Kimi on nimen Kim pidentymä. Kim taas on useissa kielissä lyhentymä Joakimista. Englantilaisella kielialueella, missä Kim on sekä miehen- että naisennimi, se saattaa olla kelttiläistä alkuperää, mutta sitä on pidetty myös lyhentymänä vanhasta englantilaisesta sukunimestä Kimball ('kuninkaallinen kukkula'). Englannissa nimen yleistymiseen vaikutti vahvasti Rudyard Kiplingin teos Kim (1901).
Joakim-nimi puolestaan tulee heprealaisesta nimestä Jehoiachim, jonka merkitys on 'Jahve herättää'.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Rikhardinkadun kirjastossa on myös suuritekstisiä kirjoja. Listan niistä saatte näin: valitkaa HelMet-aineistohausta (osoite http://www.helmet.fi) kohta Sanahaku ja kirjoittakaa hakukenttään isotekstiset kirjat. Valitkaa kieleksi suomi ja kirjastoksi Rikhardinkatu. Näin saatte 146 kirjan listan, joiden saatavuuden voitte tarkistaa napsauttamalla teosluttelosta teoksen nimeä.
Säädyllisestä murhenäytelmästä on tehty myös näytelmä ja elokuva.
Romaanin teeman saat selville elokuvan esittelystä.
http://www.film-o-holic.com/1998-2003/arvostelut/ensi_illat/st/saadylli…
Tässä on Helvi Hämäläisen haastattelu
http://www.yle.fi/multifoorumi/arkki/zgo.php?z=20040514094110089094
Muuta tietoa Helvi Hämäläisestä:
http://www.yle.fi/teema/ylenavoin/artikkeli.php?id=126
Helvi Hämäläinen on kertonut kirjojensa synnystä teoksessa Miten kirjani ovat syntyneet 2.
Helvi Hämäläisellä ei ole ollut kirjailijanuransa lisäksi muuta varsinaista ammattia.
Ihan perustiedot kirjailijan perheestä löytyvät Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -sivuilta, osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=42&lang=FI&tid=5207
Kannattaa tutustua myös Ari Haasion teokseen Kotimaisia dekkarikirjailijoita. BTJ 2001
Kokonaista kirjaa Satu Silvosta ei ole kirjoitettu. Jarmo Niemisen, Sanna Pietiläisen ja Vesa Ruuskan kirjassa Tenavasta tähdeksi äidit kertovat lapsistaan. Siinä myös Satu Silvon äiti kertoo tyttärestään.
Lehtiartikkeleita ja haastatteluja hänestä on runsaasti. Tässä muutamia:
-Satu Silvo elää unelmaansa (Anna 2005, 43, s. 10-13)
-Satu Silvo uskoo kasvissyönnin edistävän terveyttä ja auttavan jaksamaan (Animalia 2005, 3, s. 12)
-Pimeän läpi kulkenut Satu Silvo: "Ihminen luo itse kohtalonsa (Eeva, 2005, 5, s. 22-26)
-Luistelutunti Satu Silvon kanssa : piruetteja ja rakkausneuvoja (Anna, 2004 11, s. 34-38)
Artikkelitiedot löytyvät lehtiartikkelitietokanta Aleksista, jota voit käyttää kirjastossa tai pyytää kirjaston henkilökuntaa tekemään...
Ainakin kahteen tieteiskirjaan kuvauksesi voisi sopia. Toinen on Frederik Pohlin Avaruuden portti ja toinen Carl Saganin Ensimmäinen yhteys. Saganin kirjassa ihmiset rakentavat Koneen päästäkseen tapaamaan muukalaisia. Kone on sisustettu ainoastaan viidellä tuolilla.
Kirjassa Suomen rahat arviohintoineen vuodelta 2002 annetaan vuoden 1907 5 pennin arviohinnaksi 50 senttiä. Arviohinta on kolikolle, joka on sellaisessa kunnossa, jossa se yleisimmin esiintyy. Kolikkoa on aikanaan ollut jakelussa 766 889 kpl. Esimerkiksi vuoden 1910 5 pennin kolikkoa tehtiin vain 66 000 kappaletta ja sen arvo onkin tänä päivänä 25 euroa.
