Olisiko joku näistä etsimäsi:
-Gutman-Hanhivaara, Idyllejä Itämeren rannalla
-Darnoux, Family houses by the sea
-Global architecture houses –sarjan osa 22
Ensimmäisessä talot ovat vain Itämeren alueelta ja viimeisessä suurin osa taloista on Yhdysvalloissa tai Japanissa. Suomenkielinen kirja on monien kirjastojen kokoelmissa, esim. Haapavedellä. Viimeinen kirja on muutaman suomalaisen yliopiston kirjaston kokoelmissa, mutta Darnouxin kirjaa ei ainakaan suomalaisista kirjastoista löydy.
Seuraavassa lehtiartikkelissa on tietoa eri perämoottoreista, myös tällaisesta mallista Suzuki DT 85 TCL:
Tekijät: Leppä, Vesa
Nimeke: 90 hv perämoottorit vertailussa : Honda & haastajat
Julkaisussa: KIPPARI 1996 : 5, s. 40-49.
Aikaisemmin mainittujen kirjojen lisäksi on olemassa teknisiä tietoja sisältävä:
CLYMER outboard shop manual : Suzuki 2 - 140 HP, 1977 - 1984
Overland Park (Kan.) : Intertec, 1985 (repr. 1995)
ISBN 0-89287-406-6
Tämä näyttäisi sisältävän 85-hevosvoiman moottoreita.
Julkaisut saat käyttöösi kirjastosi kautta joko sieltä tai kaukolainaksi.
Mikäli kyseessä on aikuisten nuottikirja niin silloin joutuu maksamaan varausmaksun. Mutta mikäli sama teos löytyy myös lasten puolelta niin silloin varausmaksua ei tarvitse maksaa.
Jos tarkoitat Suzuki-perämoottoria vuosimallia 1985, siitä löytyy englanninkielinen korjausopas, jossa on teknisiä tietoja:
Suzuki outboard shop manual 1985-1991 : 2-225 HP, includes Jet Drives. 1996.
ISBN 0-89287-556-9
Kirjassa: Perälä, Osmo: Pienet perämoottorit : käyttö, huolto, korjaukset. 2003, on yleisiä ohjeita perämoottoreista.
Kirjat voit saada kaukolainaksi omaan kirjastoosi, ellei siellä ole.
Aleksi-viitetietokannasta löytyy lukuisia lehtiartikkeleita Suzuki-perämoottoreista.
Perhosten syöttipyynti perustuu siihen, että perhoset imevät mielellään luonnossa esiintyviä sokeripitoisia nesteitä. Nesteiden sisältämän sokerin alkaessa käydä alkoholiksi, muuttuvat ne houkutteleviksi. Syöttineste tehdään sekoittamalla marjamehuun, olueen tai viiniin fariinisokeria tai siirappia ja nokare hiivaa. Seoksen annetaan käydä muutama päivä lämpimässä. Syöttinesteen koostumus ja ikä vaikuttaa siihen, mitä lajeja se houkuttelee.
Lähde:
Jalas, Ilkka, perhostenkeräilijän opas, Otava 1992
Aarnio Hannu, Perhosia harrastamaan, Kirjayhtymä 1993
Tarkka syöttinesteresepti löytyy ainakin Ilkka Jalaksen kirjasta ja internetistä reseptejä voi etsiä hakusanoilla perhoset syöttineste/perhosten syöttineste. Tässä muutama linkki:
http://www....
Tähän kysymykseen ei ole löytynyt tarkkaa vastausta. Ylen äänilevystöstä www.yle.fi/levysto hakemalla löytyy useita äänitteitä, jotka on äänitetty vuonna 1964, mutta päivämäärää ei ole. Kappaleen äänityspäivä ei ole sama kuin levyn julkaisupäivä. Laila Kinnusen single Älä kiusaa tee (Bad to me)on äänitetty 24.3.1964. Esquiresin levyllä Esquires on kappale Kovan päivän ilta ja Eero ja Jussi Raittisen ovat tehneet kasetin Kovan päivän ilta : 20 Beatles hittiä suomeksi, jotka molemmat on äänitetty 1964.
Asiakaspalautteesta kirjastonhoitaja sai seuraavaa tietoa:
Tämänhetkisen käsitykseni mukaan lauluduo Ann-Christine ja Johnny toimivat suomeksi levytetyn Beatles-musiikin uranaukaisijoina. He taltioivat helmikuussa 1964 duettosinglelleen laulut...
