Maa- ja elintarvike-talouden tutkimuskeskuksesta (MTT) on ilmestynyt suppeahko historiikki, joka on keskittynyt maataousteknologian historiaan (Sata vuotta tutkittua maataloustekniikkaa / Marja Kallioniemi (toim.)
2002). Se on luettavissa myös verkkoversiona (http://www2.mtt.fi/cgi-bin/formmail_jukuri.cgi).
MTT:n kotisivulla on myös lyhyt historiikki sen toiminnasta.
(http://www.mtt.fi/index.html)
Suomenhevosista, niiden historiasta ja jalostuksesta on myös kattavia nettisivustoja:
http://www.suomenhevosliitto.fi/linkit.php
http://www.suomenratsut.fi/page.php?page=23
http://www.mtt.fi/ajankohtaista/tietopaketit/maatiaiset/hevoset.html
http://www.mtt.fi/tutkimus/kotielaimet/hevostalous.html
Väestörekisterikeskus tarjoaa sivuillaan maksuttoman Nimipalvelun, jonka osoite on
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1 .
Se kautta voi kysellä väestötietojärjestelmään tallennettujen etu- ja sukunimien lukumääriä Suomessa. Jokainen etunimi täytyy hakea erikseen. Siksi en voi kertoa, kuinka monta sellaista henkilöä Suomessa on, jolla olisi molemmat etunimet samat kuin sinulla. Mutta nimihaun voi rajoittaa koskemaan tiettyä syntymävuotta, jolloin haun tulosjoukko pienenee ja päätelmiä on helpompi tehdä. Nimipalvelun sivuilta löytyvät hakuohjeet, joiden avulla on helppo itse hakea etunimien lukumääriä. Tietosuojan vuoksi sukunimistä ei ilmoiteta tarkkaa lukumäärää. Tein haun sukunimelläsi ja tulos oli, että alle viidellä...
Charles Dickensin teos on suomennettu nimellä Kolea talo. Julkaisutiedot ovat seuraavat: Charles Dickens, Kolea talo. Suomentanut Kersti Juva [kuvat: H. K. Browne]. Helsinki : Tammi, 2006. Teosta löytyy kirjastoista, sijaintitietoja voi etsiä pääkaupunkiseudun kirjastoista Helmet-tietokannasta, http://www.helmet.fi .
Pentti Lempiäinen kertoo "Suuressa etunimikirjassaan" Kira-nimen (Kyra) olevan alunperin katolisen kirkon pyhimysluettelosta löytyvän syyrialaisen pyhimyksen nimi 400-luvulta. Erakkotytön kerrotaan eläneen täysin vaiti koko vuoden helluntaipäivää lukuunottamatta. Suomen ortodoksisessa kalenterissa nimipäivä 28.2. Eeva Riihosen teoksessa "Mikä lapselle nimeksi?" kerrotaan taas nimen olevan venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, "kyrenelainen nainen). Kiran suomalainen muunnos on Kiira. Eero Kiviniemen teoksissa "Rakkaan lapsen monet nimet" ja "Iita Linta Maria. Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen" kerrotaan Kira- ja Kiira-nimien yleisyydestä. Esim. vv.1980-1991 annettiin Kiira-nimi 133 kertaa ja Kira 135 kertaa. Kira on...
Tietoa Leena Landerista löytyy esimerkiksi suomalaisten kirjastojen ylläpitämästä kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Myös googlaamalla kirjailijan nimellä, löydät lukuisia haastatteluja eri lehdistä.
Yle Areenasta löytyy myös dokumentti Leena Landerista Ammatti: kirjailija - sarjassa: https://areena.yle.fi/1-2096015
Kokkolassa Koivuhaan kirjastossa on cd-levy:
Tekijä: Souvarit (esitt.)
Nimeke: Jätkän oma kulta [Äänite]
Julkaistu: , p1981
Esittäjät: Souvarit (yhtye)
Sisältö: Jätkän oma kulta ; Onnenpyörä ; Suru siskoni on ; Oi äiti ; Autio mökki ; Tähtien alla ; Olen poika pohjoisen ; Kerran vain ; Pustan yö ; Lapsuuden ystävä ; Valheen kyyneleet ; Menetetty rakkaus.
Milla on Emilia-nimen lyhentymä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Millan Ludmilaan, lisäksi nimi voi olla kutsumanimi Camillasta. Emilia taas on lähtöisin roomalaisesta Aemelius-sukunimestä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on 'viisaus', vrt. sana filosofia, rakkaus viisauteen, viisauden rakastaminen. Nimi on hyvin suosittu eri puolilla Eurooppaa, esim. Sophia, Sophie(Saksa, Englanti)ja Zsófia(Unkari).
