Koska mainitset tekeväsi äidinkielen tutkielmaa, et ilmeisesti etsi yliopistotasoista kirjallisuutta kaunokirjallisuuden analyysista. Tässä pari yleistajuista teksti- / kaunokirjallisuusanalyysiä käsittelevää teosta, joiden avulla toivottavasti pääset alkuun:
Aalto, Mika ja Parko, Kaija: Tekstin ehdoilla. Opiskelijan harjoittelukirja (2003)
Hytönen, Päivi: Seitsemän elämää. Lukion kirjallisuuden tehtäviä (2001)
Polkunen, Mirjam et al. (toim.): Lukutikku kirjallisuuden lukijalle (1982)
Reeta = Margareta-nimen jälkiosasta syntynyt nimilyhenne, jonka vastineena ruotsalaisessa almanakassa on Greta. Almanakkaan on saatu myös muoto Reetta, joka on nykyään jopa Reetaa yleisempi. En löytänyt mitään tietoa Reetan raamatullisesta alkuperästä.
Lähde: Kustaa Vilkuna: Etunimet. - Helsinki, Otava, 1990.
Nimi Elmeri on lisätty almanakkaan vasta vuonna 2000 nimen Elmer pidentymänä. Elmer nimi puolestaan on Elmarin rinnakkaismuoto. Elmar on lyhentymä joko saksalaisesta tai englantilaisesta nimestä. Tiedot näistä alkuperävaihtoehdoista ja niiden merkityksistä löytyvät Pertti Lempiäisen kirjasta Suuri etunimikirja (2001). Kirjaan on aakkostettu naisten ja miesten nimet erikseen ja Elmer löytyy sivulta 299. Kirjan voi lainata Lahden kaupunginkirjaston pääkirjastosta tai sivukirjastoista.
Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan kautta löytyy mm. tällaisia teoksia ja opinnäytteitä vasenkätisyydestä koulumaailmassa ja opetuksessa:
Nummela, Iina
Peilikuvaoppilaat : musiikinopettajan haasteet vasenkätisten oppilaiden kohdalla (2005)
Heikkinen, Kirsti
Oikea oikein - vasen väärin tapaustutkimus vasenkätisten koulukokemuksista (1993)
Alanen, Anu
Räppäkäpälät kirjoitustunnilla vasenkätisen oppilaan kirjoittamaan opettaminen alkuopetuksessa Keski-Suomen läänin opettajien arvioimana (1995)
Orell-Leed, Sirpa
Vasenkätisyys elämän palapelin palana (2005)
Linda-tietokantaa voit käyttää lähes kaikissa Suomen yliopistoissa, kaikissa ammattikorkeakoulukirjastoissa ja yleisissä kirjastoissa. Orell-Leedin kirja on myös luettavissa...
Aiheesta löytyy kyllä paljonkin kirjallisuutta. Anja Hatvan toimittama Verkkografiikka vuodelta 2003 on hyvä, samoin teokset: Korpela, Jukka: Web-suunnittelu. 2.laitos 1.p. Docendo 2005 ja Holzschlag, Molly E.: Design your own e-shop (joka on tosin vasta hankinnassa Tampereen kaupunginkirjastoon).
Lisää aineistoa löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanoiksi kannattaa laittaa esim. elektroniset julkaisut ja suunnittelu (tekijä- tai nimeke-kentän saa oikean reunan nuolella muutettua asiasanaksi). Näillä asiasanoilla ja rajoittamalla haun vain Tampereen kaupunginkirjastoon saa 35 viitettä.
Tampereella keväällä 2006 järjestettävistä atk-alan kursseista löytyy tietoa osoitteesta http://...
Suomen urheilukirjastosta kerrottiin, ettei asiasta ole mitään sääntöjä tai määrayksiä. Tulosten julkaisijat ovat voineet käyttää kumpaa sanaa tahansa, mitään logiikkaa niiden käyttöön ei liity.
Neela nimeä näkyy annetun Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa 52 nimeä. 1980 - 1999 8 nimeä ja 2000 - 2005 43 nimeä.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/
Tilastoissa ovat mukana ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
Nimen alkuperästä ei löydy tietoja Suomesta, mutta tv-sarjassa Teho-osasto on roolihenkilö nimeltään Neela.
Vanhojen rahojen arvoon vaikuttaa mm. niiden kunto. Tietoa rahojen arvosta saa esim. Suomen rahat arviohintoineen -teoksista ja Suomen Numismaatikkoliiton Internet-sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Marianne on yhdistelmänimi Mariasta (Neitsyt Maria) ja hänen äidistään Annasta.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat esim. toivottu lapsi, näkijätär, herratar. Nimi on myös yhdistetty heprealaiseen Miriam-nimeen, jonka merkitys on juuri tuo näkijätär, herratar, kaivattu, odotettu. Muunnoksineen Maria on kristikunnan yleisin naisennimi, jollaiseksi sen on nostanut Marian asema Jeesuksen äitinä.
Anna on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah eli armo.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Tietoa kannattaa etsiä kirjastossa YKL-luokasta 66.3.
Mm. seuraavat kirjat:
Kankainen: Rakennushankkeen ohjaus
Mäki: Aikataulukirja (Ratu 2004)
Peltonen: Projektinjohtorakentamisen kehittäminen
Koskenvesa: Pientalon rakentaminen
Hietanen: Tietomallit ja rakennusten suunnittelu
Lizzie McGuire -kirjat perustuvat Terri Minskyn luomaan amerikkalaiseen televisiosarjaan, jota on esitetty myös Suomessa. Televisiosarjan pohjalta on tehty myös elokuva. Sanoma Magazines Finland kustantaa Suomessa Lizzie McGuire -kirjasarjoja.
