Tieteellisten kirjastojen, maakuntakirjastojen ja Helsingin kaupunginkirjaston tietokantoihin tehdyn haun perusteella julkaisua ei ole niissä saatavilla kuin Lapin yliopiston kirjastossa, jossa se on käytettävissä virkakäyttöön.
Sivustolla:
http://www.teknologiainfo.net
on tietoja julkaisusta ja sen saatavuudesta ostamalla.
Aloitussivun hakulaatikkoon ehdolla kirjan nimi kirjoitetaan
yleiset sopimusehdot, jolloin saa esille viitten julkaisusta.
Jussi on ruotsalaisperäisestä Jussesta saatu Johanneksen kutsumamuoto, jota on käytetty Suomessa jo keskiajalla. Nimi on ilmeisesti vakiintunut meillä 1300-luvun lopulla. Jusse oli kehittynyt Ruotsissa Johanneksen muodosta Junis. Johannes-nimi merkitsee heprean kielessä 'Jahve on osoittanut armon' tai 'Jumala on armollinen'. Johannes on kristikunnan suosituimpia nimiä ja siitä on kymmenittäin erilaisia muunnoksia ja kutsumamuotoja, meidän almanakassamme nykyisin mm. Hannes, Hannu, Jani, Janne, Juha, Joni ja Jukka.
Santeri on lyhentymä nimestä Aleksanteri, joka merkitsee kreikan kielessä puolustajaa, suojelijaa tai auttajaa (kantasana 'alexo'). Nimi tunnetaan jo antiikin ajalta, jolloin sen maineikkain kantaja oli Makedonian kuningas ja...
Pamin sivuilta löytyy Palkkatutkimus 2004 - yhteenvetoa http://www.pam.fi/mp/db/file_library/x/IMG/12921/file/palkkatut04tiivi… . Elinkeinoelämän keskusliiton EK palkkatilastosivulta http://www.ek.fi/ek_suomeksi/tyoelama/palkat/palkkatilastot.php löytyy Palkkatilastokatsaus 2005, jossa on myös myyjien palkka.
Helsingin raitiotielinjojen yhteispituus on 71 km. Pisin linja yhteen suuntaan on linja 1A Käpylästä Eiraan. Linjan pituus on 9,135 km. Nykyisin linjojen pituudet muodostuvat reittiosamatriiseista ja siten linjojen pituuksia ei nykyisin löydä koottuna mistään. Eri järjestelmät kokoavat kulloinkin voimassa olevan reitin pituuden. Näin kerrottiin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen (HKL) Raitioliikenteestä.
Tietoa Helsingin raitiovaunuliikenteestä internetissä:
HKL raitioliikenne
Helsingin raitiotielinjat kartalla
Suomen Raitiotieseura ry
http://www.nettilinja.fi/~ahellman/
Helsinign kaupungin raitioliikennemuseo
ja
kirjallisuutta aiheesta
Saat lukiostasi varmaankin näin kesäaikaankin kirjalistan koulussa käytössä olevista oppikirjoista. Lukioaikana koulutyöt lisääntyvät, kuten myös muut omat menot. Tästä syystä myös ajankäyttöoppaista voi olla hyötyä. Kokeile esim. St. James, Elaine: Helpota elämääsi : 100 tapaa nauttia elämästä luopumalla turhista asioista, 2006 tai etsi HelMetistä . Myös levosta, virkistymisestä ja rentoutumisesta on varmasti apua tuleviin ponnistuksiin valmistauduttaessa.
Seuraavissa kirjoissa on tutkittu kioskikirjallisuutta:
Kallioniemi, Kari
Porvariskodista maailmankylään : populaarikulttuurin historiaa
2. uud. p. 1995
ISBN 951-29-0522-1
- sivuilla 169-174 on kioskikirjallisuuden historiasta.
Niemi, Juhani
Populaarikirjallisuus Suomessa : huokean viihdekirjallisuuden osakulttuurin erittelyä. 1975, 2. P 1984.