Totuus vai tehtävä -kirjalle ei ole tiettävästi tulossa jatkoa. Annika Thorin muita suomennettuja nuortenkirjoja ovat: Saari meren keskellä, Lumpeenkukkalampi ja Meren syvyyksissä. Nämä toisen maailmansodan aikaan sijoittuvat historialliset romaanit kertovat sodan vuoksi Itävallasta Ruotsiin muuttavista kahdesta juutalaissisaruksesta.
Vaasan kaupunginkirjastosta löytyy useampia kirjoja, joissa käsitellään Vaasan tarkk'ampujapataljoonaa. Sinun kannattaisi tutustua teoksiin Roudasmaa; Vaasan varuskunnan historia, Screen; Suomalaiset tarkk'ampujat : Suomen "vanha sotaväki" 1881-1901, Gripenberg; Lifgardets tredje finska skarpskyttebataljon 1812-1905, Den finska militären, Heikel; Minnen från min studenttid och mina studieår. Heikelin kirja on muistelmateos ja Den finska militären kirjassa on upeita kuvia tarkk'ampujapataljoonasta. Vaasan kaupunginkirjaston tiloihin on siirretty myös tarkk'ampujapataljoonan oma kirjasto, johon voit myös halutessasi tutustua. Myös Vaasan maakunta-arkistosta löytynee enemmän tietoa tarkk'ampujapataljoonasta.
Aapinen on Aale Tynnin toimittama Satuaapinen,(8-15p. 1988-1996) ja säe sisältyy myös sivun 30 aakkoselliseen äännemarssiin: Aina, anna Annin nanna! jne. Räppiä!
Suomenkielistä kirjallisuutta lasten kuvataideterapiasta:
Taideterapia : teema: lasten ja nuorten taideterapia
[Helsinki] : Suomen taideterapiayhdistys, 2000.
Perheväkivallan varjossa : raportti lapsikeskeisen työn
kehittämisestä / toimittanut Mikko Oranen.
Helsinki : Ensi- ja turvakotien liitto, 2001.
(Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu, ISSN 0789-0583 ; 30).
Lastenpsykiatria tänään / toimittaneet Terttu Arajärvi ja Esko Varilo.
[Espoo] : Weilin + Göös, 1991.
Kasvamisen kuvia : kuvataideterapian näköaloja /
toimittanut Merja Kivelä
Helsinki : VAPK-kustannus, 1992
(Taideteollisen korkeakoulun julkaisusarja. B, ISSN 0782-1778 ; 27).
Lapsi ja taide : puheenvuoroja taidekasvatuksesta /
[toimittajat Tuula Tarkkonen ja Pirkko Sassi].
Helsinki...
Runo on nimeltään "Sadepäivä metsässä" ja se on Haavion, Tynnin ja Hinkkasen Kultainen lukukirja -aapisessa. Teos on Tikkurilan kirjaston varastokokoelmassa. Suomen nuorisokirjallisuuden instituutti tiesi vielä, että runo on Martti Haavion kirjoittama ja että se on myös teoksessa Satusaari: Lumottu metsä.
Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia Viola, yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda ja Suomen kansallisbibliografia Fennica antavat useita viitteitä lastenlaulukirjoista, jotka on tehty ajanjaksona 1915-1930. Kuitenkin vain muutamassa viitetiedossa on maininta siitä, että ne on suunnattu lastentarhoja varten. Seuraavissa viitteissä lastentarha mainitaan:
Korppi, Kaarina: Laulu- ja laululeikkikirja kouluja ja lastentarhoja varten. 1933.
Lastentarha 1937-1997: kokoelma Lastentarha-lehdessä 1938-1954 julkaistuja lauluja ja leikkejä. (Helsingin lastentarhanopettajat koonneet vuonna 1997).
Samalta ajanjaksolta löytyy enemmän laulukirjoja, joissa mainitaan, että ne ovat kouluja tai alakouluja varten....
Yhdysvaltalaisen kulttuurintutkija Alice Echolsin teoksessa Uhoa ja unelmaa, 60-luvun jälkijäristyksiä, Like 2003, kerrotaan naisten vapautusliikkeen aktivistien mielenosoituksesta Atlantic Cityssä 7.9.1968. Mielenosoituksessa vastustettiin Miss Amerikka -kisoja sekä ulkoisen kauneuden korostamista naisen arvon tärkeimpänä mittarina. Echols kertoo, että aktivistit olivat suunnitelleet polttavansa mm. rintaliivejä, jotka olivat riiston symboleita. Polttaminen kuitenkin estettiin, mutta kuva liivejä polttavista feministeistä jäi elämään.
