Selailin läpi kirjaston hyllyssä olevat nimikirjat, joissa kaikissa viitattiin Helenaan.
Helenan -nimen lähtökohtanan pidetään kreikan sanaa helios, aurinko. Kreikkalaisten auringojumalan nimikin oli Helios. Helena siis merkitsee aurinkoista, loistavaa! Kreikan mytologiassa Helene oli ylijumalan Zeuksen ja tämän myöhemmin joutseneksi muuttaman prinsessa Ledan kauneudestaan kuuluisa tytär. Helenestä tuli Spartan kuninkaan Menelaoksen puoliso. Lähdettyään Troijan prinssi Pariksen mukana Troijaan hän aiheutti kuuluisan Troijan sodan.
Eurooppalaisiin kalentereihin Helenan on tuonut kymmenen Helena-nimistä pyhimystä ja autuaaksi julistettua. Heistä kuuluisin on keisari Konstantinuksen äiti Helena (k. 330, muistopäivä 18.8.). Pohjoismaissa...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Paavo on suomalainen lyhentymä Paavalista. Myös Suomen ortodoksinen kalenteri mainitsee Paavon Paavalin rinnakkaisnimenä. Paavali (vrt. apostoli Paavali) lukuisine muunnoksineen on kristikunnan tavallisimpia henkilönimiä.
Paavali-nimi tulee kreikasta ja latinasta (Pavlos, Paulus), joissa se merkitsee pientä.(Lempiäinen, Pentti: Nimipäiväsanat)
Nooa(hepr. lepo, lohdutus, keventää mieltä) Vanhassa testamentissa hurskas ja oikeamielinen mies, joka Jumalan kehotuksesta rakensi suuren arkin ja pelastui perheineen vedenpaisumuksen aiheuttamalta tuholta.(Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja)
Laulu löytyy nimellä Synnyinseutu (Old folks at home) Ahti Sonnisen koulun musiikkikirjasta Sonninen - Räisänen - Naukkarinen: Laulan ja soitan: koulun musiikkikirja. 12. painos. 1969. sekä teoksesta Musiikki 7-9. 1978. nimellä Joutsenvirralla (Swanee river).
Kappaleessa on kolme säkeistöä. Ensimmäisen säkeistön sanat ovat sekä suomeksi että englanniksi.
Hyvän yleiskuvan viihdekirjallisuuden vaiheista saa Otavan suuresta ensyklopediasta. Sen viihdekirjallisuutta käsittelevässä artikkelissa on myös erillinen kuvaus romanttisesta rakkaudesta. Artikkelin mukaan rakkausviihde nykyisessä muodossaan alkoi 1800-luvulla, taustanaan romantiikan kirjallinen liike. Sen edeltäjiä oli Richardsonin tunteellinen romaani, mutta varhaisempaa taustaa se sai paimenromaanista, bretonilaisesta romaanista ja jopa trubaduurirunoista.
Romanttisen viihdekirjallisuuden synnystä löytyy tietoa myös teoksista:
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä / Juhani Niemi, 1984.
Kirjallisuus Suomessa / toim. Antti Eskola, Katarina Eskola, 1974
Aika on aikaa ... : Tutkielma...
Enid Blyton kuoli Lontoossa Greenwayn hoitokodissa Alzheimerin tautiin eli dementiaan 28.11.1968 71 vuoden ikäisenä. Joidenkin lähteiden mukaan tosin hän olisi kuollut sepelvaltimotukokseen. Blyton kuitenkin sairasti Alzheimerin tautia jo vuodesta 1961.
René(e) on ranskalainen lyhentymä Renatuksesta. Ranskassa Renée on tavallisimmin ollut naisennimi, tällöin muunnos Renatasta, muualla enimmäkseen miehennimi.
Renatus, latinan (kasteessa) uudelleen synytynyt, perimätiedon mukaan italialainen Sorrenton piispa 400-luvun alkupuolelta. Hänen muistopäivänsä on 12.11. tai 6.10., mutta Suomen almanakassa 1708 nimi oli 29.2. ja 1749 13.2.
Lähde Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja, WSOY 2001.
Keräilijän oppaassa Suomen rahat arviohintoineen (2002) ilmoitetaan tämän juhlarahan arviohinnaksi 10-12 euroa sen kunnosta riippuen. Teoksessa korostetaan, että arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana. Vuoden 2006 Standard Catalog of World Coins –teoksessa ilmoitetaan juhlarahan hinnaksi 3-7 euroa kunnosta riippuen. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ .
Nuo Asta Ikosen kolme kirjaa eivät kerro samoista henkilöistä. Kaktus hangella kertoo 16-vuotiaasta Ninnusta.
Mia puolestaan käy peruskoulun viimeistä luokkaa.