Törrönen, Jukka
Aito rakkaus maskuliinisessa maailmassa : Harlekin-romanssi ja sen vastaanotto lukiolaisten keskuudessa 1996, ISBN 951-34-0710-1.
LINDA-yhteisluettelosta löytyi Kaisa Simolan kaksi opinnäytettä:
Simola, Kaisa
Kioskikirjallisuuden struktuureja : näkökulmia kioskiromaanien maailmaan
Helsinki : Helsingin yliopisto, 1981
Pro gradu -työ, Yleinen kirjallisuustiede
Simola, Kaisa...
Meiltä löytyy kyseinen vuosikerta mikrofilminä. Voit mennä tekemään Tampereen kaupunginkirjastoon kaukopalvelupyynnön, jolloin lähetämme sen sinulle kaukolainaksi.
Seuraavista voisi löytyä tyylin ja aiheiden perusteella hengenheimolaisia:
Riikka Ala-Harja (esim. Tom Tom Tom), Juha Seppälä (esim. Supermarket), Tuuve Aro (esim. Harmia lämpöpatterista, Sinikka Tammisen outo tyhjiö, Karmiina),Petri Tamminen (esim. kaikki teoksensa), Kreetta Onkeli (Ilonen talo, Beige), Hanna Hauru (Raaka, punainen marja, Eivätkä he koskaan hymyilleet) ja Maria Peura (Valon reunalla, On rakkautes ääretön). Jälkimmäiset kaksi ovat kirjoittaneet pohjoiseen Suomeen paikantuvaa proosaa. Murteella kirjoittavista ei tule yhtä absurdia ja groteskia huumoria tekevistä kotimaista proosavertailukohtaa mieleen, ulkomaisista suosittelen Daniel Harmsia.
Jos pidät Liksomin teosten monikulttuurisuudesta, niin listalta epäilemättä...
Nimestä Lumi sanotaan Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja (1999) seuraavasti: "Lumi -> Luontoaiheisia nimiä, jonka käyttöä etunimenä on saattanut siivittää siihen liittyvä mielikuva valkoisuudesta ja puhtaudesta" (s. 143). Nimeä Luka ei sellaisenaan löydy etunimikirjoista mutta sitä lähellä olevat Luke ja Lukas juontuvat nimestä Luukas, jonka nimipäivä on 18.10. Nimi on raamatullista alkuperää: "Uudessa testamentissa lääkäri, jonka mainitaan kirjoittaneen kolmannen evankeliumin ja Apostolien teot" (s. 397). Luukkaan tunnuspiirteenä on pidetty myötätuntoa köyhiä ja halveksittuja kohtaan. Tarkempia tietoja Luukas-nimestä löytyy Lempiäisen kirjan lisäksi monista muista nimikirjoista, joita voi lainata Lahden kaupunginkirjastosta...
Runo on Gustaf Frödingin Kävi maantiellä tanssi, suomennos on Larin Kyöstin. Runon alkuperäinen nimi on Det var dans bort i vägen ja se on kokoelmasta Gitarr och dragharmonika (1891).
Runo löytyy ainakin seuraavista kirjoista:
- Iltojemme iloksi (Gummerus 1947)
- Lausunta-ohjelmistoa (WSOY, 1929)
- Iloitse kanssani (Gummerus, 1945)
Löytämäsi lisäksi uudehkoja suomenkielisiä kirjoja aiheesta ovat ainakin seuraavat:
- Konttinen, Että saatais sydämet avautumaan ”Yhteiskunnallinen mainonta nonprofit-organisaation viestinnässä (2006)
- Mäki, Markkinointi voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa (2005)
- Oy Veikkaus Ab:n harjoittama sponsorointi (2001)
Lisäksi löytyy useita 2000-luvulla ilmestyneitä englanninkielisiä teoksia aiheesta. Linda-tietokannasta parhaan tuloksen saa valitsemalla hakutyypiksi komentohaun ja kirjoittamalla ruutuun ”yleishyödylliset yhteisöt” and markkinointi tai ”nonprofit organizations” and marketing. Lindassa käytetään sekä suomen- että englanninkielisiä asiasanoja, joten usein kannattaa hakea molemmilla kielillä.
