Laulu on nimeltään Kuninkaan viuluniekat ja se löytyy esim. seuraavasta julkaisusta "Laulutunti : lauluja luokille 3-6" Porvoo ; Helsinki : WSOY, 2005 (Sanat, melodia, sointumerkit, runsas kuvitus) ja levyltä "Musikantti. 3-4 : Laulu- ja liikuntaäänite".
Sanat menevät seuraavasti:
Kuningas oli vanha arvokas, mutta iloinen luonteeltaan,
Imi piippua hän, liemen joi kirpeän, sitten kutsui hän viuluniekkojaan.
Jokaisella soittajalla hieno viulu on,
eikä hienompaa lie alla auringon,
Ja ne viulut kun soi, kukaan voittaa ei voi
viuluniekkoja kuulun kuninkaan.
Tällaisista käytännön käännösongelmista voi kysyä neuvoa esim. tällaiselta internetsivustolta:
Via - kääntäjien yhteydenpitokanava ja keskustelulista
http://www.lexitec.fi/via.html
Myös Suomen kääntäjien ja tulkkien liitolla on omat kotisivunsa, joilta löytyy ohjeistusta kääntämiseen:
http://www.sktl.fi/fi_infopiste.html
Vaikuttaa siltä, että vakiintunutta suomenkielistä nimeä ei ole. Komission työ päättyi toukokuussa 2003 eli se toimi vain pari vuotta. Lyhyt toimiaika saattaa olla syy siihen, ettei nimeä ole käännetty.
Lienee parasta käyttää epävirallista suomennosta ja mainita alkuperäinen suluissa, esimerkiksi: YK:n inhimillistä turvallisuutta käsitellyt komitea (UN Commission on Human Security 2001-03).
Komission verkkosivut
http://www.humansecurity-chs.org/index.html
Yritin etsiä kirjallisuutta eri tietokannoista hakusanalla "palvelinohjelmistot", mutta en löytänyt mitään kirjaa, jossa olisi ollut tietoa eri palvelinohjelmistoista samoissa kansissa.
Lähdin seuraavaksi etsimään tietoa internetistä samalla hakusanalla käyttämällä Googlea http://www.google.fi . Sain selville muutamia ohjelmistonimiä ja hain uudelleen kirjallisuutta näillä nimillä.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta löytyi kirjallisuutta esim. näistä palvelinohjelmistoista:
Apache, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dapache/dapache/1%2C2%2C9%2CB/exact&FF=…
MySQL, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/d?SEARCH=mysql&searchscope=9
PHP, ks.
http://www.helmet.fi/search*fin/dphp/dphp/1%2C4%2C41%2CB/exact&FF=...
II lk. kuntoisuus- ja harrastusmerkin osalta ei ilmene, mikä taho ne on myöntänyt, joten valitettavasti en pysty kuin esittämään arvauksen niiden alkuperästä. Internetistä selvisi sen verran, että ainakin Suojeluskuntajärjestö on aikanaan myöntänyt tämän nimisiä merkkejä. Mutta sen tarkempaa tietoa niiden merkityksesta tai vaatimuksista ei ilmennyt. Ehkäpä lisätietoja voisi etsiä Suojeluskuntia käsittelevästä kirjallisuudesta. Tässä muutama esimerkki:
Selén, Kari: Sarkatakkien armeija : suojeluskunnat ja suojeluskuntalaiset 1918-1944. Helsinki : WSOY, 2004.
Suomen puolustusvoimat ennen ja nyt / Maanpuolustuskorkeakoulu, sotahistorian laitos. Helsinki : WSOY, 2001.
Vasara, Erkki: Valkoisen Suomen urheilevat soturit : suojeluskuntajärjestön...
Muovien korjaamista käsitellään mm. teoksissa:
Muovikomposiitit (Ilkka Airasmaa et al.) Hki 1991. Julkaisija Muoviyhdistys
Kirjaa on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja voitte tilata sen sieltä esim.Vantaan lähikirjastonne kautta.
Muovitekniikan perusteet (Veijo Kurri et al.) Hki Opetushallitus 2002 (1999).
Kirjan uudempaa painosta on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastosta ja vanhempaa painosta myös Vantaan kaupunginkirjastosta.
Muovin suomalainen käsikirja. Hki Muovifakta 2000. Kirja on saatavissa Vantaan kaupunginkirjastosta.
