Seela tai Sela esiintyy Vanhassa testamentissa sekä miehennimenä että paikannimenä. Paikannimenä Sela tulee heprean kalliota merkitsevästä sanasta, miehennimenä se ehkä on Selimin kutsumanimi. Selimin tausta on epäselvä, mutta se muistuttaa heprean sanaa shalom, rauha. Seela-nimeä on myöhemmin alettu käyttää naisennimenä mm. Suomessa. Kannattaa tutustua Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistoon osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Arkistossa on melkoinen määrä nimien selityksiä. Hakemasi nimen löydät kirjoittamalla hakuruutuun sanat etunimet ja haluttu nimi, esimerkiksi etunimet Seela.
Efodi, urim ja tummim liittyvät juutalaiseen ja vanhatestamentalliseen perinteeseen. Näitä jokaista kuvataan Mooseksen kirjoissa.
Heikki Palva selvittää sanojen merkitystä teoksessaan Raamatun tietosanasto (1995). Hänen mukaansa efodi oli kasukka, joka kuului Israelin ylipapille. Sen olkakappaleisiin oli kiinnitetty Jaakobin poikien nimet. Efodin käyttämisellä koettiin olevan pyhää voimaa, sillä siihen pukeutumalla tiedusteltiin Jumalan vastauksia yhteisöä askarruttaviin kysymyksiin. Palva toteaa myös, että ylipappi kantoi efodin päällä jalokivin koristeltua kilpeä, jonka taskussa pidettiin ennustamisen apuna käytettyjä jalokiviä. Näiden jalokivien nimet olivat urim ja tummim.
Palvan mukaan urim ja tummim tarkoittavat "kirkkautta" ja "...
Helsingin kaupunginkirjastossa vanhempia lehtiä löytyy eniten Pasilan pääkirjaston kokoelmasta. Kirjasto on tosin parhaillaan remontin vuoksi suljettu, mutta avataan syyskuun alussa. Ainakin seuraavista lehdistä on varastossa vuosien 1939 ja 1940 vuosikertoja (molempien tai jommankumman): Suomen kuvalehti, Kotiliesi, Talouselämä, Ilmailu, Suomen lehdistö, Genos, Kansantaloudellinen aikakauskirja, Nuori voima, Yhteishyvä, Historiallinen aikakauskirja. Valtakunnallisten sanomalehtien (kuten Helsingin Sanomat) ja Virallisen lehden vuosikerrat ovat luettavissa mikrofilminä. Kansalliskirjastossa (Helsingin yliopiston kirjastossa) on ainakin Suomen Kuvalehden kyseiset vuosikerrat luettavissa painettuna versiona, sanomalehtiä lähinnä...
Rebekka-nimi on lähtöisin heprean kielestä, mahdollisesti hiehoa merkitsevästä sanasta. Raamatussa Rebekka on patriarkka Isakin vaimo. (Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet. Otava 1999)
Paikallishistoriallisista asioista saa parhaiten tietoa kunkin kunnan kunnantoimistoista tai paikallisesta kirjastosta. Hartolan kirjassa, joka on paikallishistoriikki ei ole tietoa Järventauksesta. Kuntakokousten aika on käsitelty vuosilta 1867-1917.
Helmet-kirjastojen (http://www.helmet.fi ) kokoelmista löytyy lääketieteen filosofiaan ja etiikkaan kuuluvaa eutanasiaa käsittelevää kirjallisuutta mm. seuraavasti:
- Elämän loppu vai kuoleman alku : hoitopäätökset kuoleman lähestyessä, toim. Juha Hänninen, Duodecim 2006
- Häyry, Heta: Elämän ehdot : bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa, Yliopistopaino 1997
- Korhonen, Rauno: Teos Eutanasia : hyvä kuolema ja kuolemisen vaikeus, Pandecta 1994
- Elämän pyhyys ja ihmisen halu kuolla : puheenvuoroja eutanasiasta / toimittanut Heikki Kotila, Kirjaneliö, 1995
- Tada, Joni Eareckson: Teos Oikeus elää, oikeus kuolla : itsemurha, eutanasia, kärsimys, armo, RV-kirjat 1993
- Lääkintä- ja hoitoetiikka, toim. Veikko Launis, Painatuskeskus,...
