Kyllä runo on suomennettu, se löytyy ainakin Villonin teoksesta Testamentti. O 1974. Runo on suomeksi Ballaadi menneen ajan naisista. Tuo Veijo Meren suomentama teos näyttää löytyvän Mäntsälän pääkirjaston varastosta.
Linnea Rut Bryk s. 18.10.1916 Tukholma, k. 14.11.1999 Helsinki.
Vanhemmat: isä filosofian lisensiaatti Felix Bryk (aiemmin Brück), joka oli itävaltalainen perhostutkija ja taiteilija, äiti Aino Mäkinen.
Rut Brykin vanhemmat olivat tutustuneet toisiinsa Firenzen taiteilijapiireissä. Aino Mäkisen sisar oli Maija Halonen,
taidemaalari Pekka Halosen puoliso. Tukholmaan kodin perustanut Brykin perhe vietti kesät Mäkisen suvun maatilalla Sortavalan Myllykylässä.
Perheen muutettua Suomeen Rut Bryk kävi koulua Helsingin tyttölyseossa. Tultuaan ylioppilaaksi 1936 hän suoritti grafiikan opinnot Taideteollisuuskeskuskoulussa.
Rut Bryk aloitti uransa graafikkona ja kuvittajana, mutta alkoi suunnitella tekstiilejä jo opiskeluaikoina.
Kilpailujen kautta...
Aki on lyhentymä Joakimista. Saksassa nimestä esiintyy mm. muoto Achim ja Venäjällä Akim. Joakim taas tulee heprealaisesta nimestä Jehoiachim, joka tarkoittaa "Jahve herättää". Raamatussa esiintyy nimestä myös muoto Joojakim. Joakim oli apokryfisen Jaakobin alkuevankeliumin (n.150) mukaan Neitsyt Marian isä. Joakimin ensimmäinen suomalainen muunnos oli Jaakkima, joka on Karjalassa yksi vanhimmista kristillisistä nimistä.
Lähde:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Uusimmassa Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus 2005-2007 -kirjassa kirjastonhoitajan peruspalkka ilman mitään lisiä on kalleusluokassa I: 1722,67 euroa ja kalleusluokassa II: 1692,80 euroa.
Runoja ja sananlaskuja kuukausista on hyvin paljon. Täsmälleen kysymäsi kaltaista emme onnistuneet löytämään. Esimerkiksi teoksessa Koulun juhlat: ohjelmakirja peruskoulun 1.-6.-luokille (1982) on kuusi erilaista kuukausilorua ja Hanhiemon iloinen lipas (1. p. 1978) –kirjassa on runo kuukausista, mutta näistäkään ei aivan samanlaista löydy.
Pamela L. Travers kirjoitti ensimmäisen Maija Poppanen -kirjan vuoona 1934. Suomeksi se ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1936. Jatko-osat: Mary Poppins Comes Back ja Mary Poppins in the Park ilmestyivät vuosina 1935 ja 1952 ja ne suomennettiin vasta 1980-luvulla.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vanhat vastaukset arkistosta hakutermillä "kiinan kieli".
Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassakaan, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Katso seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html
http://www.mandarintools.com/chinesename.html
http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Saatavilla olevista etymologisista sanakirjoista ei valitettavasti löytynyt klikki-sanan alkuperää. Sen sijaan Veijo Meren teoksessa "Sanojen synty" löytyy selitys, johon on kuitenkin syytä suhtautua varauksella, koska kyseessä ei ole kielitieteilijä. Suomen sanoista voi kysyä myös Kielitoimiston puhelinneuvonnasta arkisin klo 9-14 numerosta (09)7014991 tai voi käyttää Kielitoimiston hakukonetta osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Veijo Meri selittää sanan "klikki" seuraavasti: poliittinen pienryhmä, ranskan sanasta la clique, kätten taputus. Se on ääntä matkivia sanoja. Se tarkoitti innostunutta yleisöä, joka osoitti suosiotaan. Joskus
taputti vain pieni joukko, jossa oli oikeita ystäviä ja kannattajia tai jotka oli palkittu...