Lisää mielenosoituksesta
http://www.jofreeman.com/photos/MissAm1969.html
http://www.pbs.org/wgbh/amex/missamerica/peopleevents/e_feminists.html
Eero Eerolan kokoelmassa Lauluja ja runoja (1916) on runo Valkeat joutsenet. Siinä ei ole kerto-osuutta, mutta se on myös sävelletty mieskuorolauluksi, tekijä Eino Linnala, laulun muotoa en pystynyt tarkistamaan, koska sitä ei löytynyt meidän kirjastostamme. Laitan tähän runon sanat, mutta kysy lisää, jos tämä ei ole oikea runo. Runon ikä kyllä täsmäisi.
Vuokko on 1880-luvulla käyttöön tullut luontoaiheinen nimi. Eteläisessä Suomessa vuokot ovat kevään symboleja, joten on ymmärrettävää, että kun Vuokko otettiin vuonna 1929 almanakkaan, nimipäiväksi tuli vapunpäivän jälkeinen päivä.
Vuokon englanninkielinen vastine Anemone tulee kreikan kielen sanasta anemos, joka merkitsee tuulta.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
http://www.behindthename.com/
Oletan, että viittaat Kirjastot.fi:n Tiedonhaun portin hakuun, etkä esimerkiksi sivujemme hakuun tai Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston hakuun. Sekä Tiedonhaun portissa että Kirjastot.fi:n Kysy kirjastonhoitajalta -arkiston ja Linkkikirjaston haun pohjalla on Yleinen suomalainen asiasanasto YSA, jota ylläpitää Kansalliskirjasto http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html . Sana pakkoruotsi ei näytä tosiaan kuuluvan tähän asiasanastoon. Palautetta tästä voit lähettää Kansalliskirjastoon, YSA:n ylläpitäjille, vesa-posti@helsinki.fi . Voi kuitenkin olla, että jos pakkoruotsi sanana ei ole "virallisesti" suomen kielen sana, eli esiinny esim. Nykysuomen sanakirjassa (valitettavasti en pääse tarkistamaan), sitä ei käytetä asiasanastossakaan. Aihe...
Mahdoitkohan tarkoittaa Philip Ridleyta? Hänestä on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta-palstalla. Aikaisemmat kysymykset ja vastaukset löydät osoitteesta
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Ridely on myös ohjaaja. Hän on ohjannut lyhytfilmit Mrs. Beak (1987) ja The Universe of Dermot Finn (1989)sekä ainakin elokuvat The Reflecting Skin (1990)ja The Passion of darkley noon (1996).
Caritan aiempi kirjoitusasu oli Karita. Nimi ei ole ruotsalaista alkuperää vaan tulee latinan sanasta caritas = kunnioitus, rakkaus (muinaisranskan charité, engl. charity). Anglosaksisissa maissa nimeä on annettu sisaruksille: Faith, Hope, Charity eli usko, toivo ja rakkaus. Tanskan Karite on selitetty kreikkalaisen jumaltaruston sulottarien, khariittien pohjalta. Meidän Karita-nimellemme yleisin selitys on, että se olisi yhdistelmä Katariinasta ja Margareetasta. Katolisessa kirkossa on useita pyhimyksiä, joiden nimi on Caritas tai sen kreikkalainen vastine Agape.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Laura oli Petrarcan käännös kreikan nimestä Daphne. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879. Laurasta on eri maissa paljon muunnoksia, kuten englannin Laurel, italian Lauretta, ranskan Laurette ja Laurine sekä venäjän Larissa.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
Mustarastas (Turdus merula) ja laulurastas (Turdus philomelos) ovat eri rastaslajeja. Suomen lintuatlaksen mukaan mustarastaasta on havaintoja, jopa mahdollisia pesintähavaintoja Tenolta mutta yleinen mustarastas on pohjoisimmillaan Koillis-Lapissa. Laulurastasta tavataan säännöllisesti myös pohjoisimmilla tunturialueilla.
Esim. Suomen BirdLifen sivuilta http://www.birdlife.fi voi tarkistaa Suomen lintuhavainnot ja vaikkapa seurata muuton edistymistä mainiosta Tiira havaintojärjestelmästä. Palvelu vaatii rekisteröitymisen.