Pääkkönen, Esko: Muovien hitsausmenetelmät. Tampereen teknillinen korkeakoulu 1988. Kirjaa on saatavissa mm. Oulun yliopiston kirjastosta ja Tampereen teknillisen yliopiston kirjastosta. Voitte tilata...
Japanin ja kiinan kielen merkeistä on kysytty usein ennenkin. Aiemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta kirjoittamalla Etsi arkistosta -ruutuun japanin kieli tai kiinan kieli:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Japanin kielen kirjoitusmerkeistä löytyy tietoa esim. näiltä sivuilta:
http://koti.mbnet.fi/wiolet/japani/hiragana.htm
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Kiinan kielestä esim. täältä:
http://www.kids-japan.com/kata-chart.htm
Euroopan neuvoston viralliset kielet ovat englanti ja ranska, joten elimien viralliset nimet ovat ainoastaan näillä kielillä. Euroopan neuvoston Suomen valtuuskunnan vuosittain ilmestyvässä kertomuksessa elimestä käytetään nimitystä: Jäsenmaiden jäsenyysvelvoitteiden valvontakomitea.
Regeneraatiolla tarkoitetaan uudelleen muodostumista ja uudennusta eli kasvin tai eläimen histologisesti erilaistuneen osan tai elimen uusiutumista. Monien selkärangattomien mesenkyymissä on erilaistumattomia soluja, jotka vaeltavat haavapintaan ja erilaistuvat puuttuviksi kudoksiksi. Sisiliskon hännän uusiutumisessa on kyse regeneraatiosta.
Degeneraatiolla tarkoitetaan huonontomista, rappeutumista.
Lähteet: Nykysuomen tietosanakirja 4: yleistieto (WSOY, 1993),
WSOY Web-Facta
Etsin tällaista luetteloa/matrikkelia useasta eri kirjastotietokannasta sekä internetistä, mutta en löytänyt mitään vuodelta 1940. Ehkäpä sotavuosina sellaista ei ole tehty. Kenties paras paikka etsiä kyseistä henkilöä olisi kyseisen kunnan arkisto.
Interenetin vapaan Wikipedia-tietosanakirjan artikkelin (http://en.wikipedia.org/wiki/BosWash) mukaan BosWash megalopolin asukasmäärä on 44 miljoonaa, mikä on 16 % koko Yhdysvaltojen asukasluvusta.
Teoksessa Suomen kartanot ja suurtilat 1 (toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander, 1939) kerrotaan, että Kockisin tila sijaitsee Siuntiossa Kockisin kylässä lähellä Lohjan rajaa. Kirjan ilmestymisen aikaan 1930-luvulla omistaja oli K. V. Nyman. Tila on alkujaan ollut osa toista tilaa, mutta Kockis-niminen jo ainakin 1500-luvulla.
Tilan nykyisestä tilanteesta tai omistajasta ei löytynyt tietoa.
Ei näyttäisi löytyvän aivan koko laulun sanoja suoraan netistä, lyhyt näyte kylläkin osoitteessa http://www.laulut.fi/ShopSF/laulut.asp?prislista=102. Painettuna versiona Lentävän kalakukon sanoja on useassa kokoelmassa, esim. teoksissa Reino Helismaan lauluja, Savolainen laulukirja ja Kultainen laulukirja: 400 suosikkilaulua. Kaikkia em. teoksia on useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa. Saatavuustiedot voi tarkistaa tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi.
Peruna-sanan merkitys vanhimmassa kirjakielessä, esim. Agricolalla on vielä 'päärynä'. Perunan suomenkielinen nimitys juontuukin Kaisa Häkkisen mukaan suomenruotsin murteellisesta sanasta pärun tai peerun, joka on sama sana kuin nykyruotsin päron (päärynä). Ruotsin kielen päron taas pohjautuu latinan päärynää tarkoittavaan sanaan pirum.
Perunakasvi levisi Suomeen vasta 1700-luvulla ja nimettiin siis päärynän mukaan. Päärynän ja perunan erottamiseksi toisistaan perunasta käytettiin alkuun myös nimityksiä maaperuna ja maapäärynä (jordpäron). Nykyisessä merkityksessä peruna-sana esiintyy ensimmäisen kerran Kristfrid Gananderin sanakirjassa Nytt finskt lexicon v. 1787.
Lähteitä sanojen alkuperän tutkimiseen:
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen...
