Ikuisuuskalentereista, joita löytyy Internetistäkin, katso http://www.kellomuseo.fi/Ikuisuuskalenteri.htm, ja kirjastoista allakkakirjoista, voit tarkistaa viikonpäivät.
29.7.1946 oli maanantai.
Niila –nimi on ortodoksinen nimi. Nimi löytyy ortodoksisen kirkon nimipäiväkalenterista, joka sisältyy Yliopiston nimipäiväalmanakkaan 2006 (Helsingin yliopisto, 2005).
Nimipäiväkalenterissa nimi esiintyy kaksi kertaa: 19.5. ja 13.9. Ortodoksisen käytännön mukaan nimipäivää vietetään kuitenkin ainoastaan sen pyhän muistopäivänä, jonka mukaan nimi on annettu. Nämä ortodoksisen kirkon pyhät löytyvät julkaisuista Kirkkovuoden pyhät, osat 1 ja 2. Lisää nimenannosta ortodoksisen kirkon mukaan voi lukea kirjoista Valitse nimi lapselle! (Perhemediat, 3.p. 2006) ja yllämainitusta Yliopiston nimipäiväalmanakasta.
Franz Kafkan päiväkirjoja ei ole suomennettu. Päiväkirjoja on saatavilla ainakin saksan- ja englanninkielisinä suomalaisista yliopistokirjastoista. Lahden kirjastoissa päiväkirjoja ei ole millään kielellä. Franz Kafkan kirjeitä sen sijaan on suomennettu ja niitä löytyy Lahden kaupunginkirjastosta. Nämä ovat Kirjeitä Felicelle, Kirjeitä Milenalle ja Kirjeitä perheelle 1922-1924.
Måns Gahrtonin Eva ja Adam-sarjasta on ilmestynyt suomeksi 15 kirjaa. Luetteloon voi tutustua Fennicassa, Suomen kansallisbibliografiassa, os. https://fennica.linneanet.fi/ . Näppää Hausta ja valitse hakutavakai Tekijä. Kirjoita hakuruutuun hakusanoiksi: Gahrton Måns ja paina enteriä. Valitse vielä avautuvan sivun kirjailijaluettelosta Måns Gahrton, niin saat näkyviin kaikki hänen suomeksi ilmestyneet kirjansa.
Suomalaisen nuorison historia on kirjoitettu:
Nuoruuden vuosisata : suomalaisen nuorison historia / toim. Sinikka Aapola ja Mervi Kaarninen, julkaisija: Nuorisotutkimusverkosto. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2003. 506 s.
Nuorisotutkimusverkostolla on projekteja, jotka kiinnostanevat. Lisätietoja internet-sivulta: http://www.nuorisotutkimusseura.fi/sivu.php?artikkeli_id=60
Internet-sivu nimeltään 1950 luku, nuorisokulttuurin nousun vuosikymmen ( http://www.ouka.fi/ppm/1950 ) kiinnostanee.
Lyhyt 50-luvun muistelu on sivulla Muistojen 1950-luku ( http://koti.mbnet.fi/seija10/50luku.html )
Suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta löytyy runsaasti kirjoja. Seuraavassa pieni valikoima, jotka kaikki löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastoista:...
Vanhojen rahojen arvoja on kyselty tällä palstalla aiemminkin. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet ratkaisevat niiden arvon, joten rahoja näkemättä yksiselitteistä vastausta ei voi antaa. Hintatietoja löytyy esim. kirjasta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Lisätietoja rahojen kuntoluokista ja huutokauppojen tuloksista löytyy numismaatikkoliiton sivuilta http://www.numismaatikko.fi/
Video näyttää olevan käsikirjastokappaleena Kallion kirjastossa. Kannattaisi varmaan tiedustella sieltä katselumahdollisuutta, puh. 09-31085053. Jos katselu ei onnistu Kalliossa, voisi kasetin luultavasti lähettää esim. Töölön kirjastoon, jossa on katselumahdollisuus. Varmuuden vuoksi kannattanee tiedustella myös Suomen elokuva-arkiston kirjastosta http://www.sea.fi/kirjasto/ , vaikkakin näyttäisi, että heidän kokoelmastaan ei videota löydy.
Kirjaa voi kysyä suoraan julkaisijalta, Helsingissä, Junailijankuja 3:ssa, sijaitsevalta Autismi- ja Aspergerliitto ry:ltä, p. (09) 774 2770.
Pääkaupunkiseudun kaup.kirjastot eivät toistaiseksi ole sitä hankkineet, mutta sitä hankitaan, jos asiakkaat sitä toivovat. Hankinta-aika on yleisimmin 2-4 viikkoa, sillä hankinta joudutaan tekemään kirjakaupan kautta yhdessä muiden tilausten kanssa.
Helsingin yliopiston kirjastossa, Unionink. 36,on lukusalikappale, jota voi lukea paikan päällä, mutta sitä ei saa kotilainaksi. Kirjasta kuitenkin on lainattava kappale tällä hetkellä saatavissa Turun yliopiston kirjastosta, joten sitä voi pyytää kaukolainaksi joko meidän kauttamme tai Helsingin yliopiston kirjaston kaukopalvelun kautta. Ohessa linkki...
Kirjaston Asko-koneilla käytetään vain numeroja sisältävää pin-koodia, koska samaa pin-koodia käytetään myös kirjaston lainausautomaateissa. Lainausautomaatin numeropaneeli ei sisällä kirjainnäppäimiä. Jotta asiakkaan saama pin-koodi toimisi sekä Asko-koneissa, HelMet-palvelussa että lainausautomaateissa, on sen oltava numeropohjainen.
