Etunimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa esim. seuraavista teoksista: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005) ja Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi 1992) sekä Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY 2004). Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa Hämeenlinnan verkkokirjastosta http://hameenlinna.kirjas.to/
Nimestä Ninni niissä kerrotaan mm.:
Ninni, Suomen ruotsalaisessa almanakassa (26.10.) oleva Annan venäläisperäinen muuntuma, hellittelynimi. Joidenkin tutkijoiden mukaan Ninni on kutsumamuoto Ingridistä.
Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtöisin, Emilin sisarnimi. Alkuaan latinan innokas, ahkera, hurmaava, uuttera tai imarteleva. Nimi yleistyi 1700-luvulta lähtien monissa Euroopan maissa. Suomalaiseen...
Selailin Microsoft -ohjelmiston tuottajan sivustoja, joissa kerrotaan, että ohjelmiston ostajalla on oikeus kahteen maksuttomaan puhelin- tai online-tukitapahtumaan ostamansa Microsoft-ohjelmiston teknisten kysymysten ja ongelmien ratkaisemiseksi. Kirjastonhoitajan tekninen asiantuntemus ei valitettavasti riitä kyseisen ongelman ratkaisemiseen.
Paras teknistä tukea antava taho on luultavimmin tietokoneen ja ohjelmiston toimittaja. Lisätietoja saat seuraavilta sivustoilta http://support.microsoft.com ja http://www.tietokone.fi/foorumi/hakutulos.asp?hakusana=word
Rauno Liimataisen toimittamassa kirjassa Suuri lentopalloteos. 2. 1988 kerrotaan tämän palloilulajin sääntöjen kehittymisestä. Siinä mainitaan, että pelaajien määrä on aina ollut kuusi. "joitain muutoksia vuosien varrella on toki tullut; esim. vaihtopelaajien määrää erässä on lisätty useaan otteeseen (50-luvun alussa sallittiin vain yksi pelaajavaihto, v. 57 säännöissä neljä vaihtoa ja v. 64 säännöissä kuusi vaihtoa)."
Minkähän verran sinulla on ennestään? En tiedä, mitä aiemmat lähteesi ovat, mutta laitan tähän joitakin kirjoja, joista löydät tietoa:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 2 ja 3 / toim. Ismo Loivamaa
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Marvi Jalon kirjojen kustantaja esittelee hänet sivuillaan:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=1245&VID=default&SID=2418752065584…
Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -kirjailijatietokannan kautta löydät myös tietoa:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=1585&lang=FI
Kysymäsi kirja näyttää olevan paikalla Enonkosken kirjastossa. Se on varmaankin paras lähde Laila Hirvisaaren lapsuuteen.
Laila Hirvisaarella ei ole omia kotisivuja ja hänen lapsuudestaan ja elämästään ei juurikaan kerrota Internetissä olevilla sivuilla. Hänestä on kuitenkin kirjoitettu lehtiartikkeleita. Voisit kysyä Enonkosken kirjastosta esim. Suomen kuvalehti 2003 ; 51-52, Anna 1998 ; 15-16, Et-lehti 1995 ; 10, Pellervo 1993 ; 19-20. Myös muista lehdistä löytyy Hirvisaaresta artikkeleita.
Katso myös tämän Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun aiemmat vastaukset arkistosta Laila Hietamies -hakusanalla.
Netin kautta ei ole mahdollista pidentää varauksen voimassaoloaikaa, mutta voit ottaa yhteyttä kirjastoon ja pyytää henkilökuntaa muuttamaan varauksesi voimassaoloaikaa.
Kirjalijalle voi parhaiten toimittaa postia hänen kustantamonsa kautta. Kustantajan nimi näkyy kirjoissa.
Voi myös kysyä kustantajaa ja osoitetta esim. kirjastosta.
Kyllä löytyy.
Vaasan kirjastossa on mm. 3 cd-levyä:
En bukett med rosor : 40 älskade sånger
Om maskros och tjärdoft : 20 visfavoriter
Så skimrande var aldrig havet : 20 visfavoriter
Käänny kirjastosi puolen ja pyydä että hakevat tietoa sinulle.
Kirjatiedot löytyvät mm HelMetistä, eli
www.helmet.fi
Castello, Elena Romero
The Jews and Europe : 2,000 years of history / Elena Romero Castello, Uriel Macias Kapon
New York : Henry Holt, 1994
239 s. : kuv.
0-8050-3526-5 (sid.)
ALKUTEOS Los Judios de Europa
Tekijänoikeus ei riipu painosten määrästä, vaan se on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.
Täältä löydät lisätietoa tekijänoikeudesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/tekijaenoikeusneuvosto/?lang=fi
Uudempia pölynimureiden testejä löytyy seuraavasti:
"Halvat jäivät hännille- testissä pienet ja keskikokoiset imurit" Kuluttaja 2005 nro 3, s. 4-7 sekä
"Maton ja karvojen imuroinnissa eniten ongelmia. Siemens Super SX edullisin hyvä imuri" Kuluttaja 2003 nro 3, s. 4-7. Ainakin jälkimmäisessä artikkelissa yhtenä testattavana ominaisuutena on eläinten karvojen imurointi.
Helmetin sanahaussa (www.helmet.fi) voi käyttää asiasana esimerkkiksi sanoja tanssi tai tanssit ja valita pudotusvalikosta aineistolajiksi dvd-levyt.