Tässä on muutama pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-tietokannasta löytyvä teos (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke evakot and Karjala and (muistelmat or päiväkirjat)): En mie Karjalaa unoha: Elämäni muutto-kirjoituskilpailun evakkomuuttoja, toim. Ritva Sorvali, Pirjo Pietikäinen, Johanna Mäntysalo; Meskanen, Antti: Evakkoukon kertomaa; Väkeväinen A. K.: Evakkopojan taival: tositapahtumiin perustuva muistelmateos evakkotaipaleelta, sen iloista ja suruista ja Leinonen, Liisa: Hilda - Karjalan lapsi. Tarkemmat tiedot teoksista ja niiden saatavuudesta voi hakea tietokannasta osoitteessa www.helmet.fi. Teoksia löytyy enemmän käyttämällä hakusanaa siirtoväki evakot-sanan sijasta (hakutyyppi sanahaku, hakulauseke siirtoväki and Karjala...
Kansalliskirjasto eli Helsingin yliopiston kirjasto on mikrofilmannut suomalaiset sanomalehdet 1700-luvulta nykypäiviin asti. Kauppalehden vanhoja numeroita voi lukea mikrofilmiltä yliopiston kirjaston lehtisalissa. Ks. http://www.lib.helsinki.fi/ , tarkemmin http://www.lib.helsinki.fi/palvelut/Kokoelmat/mikroffk.htm .
Suomen kielen etymologisen sanakirjan mukaan sana leino tarkoittaa surullista ja onnetonta. Sanasta esiintyvät myös muodot leina ja leinas, joiden merkityksiksi mainitaan lisäksi heikko, voimaton, suru ja murhe.
Nimen eri muodot Leina, Leinakka, Leinikka, Leiniä ja Leino kuuluvat maamme vanhimpaan nimistöön. Nimiryhmästä on paljon esimerkkejä keskiajalta lähtien. 1500-luvulla Leinonen oli Savon yleisimpiä sukunimiä. Vuosisatojen kuluessa Leinosten suhteellinen osuus Savossa on vähentynyt heidän muutettuaan mm. Keski-Suomeen, Kainuuseen, Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjalaan.
Kaikkiin tämän nimiryhmän eri muotoihin sisältyy myös germaaninen nimiaines Lein ja Leineke.
Lähteet:
Mikkonen: Sukunimet, Otava
Suomen kielen etymologinen sanakirja 2
Rap ja hip hop -kappaleiden taustoja löytyy netistä seuraavilta sivuilta:
http://www.mikseri.net/artists/hiphoptaustoja.51390.php
http://www.mikseri.net/music/search.php?
action=search&genre=391
http://www.buyabeat.com/music_background.htm
Steve Ray Vaughanista löytyy kyllä englanninkielisiä elämäkertoja, esimerkiksi seuraavat:
Patoski, Joe
Stevie Ray Vaughan: Caught in the crossfire (1993)
Leigh, Keri
Stevie Ray: soul to soul (1993)
Guitar world presents Stevie Ray Vaughan: Stevie Ray in his own words (1997)
Edellämainittuja kirjoja voi kaukolainata pääkaupunkiseudulta, esim. Sipoon kirjaston kautta.
Suomeksi löytyy tietoa hänestä esimerkiksi Soundi-lehden numerosta 5/1999, Rumba-lehdestä numerosta 4/2000 sekä Blues news-lehden numerosta 2/1998.
Porvoon kaupunginkirjastosta löytyy em. Soundi-lehti.
Tietoa Stevie Ray Vaughanista löytyy myös Wikipediasta seuraavasta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Stevie_Ray_Vaughan
Thomas Brezinan kirjoittaman Seitsemän tassua ja Penny -sarjan ilmestymisjärjestys kevääseen 2006 mennessä:
1. Koiranelämää, 2. Myrskytuuli vaarassa, 3. Kamppailu vapaudesta, 4. Väärinkäsityksiä, 5. Varokaa pyydyksiä, 6. Kieroa peliä!, 7. Katalaa kemiaa, 8. Hyytävä seikkailu, 9. Sikamainen juttu, 10. Vaarallinen kevät, 11. Täpäriä tilanteita, 12. Pikkuiset pulassa, 13. Yhtä apinasirkusta, 14. Petolliset ystävät, 15. Valaita ja valheita, 16. Salaperäinen ihailija, 17. Outoja sattumia, 18. Uusi ihastus. Lisäksi sarjaan on tänä vuonna tulossa kaksi osaa lisää: Susimetsän salaisuus ja Heikomman puolella.
Lisää tietoa Thomas Brezinan kirjoista löytyy hänen saksankielisiltä sivuiltaan:
www.thomasbrezina.com
Myös aiempia aiheeseen liittyviä...