Kirja on tämän vuoden uutuuskirjoja ja jo tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Se on tulossa pääkirjaston, Munkkiniemen ja Malmin kirjastojen kokoelmiin. Kirjan voi lainata, kun tiedot siitä näkyvät Helmet-tietokannassa.
Kyseessä lienee Nuorisoseuralaismarssi, jonka sanat ja nuotti löytyy Suomen Nuorisoseurojen Liiton sivulta pdf-tiedostona http://www.nuorisoseurat.fi/modules/ContentExpress/img_repository/nuori… .
Kirkkonummen Veklahden postinumero on 02400 Kirkkonummi, kuten Kirkkonummen keskusta-alueenkin. Numerot löytyvät Suomen Postin sivuilta esim. kirjoittamalla tien nimen hakuun:
http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo
Alla olevista saattaa olla hyötyä, niitä voitte kysellä lähikirjastosta. Kannattaisi kysyä myös Suomen Pelastusalan keskusjärjestöstä onko siellä uudempaa ja parempaa aineistoa saatavilla.
1. Männikkö, Seppo, Turvallisuusselvityksen laadintaopas : paloturvallisuuden suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon vanhusten palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa sekä muissa toimintakyvyltään alentuneiden tai rajoitettujen henkilöiden käyttöön tarkoitetuissa kohteissa. Helsinki : Suomen pelastusalan keskusjärjestö, 2004 (Tampere : Tammer-paino)
2. Jaakkola, Erkki, Kouluttajan opas. 1996
3. Sisäasiainministeriö. Pelastusosasto, Paikallinen pelastuskoulutus ja -valistaminen = Lokal räddningsutbildning och -upplysning, Helsinki : Edita, 1997.
4....
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimiston www-sivuilla on luettelo kielenoppaista, https://www.kotus.fi/ohjeet/opaskirjallisuutta/kielenkayton_oppaita/kie…
Verkosta on luettavissa
https://kielitoimistonohjepankki.fi/
Esimerkiksi seuraavaa kirjaa voi suositella
Katariina Iisa – Hannu Oittinen – Aino Piehl, Kielenhuollon käsikirja.
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (HelMet-kirjastot) on useampikin cd, jolta kyseinen kappale löytyy: mm. Thin Lizzyn kokoelmalevy "Vagabonds kings warriors angels", "Greatest Irish Bands" ja "Radio City rock classics". Cd:iden saatavuustiedot selviävät HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Kaikki suomennetut löytyvät Suomen kansallisbibliografiasta
http://fennica.linneanet.fi, joka on vapaasti verkosta käytettävissä. Haun tuloksia voi järjestää esim. vanhimmat ensin. Vanhin suomennos on vuodelta 1987 oleva Viettelys, jota voi Lapin kirjastoista saada Pellon kirjastosta. Uusin on tänä vuonna ilmestyvä suomennos Ylämaan laulu. Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi/ löytyy
kirjojen saatavuus eri kunnankirjastoista. - Pienellä kuljetusmaksulla useat näistä ovat saatavissa kotikirjastoosi, josta voit kysellä lisää kuljetusmahdollisuudesta.
Kirjastoissa on kaksi arkkitehtuurin englanti-suomi sanakirjaa. Molemmat on tehnyt John Methue. Ne ovat Architectural & building glossary English – Finnish (1999) ja Englantilais-suomalainen arkkitehtuuri- ja rakennussanasto (1975).
Uudempi kirja on Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa (sitä ei lainata, vain käsikirjastokäytössä) ja Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmissa Espoon Otaniemessä (lainataan). Vanhempi kirja on myös Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjastossa Pasilassa, mutta kirjasto on remontin takia suljettu syksyyn asti. Tämäkin kirja on vain käsikirjastokäytössä. Järvenpään kirjastossa kirjoja ei ole.