Kettukujan tytöt kertoo Kaisusta, tähän kirjaan on kaksi jatko-osaa: Kettukujalta kuuluu. K 2001 ja Kettukuja vaarassa. K 2004.
Laurie Halse Andersonin Lukossa-kirjaan ei ole ilmestynyt jatko-osaa. Kirjailijasta ja myös tuosta palkitusta teoksesta (Speak) löytyy tietoja englanniksi seuraavalta sivulta http://www.teenreads.com/authors/au-anderson-laurie.asp
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.
Aava-nimeä en löytänyt Lempiäisen kirjasta (en myöskään Vilkunan tai Kiviniemen teoksista). Ava-nimen Lempiäinen kuitenkin mainitsee: ilmeisesti lähtöisin muinaissaksilaisesta sanasta aval, mutta germaanisilla kielialueilla ja Venäjällä nimi on myös monien etunimien kuten Avelinen(ransk.pähkinäpuu tai kelttil....
Aamos on heprean 'taakan, kuorman kantaja'. Aamos oli Vanhan testamentin profeetta. Nimi on ollut meillä almanakassa 1600-luvulta alkaen vuoteen 1907. Kansank. Aappa, Ape, Amos, Amo, Ami, Mosse ja Mossi.
Nimi on ortodoksien kalenterissa. Profeetta Aamoksen muistopäivää vietetään 15.6. Ortodoksisessa perinteessa ei siis juhlita tavallista länsimaista nimipäivää. (Tietoa enemmän osoitteessa http://www.ortodoksi.net/tietopankki/nimet/ortodoksinen_kalenteri.htm)
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Tietoa espanjalaisesta perinne- ja taidemusiikista ja niiden vaikutteista ja historiasta löytyy seuraavalta nettisivulta:
http://www.tribalsmile.com/music/article_37.shtml
ja seuraavista teoksista. Teokset löytyvät HelMet-kirjaston aineistohausta. http://www.helmet.fi
Syvä laulu / Juha Varto & Hakim Attar (2006) 952-5503-18-6
Song of the Outcasts : an Introduction to Flamenco / by Robin Totton (2003) 1-57467-080-8
Flamenco / Katja Lindroos, Matti Helariutta, Outi Böök, Markku Huotari, Anna Niinimäki (1999) 951-578-643-6
Flamenco deep song / Timothy Mitchell (1994) 0-300-06001-7
Spanish music in the twentieth century / Tomás Marco ; Translated by Cola Franzen (1993) 0-674-83102-0
Music in the Modern Age / Edited by F. W. Sternfeld (...
Selma Lagerlöfistä löytyy kohtuullisen hyvin kirjallisuutta. Sinun kannattaa kokeilla Piki-verkkokirjastossa hakua, jossa laitat asiasanaksi Lagerlöf, Selma. Mikäli haluat tulokseksi vain suomenkielistä materiaalia kannattaa laittaa vielä kielirajaus. Lagerlöfin teokset löydät puolestaan laittamalla tekijä-hauksi Lagerlöfin ja kielirajauksen. Samalla voit tarkistaa mistä kirjastoista teoksia löytyy. Osa Tampereen kaupunginkirjaston materiaalista on vain pääkirjasto Metson varastossa. Varastokirjoja saam myös lainaksi.
Tässä muutama suomenkielinen elämäkerrallinen lähde: Tapola, Äitini puutarhassa (2002); Koski, Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998); Palola, Brontesta Lagerlöfiin (1950), Wägner, Selma Lagerlöf (1944); Lagerlöf,...
Tämän kysymyksen kanssa kannattaa kääntyä erikoiskirjaston puoleen. Alan erikoiskirjastoja Helsingissä ovat Helsingin yliopiston Slaavilainen kirjasto, yhteystiedot osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Slavica/Slaavilainen_kirjasto.htm, ja Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjasto, yhteystiedot sivulta http://www.rusin.fi/. Lisäksi on olemassa erityinen Venäjä-info Suomi-Venäjä seuran yhteydessä, yhteystiedot sivulla http://www.venajaseura.com/venaja_info/venaja_info.htm. Useilla venäläisillä kirjastoillakin on toki omat sivunsa internetissä, linkkilista löytyy esim. aihehakemistosta http://www.ru (sivut englanniksi ja venäjäksi).
Tietoa belgialaisten kirjailijoiden suomennetuista teoksista on vaikea löytää.
Kirjallisuutta voi etsiä kielialuettain (esim. ranskankielinen kertomakirjallisuus, joka on kirjastoluokka 84.61), mutta tällainen haku ei erottele Belgiassa julkaistua kaunokirjallisuutta. Belgian kirjallisuushan jakautuu maan kielialueiden mukaan flaamin- ja ranskankieliseen kirjallisuuteen. Lisäksi on julkaistu kirjallisuutta vallonimurteilla.