Etunimien merkitystä koskevaa tietoa löydät etunimikirjoista. Kirjoita Nettikirjaston http://nettikirjasto.lahti.fi/ asiasanat-kenttään sana etunimet ja valitse pääkielet-pudotusvalikosta kieleksi suomi. Hae. Hakutulosta selailemalla löydät useita etunimien merkitystä käsitteleviä kirjoja, esim. Uusi suomalainen nimikirja ja Kustaa Vilkunan teos nimeltä Etunimet. Molemmat em. kirjat sekä lisää aihetta käsitteleviä kirjoja löytyy luokasta 88.2903. Niitä on pääkirjastossa paikalla useita. Markosta sanottakoon lyhyesti, että se juontaa juurensa sodanjumala Marsin nimeen. Tapani puolestaan on Stefanoksen suomalainen muunnos. Molemmista nimistä samoin kuin Stefanoksen merkityksestä löytyy paljon laajempi selostus em. kirjoista.
Tarkkaa tietoa v...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy näköispainos 1900-luvun alussa ilmestyneestä tuoteluettelosta N. Bomans ångsnickeri (luokassa 76.1). Luettelossa on kuvia Bomanin huonekalutehtaan huonekaluista, ei kuitenkaan sängyistä. Kuvat antavat kuitenkin hyvän kuvan tehtaan huonekalujen tyylistä yleensä, joten siitä voi olla apua, kun jäljität sänkyjesi alkuperää.
Maija Mäkikallin artikkeli Huonekaluja pieniin koteihin (Glorian antiikki 2002, kevät, s. 34-38) saattaa myös sisältää kuvia Bomanin huonekalutehtaan tuotannosta.
Hotelli Ilves on 63 metriä korkea (sitä kyllä aiotaan korottaa 80 metriin, joka on vasta ehdotus, ei hyväksytty).
Näsinneulan korkeus on 134,5 metriä ja Teiskon tv-maston jopa 325 metriä, en osaisi nimittää noita kahta viimeistä rakennuksiksi.
Radisosn SAS rakennetaan rautatieaseman lähelle, suunnitelma on jo hyväksytty, ja tämän hotellin korkeudeksi tulee 76 metriä, ohittaa siis nykyisen Ilveksen.
Suunnitteilla, mutta ei hyväksyttynä, on myös hotelli Tähtitorni Rautaharkkoon, sen korkeudeksi tulisi 141 metriä!
Suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty.
Näitä tietoja löytyy hyvin Googlesta http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakulaatikkoon "tampereen korkein rakennus".
Sonja on alunperin venäläinen hellittelymuoto nimestä Sofia (kreik. viisaus). Nimi on yleisesti käytössä mm. Pohjoismaissa, Saksassa sekä englanninkielisissä maissa. Suomen almanakassa Sonja on ollut Sofian rinnalla v:sta 1964.
Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY
Varsinaisia kokemuksia ja haastatteluja ei suoranaisesti löytynyt, mutta ohessa listatuissa teoksissa on mm. tutkimustietoa selkosovellusten käytöstä.
Teoksessa Selkoa selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 1994) löytyy artikkeleita selkosovellusten käytöstä, mm. kehitysvammaisten lukuryhmätoiminnasta, selkokieli vanhusten käytössä, selkokieli afaatikon kuntoutuksessa ja ulkomaalaisten opetuksessa.
Myös kirjassa Teksti, joka rakastaa lukijaansa : kirjoituksia selkokielestä (Toim. Ari Sainio. Helsinki, 2000) on artikkeleita liittyen aiheeseen: mm. Irja Vinnin ja Ari Sainion artikkeli "Selkokielisten ja yleiskielisten tekstien ymmärtäminen kehitysvammaisilla". Teoksessa esitellään myös erilaisia tutkielmia selkokielestä, esim....
