiin vuonna 2004, joten viidettä voi tietysti jo odottaa. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä Tammeen ja toivoa Trials of Death -kirjan suomentamista.
Tammen sivut löytyvät helposti vaikkapa Googlen avulla ja sieltä saa yhteystiedot.
Larin-Kyösti on kirjoittanut runon nimeltä Hidas Hippo. Se löytyy ainakin seuraavista teoksista: Iloitse kanssani: valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi. G 1945,
Sanan mahti: kansalliskirjallisuuden lukemisto, osa 3. O 1950 ja Hymyjen kirja: valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle. 2.täyd.p. O 1944
Tarkennuksena haluamme korostaa omaa käyttöä käytettäessä äänitteen kopiota:
Kirjaston musiikkia voi tallentaa, jos ottaa huomioon tekijänoikeuslain (http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404?search%5Btype%5D=pi… ) eli:
"Tekijänoikeuslaki, luku 2
Valmistaminen yksityiseen käyttöön
12 §
Julkistetusta teoksesta saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Siten valmistettua kappaletta ei ole lupa käyttää muuhun tarkoitukseen."
Taustamusiikkina ei saa siis lähtökohtaisesti käyttää kopioita, koska se ei ole lain tarkoittamaa omaa käyttöä.
Teidän kannattaa ottaa yhteyttä Teostoon http://www.teosto.fi/teosto/webpages.nsf (katso esim. kohtaa musiikin käyttö) ja Gramexiin http://www.gramex.fi/ ja kysyä...
Kyllikki Villan Tyttö sodassa : kenttälotan kirjeitä 1941-1944 ilmestyy helmikuus 2006. Kirja on tilattu mutta ei ole vielä toimitettu.
Varausta voi tehdä vasta kun nidetietoja on.
Tulossa siis on pian.
Richard Adamsin teosta Waterhip Down löytyy kyllä muualta maasta, joten voit saada sen kaukolainaksi. Ota yhteyttä lähikirjastoosi, samalla saat tietoja kaukopalvelumaksuista.
Nordea-pankin sivulla olevan laskurin mukaan osakkeiden ostohinnan nykyarvo olisi laskettavissa näin: 3 kertaa 1000 kertaa 0,128 = 384,00 plus 20 kertaa 100 kertaa 7,519 = 15422,00. Oikeaa hintaa ja Km-yhtiön asioita emme osaa kommentoisa, mutta arviolta ostaja on kovin kiinnostunut, kun kerran lähestyy kirjallisella tarjouksella.
Leena Landerista löydät tietoa esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti kirjailijasta Ammatti: kirjailija -sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Kirjailijasta on tietoja myös näissä teoksissa:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2. BTJ Kirjastopalvelu, 2003
Miten kirjani ovat syntyneet. 4 : Virikkeet, ainekset, rakenteet. WSOY, 2000
Eetu (Edvard) Iston maalauksesta Hyökkäys on tehty vuosikymmenien kuluessa
lukuisia erilaisia muunnelmia. Alkuperäistä kuva-aihetta on käytetty
usein yhteiskunnallisia asioita kritisoitaessa.
Hyökkäyksen jatkotilanteesta on tehty vuonna 1906 kuva "Kotka jättää Suomen",
jossa kaksipäinen kotka lentää pois taustallaan auringonnousu.
Teoksen tekijästä ei ole varmuutta. Eri tutkijat ovat arvelleet tekijän olevan
Ragnhild Sellén, Georg Erik Paul tai Alex Federley.
Lisää aiheesta on luettavissa kirjasta:
Rönkkö, Pekka,
Isto : Eetu Isto (1865-1905) ja Hyökkäys (1899).
[Oulu] : Pohjoinen, 1990.
(Ars Nordica, ISSN 0786-1478 ; 2).
