Roméo Dallairen kirjan nimi on Shake hands with the devil : the failure of humanity in Rwanda eikä sitä ole Kempeleen kirjastossa. Kirjaa löytyy Helsingin ja Turun yliopistojen kirjastoista ja Eduskunnan kirjastosta.
Ostamme cd-levyt Porin kaupungin hankintalautakunnan hyväksymistä ostopaikoista: porilaisesta musiikkiliikkeestä ja kirjastoille tarvikkeita ja palveluja tuottavasta BTJ:stä. Otamme vastaan lahjoituksia yksityisiltä henkilöiltä.
Jukka Mallisen toimittamassa "Kuka puhuu - kaksitoista runoilijaa Suomesta ja Venäjältä" -teoksessa (Atena 1997)on rinnakkaistekstit.
Reclamin vuonna 1983 julkaisemassa (pieni ja punainen) "Russische Lyrik" -teoksessa on venäjän ja saksankieliset tekstit rinnakkain.
Turun kaupunginkirjastossa on hiljan alettu käyttää asiasanaa "rinnakkaistekstit" tällaisista teoksista, mutta sitä ei ole tehty takautuvasti.
Kirjastojen ympäristöohjelma on osa kunnan tai seutukunnan ympäristöohjelmaa. sinänsä kirjastolaitos tukee toiminnallaan kestävää kehitystä, aineistohan on asiakaskäytössä useita vuosia.
Ympäristönsuojelulaki koskee myös kaikkia kirjastoja. Valtion ymtäristöhallinnolla on hyvät nettisivut,
http://www.ymparisto.fi/ käytännön toiminnassaan kirjasto noudattaa kierrätystä.
Oulun seudun ympäristövirasto antaa neuvontaa ja tiedotusta kuluttajille ja kunnan virastoille. Oulun kaupungin kestävän kehitysen ympäristöohjelma löytyy sivuilta http://www.oulu.ouka.fi/ymparisto/keke/index.htm
Yleisradion nettisivuilta www.yle.fi kohdasta YLE info löytyy vastaavien ohjelmatoimittajien yhteystietoja. Heitä voi lähestyä sähköpostitse ja he varmaan osaavat neuvoa kuinka kannattaisi menetellä. TV 2:ssa on parhaillaan meneillään Tuhansien tarinoiden maa –niminen kampanja , jossa katsojat voivat ehdottaa aiheita käsiteltäväksi toimittajille (tarkempaa tietoa osoitteessa http://www.yle.fi/tv2/?p=jutut&ID=1120). Kampanjassa ei ilmeisesti etsitä nimenomaan draama-aiheita vaan enemmänkin asia-aiheita, mutta ehkä kannattaa kokeilla tätäkin kanavaa. MTV3:n sivulta löytyy vastaavasti yhteystiedot osoitteesta http://www.mtv3.fi/info/.
Kyllä löytyy. Kappaleen nuotit löytyvät nuottikirjasta Josh Groban: Closer. YKL-luokka on 78.893. Nuotti on tällä hetkellä lainassa, voit varata nuotin Internetissä AINO-ainestotietokannassa tai asioimalla Turun kaupunginkirjaston jollain osastolla.
Nykyisellä paikalla Töölöön kirjasto on ollut vuodesta 1970. Sitä ennen kirjastolla oli väliaikaiset tilat Kivelän sairaala-alueella purkutuomion alaisessa vanhassa puurakennuksessa. 1940 ja 1950-luvulla Töölöön kirjasto oli osoitteessa Turuntie 24 ( myöhemmin Mannerheimintie 48-50) ns. Artillerigårdenissa. Kirjasto sijoittui tämän vanhan kasarmin ns. tykistörakennuksen yläkertaan. Kirjaston pinta-ala oli tuolloin noin 300m2, kun nykyisessä kirjastorakennuksessa on 2518m2. Kirjaston aukioloaika oli jo 1950-luvulla 10 tuntia (10-20).
Samankaltaisiin kysymyksiin on vastattu tässä palvelussa aiemminkin. Vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx (Etsi arkistosta-> hakusana japanin kieli).
Japanese Translator-verkkosivuilla voi katsoa, miltä oma etunimi näyttää japanilaisin kirjoitusmerkein kirjoitettuna. Tosin tämä näyttää rajoittuvan vain englannikielisiin nimiin. Osoite on:
http://www.japanesetranslator.co.uk/your-name-in-japanese
Japanilaisia kirjotusmerkkejä käännöksineen löytyy mm osoitteista
http://www.harapan.co.jp/english/japan/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
http://www.japan-zone.com/new/alphabet.shtml
Useita kansainvälisesti tunnettuja nimiä on muunnettu suomalaiseen muotoon niiden vieraskielisen ääntämysasun perusteella.
Näin on todennäköisesti myös nimen 'Mariika' laita. Nimi on muunnelma nimestä 'Marika', joka puolestaan on unkarilainen muunnos nimestä Maria. Nimen merkitys on epäselvä, mutta se on heprealais-aramealaista alkuperää. Sen merkitys on mahdollisesti ollut 'toivottu lapsi' tai 'näkijätär'.
Nimi 'Liisi' on lyhentymä nimestä 'Elisabet'. Nimi on samoin heprealaista alkuperää, ja sen merkitys on 'Jumala on valani' tai 'Jumala antaa avun'.
Maria on kristityn maailman yleisin naisten nimi ja Elisabet toiseksi yleisin; Maria oli Jeesusken äidin nimi ja Elisabet Johannes Kastajan äidin nimi.