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja(WSOY 1999)
Uusi suomalainen nimikirja(Otava 1988)
Mikkelin maakunta-arkistossa http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/ on mikrofilmattuna Inkerin suomalaisten seurakuntien kirkonkirjoja vuosilta 1728 -1943. Kansallisarkiston tietopalvelun mukaan myös Kansallisarkistossa on mikrofilmejä Inkerin seurakunnista. Molemmista arkistoista voi kaukolainata mikrofilmejä. Sivuilla http://www.inkeri.com/sukututkimus on myös tietoa Siestarjoen kirkonkirjoista.
FINPRO:n maaraportin mukaan Tanskan tärkeimmät kotimaiset energianlähteet ovat öljy ja kaasu, joilla katetaan valtaosa kotimaisesta tarpeesta. Omaa kivihiilituotantoa maalla ei ole eikä uusia hilivoimaloita rakenneta päästöjen vuoksi. Tanska on uusiutuvan energiantuotannon kärkimaita; maassa ei ole lainkaan ydinvoimaloita, eikä niitä ole tarkoitus rakentaa tulevaisuudessakaan. Tanska kattaa 12% sähkönkulutuksestaan tuulivoimalla (tarkoituksena on saavuttaa 50% v. 2030) ja on johtava tuulivoiman tuottaja ja tietämyksen levittäjä. Sähköä tuotetaan maassa myös jätteenpoltolla, joskin suurin osa sähköstä tuotetaan edelleen hiilivoimaloissa. FINPRO:n maaraportti löytyy osoitteesta http://www.finpro.fi/fi-FI/Finpro/ (Markkinatietoa->...
Suosittelen Gunnar Nordströmin Kiekkotähti-sarjaa.Sarjaan kuuluu tällähetkellä 8 kirjaa, joista ensimmäisen osan nimi
on Suuntana NHL. Samoin Kirsi-Marja Niskasen Lätkäjätkiä,
kirja ilmestynyt Pultti-sarjassa.
Jalkapallosta taas Bengt-Åke Crassin Pk Pantterit-sarjaa,
joka käsittää 7-osaa, ensimmäinen nimeltään: Maaali!
Ruuanlaittopuolelta taas Sami Garamin kokkauskirjoja.
Helppolukuisista suosittelen Teemu Saarisen Unski-kirjoja,
mm. Jep-sarjassa Maailman huonoin jalkapalloilija, Unskin ennätyskirja sekä Unskin banaanipotku.
Laila Hirvisaaresta (entinen Hietamies) voit etsiä tietoa monenlaisista lähteistä. Salme Saure on kirjoittanut Laila Hietamiehestä elämänkertateoksen "Läheltä", jossa kerrotaan kirjailijasta koko hänen elämänsä ajalta. Kirja sisältää myös Hietamiehen elämää vuosilukuina esittelevän listan. Tämän lisäksi Lahden kaupunginkirjastosta voi lainata Laila Hietamiestä koskevia lehtileikkeitä, jotka tosin tällä hetkellä ovat lainassa. Voit tutustua myös muihin Hietamiehestä kirjoitettuihin lehtiartikkeleihin. Suomen kuvalehdessä (1984, nro 3, s. 55-57) on artikkeli "Laila Hietamies ottaa vauhtia epäilyistä", samoin Suomen kuvalehdessä (2003, nro 51-52, s. 58-61)on artikkeli "Laila Hietamies (Hän)" sekä Pellervossa (1993, nro. 19-20, s. 56-58) on...
Tuntematon sotilas löytyy DVD-elokuvana sekä Edvin Laineen että Rauni Mollbergin ohjaamina versioina useista Espoon kaupungin kirjastoista. Vaikka elokuva ei kuuluisikaan lähikirjastosi kokoelmiin, voit tehdä siitä varauksen, jolloin se lähetetään valitsemaasi noutokirjastoon jostakin toisesta kirjastosta. Aikuisten aineistoon tehdystä varauksesta peritään noudettaessa 50 sentin varausmaksu.
Tällaisen kirjan voisit kaukolainata lähimmän kirjastosi kautta:
JEX, R. M.:Ford Escort & Orion diesel : [Sept 1990 to 2000] : service and repair manual
Sparkford, Yeovil : Haynes Publishing, 2003
[253] s. : kuv. ; 29 cm
Haynes service and repair manual ; 4081
ISBN 1-84425-081-4 (sid.)