Lizzie McGuire -sarjan tähän mennessä suomennetut teokset ovat:
Ostrow, Kim: Voi ei, äiti! (2003).
Thorpe, Kiki: Nolot treffit (2003).
Larsen, Kirsten: Villiä menoa (2004).
Larsen, Kirsten: Ota iisisti, Kate!(2004).
Jones, Jasmine: Vaatteet vaihtoon (2004).
Jones, Jasmine: Koulun uusi kundi (2005).
Banim, Lisa: Särkyneitä sydämiä (ilmestyy 2006).
Yksityisetsivä Lizzie McGuire -sarjan teokset ovat:
Banim, Lisa: Yksityisetsivä McGuire (2004).
Banim, Lisa: Älykkötytön arvoitus (2005).
Banim, Lisa:...
Pentti Lempiäisen kirjassa " Suuri etunimikirja" kerrotaan, että Manda, Mandi ovat Amandan lyhentymiä. Mandi pohjautuu englantilaiseen puhuttelumuotoon Mandy. Amanda viettää nimipäivänsä 26.10 suomenkielisen almanakan mukaa.
Kirkes-kirjastojärjestelmässä, johon kotipaikkasi Mäntsälä kuuluu, on saatavana ainakin seuraavat teokset, joista voisi löytyä tietoa quinuasta: Peru - Andien maan kolme vuosituhatta sekä Rafael Karstenin Inkavaltio ja sen kulttuuri. Muita kirjoja, joissa voisi asiasanojen perusteella olla viljelykasvitietoa, ovat esimerkiksi Salaperäinen Amazon (toim. Renne Nikupaavola, alkuperäisteos Mad white giant), Craig Morris: The Inka Empire and its Andean origins, The Cambridge encyclopedia of Latin America and the Caribbean, The Penguin history of Latin America ja Ann Kendallin Everyday life of the the Incas. Näitä voit kysyä kaukolainaksi tai varata ja noutaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen)....
Helmet-kirjastoista sarjan 2 osaa 3 ei enää löydy, mutta Kirjastot.fi:n Frank monihaun http://monihaku.kirjastot.fi mukaan tuo video löytyy ainakin Savonlinnan kaupunginkirjastosta.
Voit jättää kaukopalvelupyynnön www-lomakkeella http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2227
Kaukolainan hinta on 4 €.
Suomen Nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa, osoitteessa http://www.nuorisokirjailijat.fi/hauhiamarita.shtml on hyvä sivu Marita Hauhiasta, sivulta löytyy myös hänen sähköpostiosoitteensa.
Tietoa thaimaalaisesta ruokakulttuurista sekä ruokaohjeita löytyy kirjoista seuraavasti:
- Thaikeittokirja, WSOY, 2001
- Chan, Kit: Klassinen thai-keittiö : yli 70 helppotekoista ruokaohjetta eksoottisesta keittiöstä , WSOY, 2003. Kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet-aineistohausta, osoitteesta http://www.helmet.fi tai tiedustelemalla kirjastosta.
Lyhyitä tietoiskuja thaimaalaisesta ruokakulttuurista ja ruokaohjeita löytyy internetin suomenkielisiltä sivuilta osoitteista:
http://www.aurinkomatkat.fi/kaukomatkat/area.asp?a=46&i=16
http://www.nyk.fi/suomi/3/kilpailu/ruoka/thaimaa.html
http://www.finefoods.fi/thaimaa/body.htm
http://www.lilja.partio.fi/jamboree2003/joininb7.pdf
http://www.sungolf.fi/loma/area.asp?a=46&i=16...
Aiheesta kannatta hakea kirjaston aineistotietokannasta hakusanoilla keskiaika ja pukeutuminen, tai keskiaika ja vaateeet.
Mm. tällaisista teoksista on varmaan apua:
Hunnisett, Jean: Period costume for stage & screen. Patterns for women's dress, Medieval-1500
A Pictorial history of costume
Hatt, Christine: Clothes of the medieval world
Embleton, Gerry: Medieval military costume : recreated in colour photographs
Ruby, Jennifer: People in costume. The medieval world
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykyaikaan
Kuvia entisestä elokuvateatteri Ritzistä löytyy varmasti esim. painettuina kirjoista, mutta sopivien kirjojen hakeminen ja sitten kuvien löytäminen niitä selailemalla voi olla melko työlästä. Yhden pienen julkisivukuvan Eteläinen Hesperiankatu 22:sta löysin Tommi Lindhin lisensiaattityöstä ”Töölöläisfunktionalismin neljä vaihetta” (Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston tutkimuksia 2002), s. 60. Kuvassa näkyy Ritzin sisäänkäynti. Lindhin työ löytyy elektronisessa muodossa osoitteesta http://www.saunalahti.fi/~lindhto/lisuri/ Toinen teos, jossa saattaa olla Ritzistä kuvia on ”Elokuva ja arkkitehtuuri” (Helsinki, Rakennustaiteen seura 1996). Aino Niskanen on kirjoittanut Arkkitehti-lehteen (numerot 5-6 vuodelta 1998) vanhoista...
Mikkelin kaupunginkirjaston pääkirjastossa on CD-romina esim. seuraavat kielikurssit:
English Pro: Your english coach on demand, 2005
(työelämän englantia, perustaso)
Working English phrases, 1997
BBC English Zone -sarja (3 osaa), 2001.