Lisää tietoa etunimistä ja niiden...
Den virtuella floran on oikein mainio tietolähde kasveista kiinnostuneille. Jokaisen suvun tai lajin lopussa kohdassa etymologi kerrotaan latinan- (tai kreikan-) kielisen nimen selitykset. - ruotsiksi tietystikin. Kasveja voi kuitenkin etsiä myös suomenkielisellä nimellä. Leif Ryvardenin kirjassa Retkeilijän kasviopas on myös loppupuolella tieteellisten nimien luettelo suomenkielisin selityksin. Siitä löytyy ainakin jotain sanoja. Esim. Pohjolan luonnonkasvit 1-4 (toim. Kalela) 1958-1961 sisältää luonnonkasvien tieteelliset nimet sekä nimet suomeksi ja ruotsiksi.
Hae HelMet kirjaston aineistoluettelosta http://www.helmet.fi
Valitse sanahaku. Kirjoita hakuruutuun muoti historia.
Rajaa alasvetolaatikosta kieli suomi.
Joitakin löytyneitä teoksia:
Kopisto, Sirkka: Moderni Chic nainen: muodin vuosikymmenet 1920-1960.
Kuitunen, Arja-Liisa: Länsimaisen muodin historia
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Muoti: Suunnittelijoiden vuosisata 1900-1999
Nuorisomuodista löydät tältä sivulta
http://www.ouka.fi/ppm/1950/3_2.html
Muotia ja kauneudenhoidon historiaa käsittelevät kirjat ovat kirjastossa luokassa 90.21
Kauneudenhoidosta kertoo esim. teokset
Rusoposkia, huulten purppuraa.
Utrio, Kaari: Bella Donna: kaunis nainen kautta aikojen.
Novellit ovat Bo Carpelanin teoksessa Muistan, uneksin. Kirjaa on saatavilla useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoiteessa http://www.helmet.fi
Löydät tietoja ja lähdevinkkejä Merja Jalosta palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita kirjailijan nimi hakulaatikkoon - saat 15 vastausta!
Sopu-teltan eli kupoliteltan pohjapinta-ala on n. 2 x 2 m ja sisäkorkeus n. 120 cm. Teltan tukikaaret kulkevat ristiin teltan katon keskellä, jolloin rakenteesta tulee itsekantava, ja niinpä soputeltta kestää myös kovaa tuulta ja rankaa sadetta. Lisätietoja teltan rakenteesta löytyy oheiselta sivustolta http://www.kolumbus.fi/tunturikerho.kavtsi/kavtsi702.htm
sekä kirjasta Mennään retkelle : kesäretkeilijän käsikirja / Köhn, Öystein (2005). Teoksen saatavuustiedot löytyy pääkaupunkiseudun kokoelmatietokannasta http://www.helmet.fi.
Juliana on latinan Julianuksen ja Juliuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kalenterissa Julian oma. Nimen suosio on lisääntynyt Hollannin entisen kuningattaren Julianan ansiosta.(Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi?)
Varhaisin merkintä Suomessa Julianasta on v:lta 1332 Turun tuomiokirkon ns. mustassa kirjassa, samoin Mikael Agricolan rukouskirjassa 1544 on Juliana Neitsyt. Kyseessä oli neitsytmarttyyri, joka surmattiin noin v. 305 joko Nikomedeiassa Vähässä-Aasiassa tai Italiassa lähellä Napolia. Hänen lisäkseen katolisen kirkon pyhimysten ja autuutettujen luettelo tuntee 12 muuta samannimistä henkilöä. (Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Nea voi olla Linnean lyhennys. Ortodoksisessa kalenterissa Neonilla-nimen lyhennys. Linnea on...
Kirjailija Lisa Banim on syntynyt vuonna 1960. Tieto on peräisin tietokannasta nimeltä OCLC WorldCat, joka on suuri maailmanlaajuinen bibliografinen tietokanta, https://www.worldcat.org/.
Yrjö Jylhän yhdeksästä runokokoelmasta ei löytynyt Laivakoira-runoa. Jylhähän myös suomensi paljon runoja. Esim. La Fontainen Eäintarinoita -kokoelmassa on joitakin koira-aiheisia runoja, mm. Susi ja koira ja Aasi ja pieni koira -nimiset. Voisiko etsimäsi runo ollakin Jylhän suomennos? Laivakoiraa en tosin suomennoksistakaan löytänyt.
Yrjö Soinin teoksessa Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet (1964) kerrotaan, että se, milloin "majoittaminen ja ravinnon antaminen Suomessa on lähtenyt elinkeinona kehittymään, on vain kuvittelun avulla arvattavissa". Hänen mukaansa samoihin aikoihin toiminta alkoi luostari-, kilta- ja majatalolaitoksissa.
Luostari- ja kiltalaitosten yhteydessä ei teos mainitse nimiä, mutta majatalolaitoksen teki mahdolliseksi kuningas Mauno Ladonlukko antamalla Alsnön sääntö -nimisen asetuksen vuonna 1279.
Ainakaan yhtä selkeää "isää" ei hotelli- ja ravintolatoiminnalle lähteistä löytynyt. Kannattaa kuitenkin tutustua paitsi yllä mainittuun teokseen, myös esim. saman tekijän kaksiosaiseen teossarjaan Vieraanvaraisuus ammattina (1963). Kirjat...