Belgian kirjallisuudesta löytyy jonkin verran tietoa mm. Otavan kirjallisuustieto-teoksesta vuodelta 1990 ja Noora Erosen ja Reijo Kemppisen kirjasta Belgia-maa Euroopan ytimessä (2000). Myös Suomi-Klubin Belgia-oppaan sivuilla on kirjoitettu lyhyesti belgialaisesta kirjallisuudesta: http://www.suomi-klubi.com/opas/...
Mahdetaankohan vientiagentti-nimityksellä tarkoittaa samaa kuin esim. termeillä kauppaedustaja, myyntiedustaja tai myyntiagentti? Niitä ainakin käytettiin vaihtoehtoisina nimikkeinä Työministeriön sivulla, jolla kerrottiin kauppaedustajan ammatista:
http://www.mol.fi/webammatti.cgi?ammattinumero=33250&kieli=00
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa tältä alalta:
-Erämetsä, Suominen, Agenttikaupan käsikirja
-Lumijärvi, Agenttiteoria ja sen eräitä sovellutuksia
-Pekkarinen, Henkilökohtainen myyntityö
-Pitkänen, Kansainvälinen myyntiagenttiverkosto pk-yritysten vientitoiminnassa
-Immonen, Vientiedustaja: valinta, sopiminen ja yhteistyö
-Viljakainen, Laki kauppaedustajista ja myyntimiehistä
Useimpien löytämieni lähteiden mukaan Voittoratsukko -kirja todella kuuluu Nummelan ponitalli -sarjaan. Esimerkiksi Lasten ja nuorten jatko- ja sarjakirjat (BTJ 2005) väittää niin. Toisaalta itse kirjassa ei missään kohtaa mainita, että se kuuluisi Nummelan ponitalli -sarjaan tai mihinkään muuhunkaan sarjaan. Kirjan henkilöt eivät ole samoja kuin selaamissani aikaisemmin ilmestyneissä Nummelan ponitalli -sarjan kirjoissa. Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei Jalon Voittoratsukko -kirjan tiedoissa liioin ole merkintää siitä, että se kuuluisi mihinkään sarjaan. Nummelan ponitalli -sarjaa on kustantanut Otava vuoteen 2001 asti, jolloin kustantajaksi vaihtui WSOY. Voittoratsukko -kirja on ilmestynyt kustantajan vaihdoksen jälkeen...
Joutilaisuuden ja laiskuuden klassinen hahmo löytyy venäläisestä klassisesta kirjallisuudesta: Ivan Gontsarovin Oblomov. Venäläisessä kirjallisuudessa on paljon esimerkkejä rikkaista joutilaisuudessa ja kaihossa elävistä aatelisista, esim Anton Tsehovin näytelmissä Kirsikkapuisto ja Kolme sisarta. Tsehovilla on myös novelli Joutilaisuudessa kokoelmassa Ensirakastaja, 1946.
Joutilaisuudesta nautitaan myös Hermann Hessen teoksessa Kylpylävieraana Badenissa. Hessen Siddhartha istuu puun alla mietiskelemässä.
Hermann Melvillen Bartleby-hahmo on eräs maailmankirjallisuuden tyylikkäimpiä pinnareita.
Marcel Proust Swannin tiestä löytyy myös joutilaisuuden kuvausta.
Epikurolaiset runoilijat ylistävät laiskuutta: Charles Baudelaire, Arthur Rimbaud...
Akvaariokaloja ja niiden hoitoa käsitteleviä kirjoja ovat esim. Markku Varjon Akvaario-opas, Baileyn ja Burgessin kirja Tropical fislopaedia: a complete guide to fish care ja John Dawesin Complete encyclopedia of the freshwater aquarium
Lehdistä tietoa saa ainakin Akvaristi-lehden artikkelista Jukka Järvi: Miksi kalat sairastuvat (Akvaristi 2003, nro 2, s. 47-49). Jukka Järvi on kalatauteihin erikoistunut eläintieteilijä. Lehdellä on verkkosivut (http://www.akvaristi.com/) , mutta artikkelit on luettava paperisesta lehdestä.
Akvaariokalojen tauteja käsitellään perusteellisesti myös Jukka Järven verkkosivuilla. Hän antaa myös ohjeita mahdollisesta karanteenista sekä kirjallisuusluettelon aiheesta.
http://www.aquahoito.info/suomi/taudit/...
Noel-nimen alkuperästä näyttäisi olevan kahtalaista tietoa. Se on joko hebreaa tai ranskaa. Merkitys on kuitenkin yksiselitteinen. Nimi tarkoittaa jouluna syntynyttä, joulua. Noel on tavallinen nimi Ranskassa.
http://www.zelo.com/firstnames/index.asp
http://www.behindthename.com/