Taiderikollisuuteen kuuluvat taidevarkaudet, väärennökset, petokset, salakuljetukset ja tekijänoikeusrikokset. Aihetta käsittelevää kirjallisuutta voi etsiä pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-aineistoluettelosta (http://www.helmet.fi/) esimerkiksi hakusanalla taideväärennökset. Haun tuloksena on, että suomalaista taiderikollisuutta 1990- ja 2000-luvulla käsittelevät seuraavat kirjat:
Rumpunen, Risto: Väärää taidetta. Taiderikollisuus Suomessa (Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus, 2004)
Laitinen-Laiho, Pauliina: Taideväärennökset (WSOY, 2004)
Vanhempi aihetta käsittelevä kirja on Taideväärennöksiä Suomessa (Turun rikospoliisien yhdistys, 1995).
Helmet-aineistoluettelosta voit tarkastaa kirjojen saatavuustiedot.
Alibi-lehteä ei voi...
Hugo merkitsi muinaissaksan kielessä muodossa Hugi 'järkeä, ymmärrystä, tahtoa, sydäntä, sielua'. Muissa kielissä Hugosta kehittyneitä muotoja ovat mm. englannin Hugh ja italian Ugo. Nimen yleistymistä ovat edistäneet katolisen kirkon 24 samannimistä pyhimystä.
Lähteet:
Uusi suomalainen nimikirja, Otava
http://www.behindthename.com/
Matkaopas The Rough guide to Tokyo (ISBN 1-84353-277-8) kertoo Tokion osoitejärjestelmästä (sivu 20). Tyypillinen tokiolainen osoite koostuu seitsemästä osasta:
1. suurin hallinnollinen alue,
2. seitsennumeroinen postinumero,
3-5. pienempiä hallinnollisia ja alueellisia yksiköitä,
6. kortteli,
7. yksittäinen rakennus.
Wikipediassa on englanninkielinen artikkeli Japanin osoitejärjestelmästä: http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_addressing_system.
Internetissä on sivu "The Black Art of Finding a Japanese Address" (http://www.planettokyo.com/index.cfm/fuseaction/detail/navid/16/cid/9), joka kiinnostanee kysyjää. Googlella saa runsaasti osumia hakulauseella "street names in tokyo".
Helsingin Sanomien Kuukausiliitteessä toukokuu 2005 (...
V. A. Koskenniemeltä löytyy runo "En tahdo ma tietää, minne". Olisikohan tämä etsimäsi runo?
Runo alkaa:
"En tahdo ma tietää, minne/
mun hautani kaivetaan./
Puuristi te pankaa sinne,/
joka lahoo aikanaan."
Runo ilmestyi alun perin kokoelmassa Uusia runoja (1924), ja se löytyy myös Koskenniemen Kootuista runoista (Wsoy 1998).
Kirjaston tarjoamien nettipalveluiden takkuaminen saattaa johtua väärin näpsytellystä tunnusluvusta, mutta tavallisempaa on, että henkilötiedoissa oleva nimen muoto on erilainen kuin puhuttelunimi. Internetpalvelun tarjoajan suojaukset saattavat toisinaan estää varausten teon.
Tunnusluvun voi vaihtaa, mutta edellyttää tässä tapauksessa kirjastokäyntiä.
Kuuluisa suomalainen lavahypnotisoija oli Olavi Hakasalo alias Olliver Hawk (1930 -1988). Hän tuli suurelle yleisölle tutuksi 1960-luvulla aloittamillaan esityskiertueilla.
Olavi Hakasalosta ei ole kovinkaan paljon tietoa saatavissa. Henkilötiedot löytyivät Wikipediasta, vapaasta nettitietosanakirjastam, os. http://fi.wikipedia.org/wiki/Olavi_Hakasalo . Tarinaa hänestä löytyi lisäksi muutamalta verkkosivulta, os.
http://www.tamperelainen.fi/arkisto/hawk_olliver.html
http://www.netikka.net/hypnoosikeskus/kari.htm
http://www.olliverhawk.net .
Jokeri-lehden (Suomessa julkaistavan taikureille suunnatun lehden) numerossa 2/2006 on todennäköisesti juttu Olliver Hawkista. Aivan täyttä varmuutta en asiaan saanut. Valitettavasti lehti ei ole...
Kaikkien kolmen nimen merkitystä ja alkuperää on tiedusteltu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta aiemminkin. Aiemmat vastaukset löydät vastattujen kysymysten arkistosta. Hakusanoina kannattaa käyttää esimerkiksi "etunimet Annika".
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Graduaiheesi vaikuttaa aiheelta, josta Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus STAKES olisi voinut tehdä tutkimuksen. Tutustu STAKESin julkaisuihin heidän nettisivuillaan: http://www.stakes.fi/FI/Julkaisut/index.htm
Yliopistojen tiedekuntien laitosten kotisivuilla on yleensä luetteloita tehdyistä ja tekeillä olevista graduista.
Kuntoluokassa 0 hinta on 1,50 euroa ja kuntoluokassa 01 0,50 euroa. Muille kuntoluokille ei ole määritelty hintaa.
Lähde: Suomen rahat arviohintoineen 2005.
Jos olet pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen eli HelMet-kirjaston asiakas, voit múuttaa osoitetietosi rekisteriin seuraavilla tavoilla: Jos sinulla on HelMet-tunnukset eli kirjastokortti ja nelinumeroinen tunnusluku,vot muuttaa osoitteen HelMet-aineistohaun kautta osoitteessa www.helmet.fi. Etusivulla on Osoitteenmuutos-linkki (Omat tietoni-linkin alla), josta uusi osoite tallentuu tietoihin kolmen arkipäivän kuluessa. Toinen vaihtoehto on käydä kirjastossa paikan päällä ilmoittamassa uusi osoite. Jos sinulla ei ole nelinumeroista tunnuslukua, saat sen kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystodistuksen.