Moni muukin on vuosien varrella kysynyt tietoja suosikkikirjailija Marilyn Kayestä, joten löydät valmiita vastauksia seuraavasti:
Mene sinulle http://www.kirjastot.fi ja löydät Kysy kirjastonhoitajat -linkin alta linkin kysymysten arkistoon. Kirjoita hakusanaksi Kaye, Marilyn ja löydät 18 vastausta samaan kysymykseen.
Jos osaat englantia, voit katsoa Marilyn Kayen omia nettisivuja http://marilynakaye.com/ tai kirjoittaa hänelle sähköpostia osoitteeseen mjk719@hotmail.com.
Ypäjän Hevosopistosta ja sen edeltäjistä kertovat ainakin seuraavat kirjat:
Hevosopisto 10 vuotta (2003),
Siittolanmäki 60 vuotta: hevosalan tutkimus ja koulutus Ypäjällä 1937-1997 (1997),
Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987 (1987).
Lisäksi on vielä Ypäjän ratsastajay r.y. - vireä 50 vuotias (1997). Näitä kirjoja ei ole lainattavana pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa. Helsingin yliopiston kirjaston kansalliskokoelmasta ne löytyvät, mutta niitä voi lukea vain kirjaston lukusalissa. Yhteystiedot: http://www.lib.helsinki.fi/
Viikin tiedekirjastosta löytyy kirjasta Valtion hevosjalostuslaitos ja Ypäjän maatalousoppilaitos 50 vuotta, 1937-1987, lainattava kappale. Yhteystiedot:
http://www....
Kyseessä lienee viime syksynä lyöty kolikko, jonka aiheena on '60 vuotta Yhdistyneiden Kansakuntien perustamisesta ja Suomen YK-jäsenyys 50 vuotta'.
Lisätietoa kolikosta saa ainakin Euroopan keskuspankin suomenkieliseltä sivulta osoitteesta http://www.ecb.int/bc/coins/comm/html/comm_2005.fi.html
Sivulla on mm. kuva kolikosta, josta varmentunee se, että kyseessä on sama kolikko.
Luultavasti kolikko ei ole ainakaan vielä kovin arvokas, koska kolikkoa on lyöty kaksi miljoonaa kappaletta eli melko suuri määrä. Kolikon arvon voi kuitenkin varmistaa esimerkiksi keräilyrahoja välittävistä liikkeistä, joiden yhteystietoja löytyy mm. puhelinluetteloista tai niiden keltaisilta sivuilta.
Salpausselät kulkevat rapakivialueen poikki. Kallioperä on kivilajiltaan rapakiveä, joiden ikä on n. 1,7 miljardia vuotta. - Jääkauden aikana 10 000-20 000 vuotta sitten mannerjää irrotti kallioperästä lohkareita. Mannerjään sulamisen aikana mannerjäätikön reunan peräydyttyä Salpausselän kohdalle noin 10 000 votta sitten näitä kallioperästä irronneita rapakivilohkareita kerrostui syntyviin Salpausselkiin. -Salpausselkien eteläpuolella oli Itämeren varhainen vaihe, Baltian jääjärvi. Jäävuorien mukan rapakivilohkareita kulkeutui pitkin Etelä-Suomen rannikoita, myös Salpausselkien rinteille.
Tämän vastauksen olen saanut Geologian tutkimuskeskuksen Rovaniemen toimiston geologilta.
Kirjallisuutta: Savitaipaleen aluueen kallioperäkartta,(...
Elias Lönnrotin sanakirjassa taina esiintyi merkityksessä taimi tai värttinä, mutta etunimenä sitä ei ole pidetty Taimin rinnakkaismuiotona vaan kyseessä on Inkerinmaalla ja Karjalassa käytetty lyhentymä Tatjanasta.