Näkövammaistiedon kirjastossa on varmaankin laajin tietämys
apuvälinetutkimuksesta, Arlainstituutilla on lähinnä käytännön näkemystä, joka voi varmaankin auttaa alkuun. Ohessa linkkit:
http://www.nkl.fi/
http://www.nkl.fi/tietoa/tietopalvelu.htm.
Aviris -niminen firma tuo apuvälineitä Suomeen ja välittää niitä näkövammaisille. Heillä on parhaiten käsitystä siitä, mitä apuvälineitä juuri nyt käytetään eniten. Linkki Avriksen nettisivulle:
http://www.aviris.fi/index.htm
Apuvälineteknologiaan perehtyminen voi olla vaikeaa näkemättä itse laitteita taitavan käyttäjän käyttämänä. Jonkinlaisen yleiskartoituksen näkövammaisen
kannalta löydät sivulta:
http://www.arlainst.fi/saavutettavuus/testaus/apuvalin.html ja
http://jarmin.com/demos/resource/...
Tätä kysymystä sivuavia vastauksia on annettu tässä palvelussa aiemminkin, katso alla olevat linkit:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9894…
sekä
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=64a1…
Kaarlo Viljasen kirjoittaman Vaasan kaupungin rakennusperinneselvitys- kirjan mukaan Hietasaarenkatu 4 on rakennettu vuonna 1889 ja sen on suunnitellut August Lassel.
Sirkka yhdistetään etymologisesti sirkeä-sanaan. Sen vastineita ovat mm. eräät kasvamista merkitsevät verbit. Viron kielessä on verbi sirguda, jonka merkityksiä ovat kasvaa pituutta ja kohota. Eräs selitys yhdistää sirkkalehden hyönteistä tai pikkulintua merkitsevään sirkka-sanaan. Lähde: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY 2004).
Sweet valley high -sarjaa ei ole Suomessa esitetty muilla kanavilla kuin MTV3:lla. Viimeksi sitä on esitetty vuonna 2000. Kanavan nettisivuilla http://www.mtv3.fi/ohjelmat2005b/kysy.shtml sarjan jatkumisesta on kysytty, ja vastauksen mukaan sarja ei jatku. Osoitteessa http://www.angelfire.com/stars4/svh_britney/Ohjelma.html on adressi sarjan uusimisen puolesta.
Tässä joitakin matkustamisen historiaan liittyviä kirjoja, joista voi löytyä tietoja autonomian ajan suomalaisten matkustamisesta:
Matkakuumetta: matkailun ja turismin historiaa. Toim. Taina Syrjämaa. Turku 1994.
Mikä maa – mikä valuutta? : matkakirja turismin historiaan. Toim. Auvo Kostiainen, Katariina Korpela. Turku 1995.
Eurooppalainen matkustaa. Helsinki 1995. (Eurooppa-sarja).
Laiva saapui Helsinkiin : Helsingin matkustajalaivaliikenteen kehitys 1830-luvulta nykypäivään. Toim. Riitta Blomgren, Thure Malmberg, Peter Raudsepp. Helsinki 1996. 3. p.
Matkailijan ihmeellinen maailma : matkailun historia vanhalta ajalta omaan aikaamme. Auvo Kostiainen et al. Helsinki 2004.
Tämänkaltaista matkustustietoa saattaisi löytää myös yleisemmistä...
Suomalaisia rahoja ja niiden arvoja voi kartoittaa ”Suomen rahat arviohintoineen” -teoksista. Kysymyksessä oleva kahden kopeekan kolikko vuodelta 1800 on kuitenkin painettu ennen kuin Suomi liitettiin osaksi Venäjän keisarikuntaa. Tästä syystä kyseinen raha luokitellaan ulkomaiseksi valuutaksi, eikä sen arvoa määritellä yleisimmissä suomalaisissa numismaattisissa teoksissa. Sen sijaan joudutaan turvautu-maan kansainvälisiin hakuteoksiin. Yksi näistä on Standard Catalog of World Coins. 18th Century Edition 1701-1800. (1997) Teos määrittelee kolikon summaksi 7.50-60 Yhdysvaltain dollaria, mikä on noin 6-47 euroa (3.7.2006).