Löytyy Tanssikurssi : tanssi-video jatkokurssi / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist (dvd-versiona), Tanssikurssi 1 ja 2 / diplomitanssinopettajat Leena & Åke Blomqvist ja Kuubalainen parisalsakoulu 1 / videotuotanto Mikko Koponen (dvd-versiona).
Laita tämän palvelun arkistooon sivulla hakulauseelsi nopola sinikka niin saat myös elämäkertatietoa. Toinen sivu:
Etsi myös kirjastosta artikkeli:Tekijä Ala-Risku, Päivi
Nimeke Sinikka Nopola : rytmiä, runoja ja liian paksuja kirjoja. Aikakauslehti Anna ISSN 0355-3035
Vu/vsk/nro/s 2004 ; (42) ; 20 ; 136-138.
Toinen artikkeli: Harjula, Kristiina
Nimeke "Joko sää oot pakastanu persiljas?"
Aikakauslehti Anna
ISSN 0355-3035
Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 46 ; 22-26
Huomautus Haastateltavina lastenkirjailijat Sinikka ja Tiina Nopola
Aiasana lastenkirjallisuus; lastenkirjailijat: henkilöhistoria.
Catherine Cooksonin kirjasarjasta Mallenin suku, Mallenin tyttö ja Mallenien paluu on tehty kaksiosainen elokuva: Mallenit 1 ja 2, joiden ohjaaja on Richard Martin ja valmistumisvuosi 1979.
Internetistä löytyy lisäksi sivusto, osoitteesta http://entertainment.msn.com/celebs/celeb.aspx?c=276454 , jossa on lueteltu paljonkin Cooksonin teksteihin perustuvia elokuvia, en vaan tiedä niiden ilmestyneen Suomessa.
Teokset ovat ilmestyneet alkukielellä 1869-1870 lehden jatkokertomuksena. Suomeksi ne julkaistiin ensi kerran yhteisniteessä Sukelluslaivalla maapallon ympäri 1916. Nide sisältää teokset Merten alitse, Kapteeni Nemo ja Nautilus.
Mahdoitko tarkoittaa intiasta suomeksi käännettyjä nuortenkirjoja? Tällaisia ei valitettavasti ole paljon.
Hidier Desain kirja Tanuja: Sopivasti sekaisin (2004) kertoo 17-vuotiaasta tytöstä, joka etsii paikkaansa kahden kulttuurin välissä. Tyttö on syntynyt Yhdysvalloissa ja hänen perheensä asuu siellä. Vanhemmat noudattavat intialaisia tapoja.
Chita Banerjee Divakumi on suomalainen kirjailija, joka on sijoittanut kirjansa Hopealaakson salaisuus (2004)Intiaan. Kirja on fantasiatrilogian aloitusosa.
Vanhempi Intiaan sijoittuva nuortenkirja on R. Lal Singhin Viidakon lahja (1955).
Voit etsiä kirjoja myös Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten sivuilta
http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/aasia.htm
sekä Helmet-tietokannasta...
Tarkkaa lukumäärää suomalaisten taidemuseoiden ja julkisten kokoelmien Schjerfbeckeistä ei valitettavasti löytynyt. Luettelo taiteilijan teoksista pitäisi löytyä ainakin teoksista AHTELA, H. : Helena Schjerfbeck : kamppailu kauneudesta. 1951 ja HELENE Schjerfbeck (toim. Leena Ahtola- Moorhouse). Näyttelyluettelo, Ateneum. 1992.
Helene Schjerfbeckin teoksia on useissa taidemuseoissa, Ateneumin lisäksi esim. Diedrichsenin taidemuseossa, Turun ja Tampereen taidemuseoissa, Sara Hildenin taidemuseossa, Hämeenlinnan ja Joensuun taidemuseoissa, Helsingin kaupungin taidemuseossa ja Cygnaeuksen galleriassa. Tarkempi luettelo löytyy internetistä Kansallisbiografian Schjerfbeckiä käsittelevän artikkelin lopusta osoittesta http://www....
Tietoa löytyy vähän.
Kansanterveyslaki, tartuntatautilaki, rokotusohjelma ja muita keskeisiä lakeja ei ollut vielä säädetty 1950-1960 luvulla.
Tässä joitakin vanhoja lehtiartikkeleita influenssasta ja influenssarokotteesta Duodecim lehdessä:
1958/11 Erkki Klemola, Rasmus Stenström, Pirjo Mäkelä ja V. Ritarna: Havaintoja syksyn 1957 influenssaepidemian aikana aikuisilla esiintyneistä keuhkokuumeista s.605
1958/9 Liisa Haapanen: Eräs influenssarokotuksen tehokkuutta koskeva tutkimus s.507
1959/4 Kalevi Lyytikäinen [nekrologi]: Ns. aasialaisen influenssan vaikutuksesta keuhkotuberkuloosiin s.798
1965//2 Kari Cantell: Influenssarokotteet s.235
1975/2 Kimmo Aho ja Reijo Pyhälä: Influenssan epidemiologiaa s. 257
Artikkeleista voidaan tilata...
Gustav Suitsin runo "Saareni" (suom. Pirkko Huurto) löytyy runoantologiasta Parus - Puri - Purje - Segel : merirunoutta neljällä kielellä. - Otava, 1980. (ISBN 951-1-05866-5.
Myös Martti Haavio on kääntänyt runon ja se on ilmestynyt aikakauskirjassa Suomen heimopäivä 1930.