Kansinimeke: Ford Escort & Orion sept 1990 to 2000 (H to X registration) diesel
Models covered: Ford Escort Hatchback, Saloon, Estate and Van, and Orion Saloons models, including special/limited editions 1753 cc (1.8 litre) diesel engine, including Endura-DE and turbocharged variants
Kaukolainat ovat maksullisia.Hinta selviää, kun teet kaukolainapyynnön.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä löytyy verkosta Gutenberg-kokoelmasta, jossa on muitakin suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia, http://www.gutenberg.org/cache/epub/11940/pg11940.html Sitä selailemalla äidistä muodostuu kuva kristillisenä, huolen kanssa ja kurilla, mutta rakkaudella poikiaan kasvattavana äitinä, "tunnettu oli hänen suora ja vilpitön, ehkä hieman jyrkkä mielensä". Karkureissun ja selkäsaunan päätteeksi äiti pyyhkäisee "salaa kyyneleen ruskealta, karhealta poskeltansa", kun näkee poikiensa nälissään iskevän hampaansa ruokaan.
Monin paikoin pojat muistelevat armasta äitiä hyvällä ja kunnioittaen: "Verraton äiti ja emäntä! Muistelenpa aina, koska asteli hän sahrojen sarvissa, jykevänä kuin jättiläis-eukko". Nimeä en...
Suomalaisessa almanakassa on lähes 700 etunimeä. Nimen antamista säätelee etunimilaki, jonka mukaan jokaisella suomalaisella on oltava etunimi. Etunimiä saa olla enintään kolme. Tiedustelemasi nimi Sari-Anne koostuu kahdesta erillisestä etunimestä.
Sari on yksi muoto nimestä Saara, joka on yli 4000 vuotta vanha nimi ja monien raamatullisten nimien tapaan laajalle levinnyt. Tämä ruhtinatartakin tarkoittava nimi vakiintui suomalaiseen almanakkaan vuonna 1852.
Anne on yksi muoto nimestä Anna, jonka kantanimi on heprean Hannah, 'armo'. Anna on ollut almanakassa vuodesta 1708. Suosituksi se tuli Suomessa myöhäiskatolilaisella ajalla, jolloin meilläkin osoitettiin kunnioitusta Neitsyt Marian äidille, Pyhälle Annalle.
Suomalaisten suosikkeja...
Raamatun henkilöitä on käsitelty mm. seuraavissa lasten kirjoissa:
Tapahtui Jeesuksen aikaan / Dowley, Tim.
Seimen salaisuus / Juvonen, Riikka.
Pikku Aasi ja Betlehemin kuningas / Bernadette.
Kuka siellä? : vedä liuskaa ja katso / Gevry, Claudine.
Nooan iso laiva : avaa luukut ja kurkista! / Zobel-Nolan, Allia.
Ehditkö vastata? / Fitzgerald, Annie.
Missä Jeesus on? : onko hän lähelläni / Parry, Alan.
Kurkistusraamattu 1: Taistelu jättiläistä vastaan / Harrast, Tracy.
Kurkistusraamattu 2: Joona ja meripeto / Harrast Tracy.
Nippe : elämysterapeuttinen, kuvitettu tarina lapsille, nuorille ja aikuisillekin.
Kapernaumin kaverit / Kangasmaa, Tiina.
Liisa Raamatun maassa / Davidson, Alice Joyce.
Lisäksi Pääkaupunkiseudun kirjastoissa on...
Työ -sanalla on varma etymologinen vastine kaikissa lähisukukielissä sekä mordvassa, esim. karjalan "työ", vepsän "t*ö" tarkoittaa pellavaa, joka on
muokkausvaiheessaan tai valmiiksi muokattu. Vatjan ja viron kielissä on "töö", liivin kielessä "tie" ja ersämordvan kielessä t*ev.
Työ -sanan alkuperäiseksi asuksi on rekonstruoitu *tewe.
Levikkinsä suppeudesta huolimatta "työ" on yleensä katsottu vanhaksi ja omaperäiseksi sanaksi, mutta sille on ehdotettu myös germaanista lainaetymologiaa, jonka mukaan se juontuisi kantaverbistä *tew-. Lähtömuodoksi sopivaa substantiivia ei germaaniselta taholta ole kuitenkaan osoitettavissa, sellainen voidaan ainoastaan olettaa. Suomen kirjakielessä "työ" on esiintynyt Agricolasta alkaen.
Agricolalla on myös...
Tietoa kansallispuvuista löytyy mm. seuraavista kirjoista:
Kurula, Mervi: Kansallispukuja Suomesta, Kansallispukuja kuvina, Sirelius: Suomen kansallispukujen historia, kirjasarja Svensk-Finlands bygdedräkter sekä Harrold, Robert: Folk costumes of the world. Mainittujen kirjojen lisäksi on myös muita kirjoja, joista tietoa löytyy. Kannattaa varmaan käydä kirjastossa tutkimassa aihetta käsittelevää kirjallisuutta.
Suomen käsityömuseon yhteydessä toimii Suomen kansallispukukeskus, jossa on kansallispukujen tietopalvelu ja neuvontaa. Keskuksen puhelinnumero on (014)626842 ja kotisivun osoite www.kansallispukukeskus.fi.