Rahan arvoa määriteltäessä on syytä huomauttaa kolmesta asiasta.
Ensinnäkin vanhojen kolikoiden arvo riippuu monesta...
Suuressa toivelaulukirjassa osassa 6 s. 61 on Peukaloisten retken tunnusmusiikin nuotit ja sanat. Säveltäjä on K. Svoboda ja suomenkieliset sanat ovat E. Ilmarin käsialaa. Laulussa on seuraava säe:
..."Pieni ja pellavapäinen;
hanhella saa hän ratsastaa,
tai Gorgo -kotkalla ilmaan nousee,
jos vain huvittaa"...
Eric Maplen, Eliot Humberstonen ja Lynn Myringin teos Noidan käsikirja (Tammi 1983) löytyy Helmet-järjestelmästä. Kirjan on suomentanut Pirjo Helasti. Tampereen kaupunginkirjaston PIKI-tietokannan mukaan teos on loppuunmyyty.
Teoksen alkukieliseksi nimeksi on merkitty Supernatural World.
Tämännimistä kirjaa ei löydy Amazonista, mutta sen sijaan Eric Maplen kirja nimeltä Usborne Guide to the Supernatural World löytyy. Olisikohan kyseessä samainen opus? Harmi kyllä tästäkään kirjasta ei ole saatavilla tietoa juuri nimeä enempää.
http://www.amazon.com/gp/product/0727013319/ref=pd_rhf_p_1/102-4963325-…
Tätä asiaa kannattaisi tiedustella valtakunnallisesta osoitepalvelusta, yhteystiedot löytyvät Helsingin seudun puhelinluettelon yrityshakemistosta hakusanalla Osoitetiedustelut, puhelinnumero 0600 0 1000 (1,67 € /min + pvm). He mahdollisesti pystyvät vastaamaan kysymykseenne.
Suomessa Miraa pidetään Mirjan kutsumamuotona, Saksassa Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä. Mirabella tulee latinasta ja tarkoittaa ihailtavaa, ihastuttavan kaunista.
Marianne on yhdistelmä Mariasta ja Annasta. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löydät enemmän tietoa näistä nimistä. Kirjoita hakuruutuun esim. etunimet Maria tai etunimet Anna ja tee haku. Arkisto löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Oman tunnusluvun saat, kun käyt seuraavan kerran kirjastossa. Voit miettiä tunnusluvun/salasanan valmiiksi,
niin virkailija tallentaa sen tietokantaan.
Koska henkilöllisyys täytyy pystyä todentamaan, ei tietosuojan vuoksi tunnuslukuja puhelimitse eikä sähköpostin välityksellä.
Verkostotyöstä ja verkostokartoista löytyy kirjoja ja artikkeleja. Koulusi kirjastossa käytössäsi on Linda-tietokanta, jolla voit etsiä mm. tutkimuksia aiheesta asiasanalla verkostotyö, artikkeleja voit etsiä samoin Arto-tietokannasta. Tässä muutamia:
Härkönen, Tuuli: Nuoren kiinnittäminen viranomaisverkostoon, verkostonäkökulma rikoksilla ja päihteillä oirehtivien nuorten kanssa tehtävään sosiaalityöhön, Pro gradu -työ, 2001
Pesonen, Arja: Asiantuntijuus ja osaaminen sosiaali- ja terveysalan mielenterveystyössä : pari-, tiimi- ja verkostotyö sekä muutos ja työssä jaksaminen, 2005
Seikkula, Jaakko: Dialoginen verkostotyö Tammi, 2005
Arnkil, Tom Erik
Avoimet dialogit ja ennakkointidialogit : sosiaaliset
verkostot psykososiaalisessa työssä...