Kirjastotietokannoista kannattaa ehkä hakea sanoilla Internet (ja) sääntely, Internet (ja) sisältö. Kyllä tästä aiheesta on yleisissä kirjastoissa ainakin kotikirjaston kautta kaukolainattavaa materiaalia. Esimerkiksi seuraavat:
1)Itsesääntely - haitalliset verkkosisällöt / [Jukka Kemppinen] 2001
2) Wirzenius, Arno : Vastuu laittomasta sisällöstä verkkoviestinnässä / Arno Wirzelius, Tommi Mustonen
Julktiedot Helsinki : Liikenneministeriö, Edita, jakaja, 2000
Puuhakkeen energiakäyttöä käsittelevät mm. teokset
-Hakelämmitysopas, Motiva, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, 2001
-Puupolttoaineiden tuotantotekniikka, toim. Eija Alakangas, VTT energia, 1996
-Hakkila, Pentti:Metsämme bioenergian lähteenä, Metsäntutkimuslaitos, Puuenergia, 1996
Kirjat löytyvät Helmet-aineistohausta, os. http://www.helmet.fi . Pääkaupunkiseudn yleisten kirjastojen kokoelmista ei löydy aineistoa rypsin energiakäytöstä, mutta internetissä asiaa käsittelevät mm. seuraavat sivut:
http://www.limetti.fi/biodiesel/sivu/biodiesel
http://fi.wikipedia.org/wiki/Biodiesel
http://www.motiva.fi/fi/yjay/kuljetusala/polttoainevaihtoehdot/biodiese…
Sopivia hakusanoja lisähakuihin ovat uusiutuvat energianlähteet, biopolttoaineet,...
Helsingin kaupunginarkistossa https://kaupunginarkisto.hel.fi/ on Helsingin poliisilaitoksen osoitetoimiston osoiterekisteri, josta löytyvät kaikkien Helsingissä asuneiden osoitetiedot vuosina 1907-1973. Helsingin ulkopuolisten osoitteiden selvitys onkin sitten työläämpää. Helsingin seurakuntien keskusrekisteristä https://www.helsinginseurakunnat.fi/ saa virkatodistuksia ja sukuselvityksiä, joista selviää mistä seurakunnasta ko. henkilö on muuttanut Helsinkiin. Tästä voi jatkaa ottamalla yhteyden kyseiseen seurakuntaan ja tilaamalla sukuselvityksen, mistä selviää edellinen asuinpaikka jne.
Kansallisarkistossa https://www.arkisto.fi/ säilytetään lahes kaikki ennen vuotta 1904 syntyneet väestörekisteriasiakirjat mikrofilmeinä, joten tietoa...
En löytänyt tietoa Merja Jalon harrastuksista, mutta kirjailijasta löytyy tietoa Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Tietoa löydät myös esimerkiksi teoksesta Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995).
Merja Jalosta on useita aikaisempia kysymyksiä joiden vastauksia voit selata Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakusanaksi Merja Jalo.
Kirjailija Maerja Jalosta löytyy tietoa ainakin seuraavista kirjoista:
- Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa
- Merja Jalo -bibliografia 1977-1998 / Simo Sjöblom
- Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän
Hyvä tietopaketti hänestä on Helsingin kaupunginkirjaston tekemällä Sanojen aika -sivustolla:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=296&lang=FI
Tässä asiantuntijan (lääkärin) vastaus kysymykseen.
Kieli on ihmisen vahvin lihas. Se muodostuu kielen ulkoisista ja sisäisistä lihaksista, jotka risteävät eri suuntiin. Kielellä on monta tärkeää tehtävää. Se osallistuu ruuan jauhamiseen ja ruuan kuljetukseen suuontelosta nieluun, se osallistuu puheen muodostukseen ja hengitykseen ja sillä on tärkeä tehtävä vauvan imemisprosessissa. Useat hermot osallistuvat kielen hermotukseen. Kielen sisäiset lihakset saavat aikaan kielen muodot, esim. kielen pistämisen rullalle. Kaikki eivät siinä kuitenkaan onnistu. Kielen saa rullalle 75% ihmisistä ja 25% ei. Olisiko syynä yhdessä geneettiset tekijät sekä harjoituksen tulos? Myös kielen alla oleva jänne voi lyhyytensä takia vaikeuttaa kelen...