Pääkaupunkiseudun Helmet –tietokannasta löytyy seuraavat Renzo Pianoa käsittelevät teokset:
Renzo Piano / [editor and original text Aurora Guito ; English translation: Mathew Clarke ; German translation: Inken Wolthaus ; French translation: Michel Ficerai ; Italian translation: Grazia Suffriti;
Renzo Piano : spirit of nature wood architecture award 2000 / [publisher: Wood in Culture Association] ; [editor: Kristiina Lehtimäki] ; [English editing: Harry Charrington];
Dini Massimo: Renzo Piano
Yllä mainittujen kirjojen saatavuustiedot voit tarikistaa osoitteesta: www.helmet.fi
Helsingin yliopiston Helka –tietokannasta löytyy seuraava teos:
Piano Renzo: Renzo Piano building workshop: complete works
Tämä teos löytyy Yliopiston kirjaston...
Toivottavasti seuraavista aihetta käsittelevistä kirjoista on iloa ja hyötyä:
Hintikka, Maija : Juuso ja Jalmari leikkivät kavereina. 2004
Parvela, Timo : Anna ja Antti : kiusankappale. 2003.
Weninger, Brigitte : Pasi ja Eetu riidoissa. 1999.
Uusitalo, Riitta : Armin kaverit. 2005.
Stewart, Paul : Ollaan taas ystäviä. 2003.
Ludlow, Anna : Lelut ovat minun! 2000.
Moost, Nele : Kaikki riidoissa! : mutta pian sovitaan taas. 2004.
Harainen, Pirkko : Emma on eri mieltä. 2000.
WSOY:n sivulla löytyi vähän enemmän tietoa, joka on alla. Tämän palvelun arkistossa löytyy monta tietoa, kirjoita luukkuun Marilyn Kaye
Tässä tiedot WSOY:n sivulta:
Marilyn Kaye on syntynyt USA:ssa, Connecticutin osavaltiossa 19. kesäkuuta 1949. Nykyään hän asuu osan vuotta New Yorkissa ja osan Pariisissa. Kirjailijalla ei ole omia lapsia. "Elämässäni on kuitenkin paljon lapsia - kummilapsia ja sisarusten lapsia."
Kaye työskentelee St. Johnin yliopistossa informatiikan apulaisprofessorina jo yhdeksättätoista vuotta. Aikaisemmin hän on hoitanut koulukirjastoa, arvostellut lasten ja nuorten kirjoja eri lehtiin ja opettanut yliopistossa.
Harrastuksikseen hän kertoo lukemisen, taidenäyttelyt, matkustelun, ranskan kielen, elokuvat sekä "...
Frotee on loiminukallinen nukkasidoskangas, jossa kankaan toista tai molempia puolia peittää silmupinta. Valmiista froteekankaasta voidaan nukkalenkit leikata auki (open end), jolloin saadaan samettimainen nukkapinta tai jättää silmuiksi (looped).Froteen laatua arvosteltaessa on liestymistaipumus otettava huomioon. Yksinkertainen (single yarn), mutta riittävän paksu kudelanka estää paremmin liestymistä kuin kerrattu lanka. Samoin yksinkertainen nukkalanka liestyy vähemmän kuin kerrattu nukkalanka. Kerrattu lanka (twisted yarn) on tehty yhdistämällä kierteen avulla kaksi tai useampia yksinkertaisia lankoja. Värilangoista kudottu frotee liestyy helpommin kuin värjätty tai valkaistu ja painettu frotee. Jacquard-kudokseksi sanotaan jacquard-...
Mia ja Miia ovat alkuaan nimien Mirja ja Mirjam, paikoin myös Vilhelmiinan ja Marian kutsumamuotoja. Mirja on Mirjamin kansanomainen muunnos ja Mirjam taas on Maria-nimen hepreankielinen muoto. Maria on Jeesuksen äidin nimi, ja nimen alkuperäinen merkitys on ilmeisesti ollut 'toivottu lapsi'. Mia ja Miia ovat vanhemmissa ikäluokissa melko harvinaisia nimiä, mutta 1960-luvulla niiden suosio alkoi kasvaa. Suomen almanakassa Miia on ollut vuodesta 1973 lähtien. Aluksi Miian nimipäivä oli 2.7. eli Marian päivänä, vuodesta 1984 Miiat ovat viettäneet nimipäiväänsä 30.4. kuten Mirjat ja Mirjamitkin. Lyhyempi muoto Mia on vain suomenruotsalaisessa almanakassa.
Etunimien yleisyydestä eri aikoina Suomessa löytyy tietoa Väestörekisterikeskuksen...
