Tämän "Lumiukkolaulun" nuotit ovat esim. Suuren toivelaulukirjan 17. osassa. Sitä ei näytä olevan Someron kirjastossa, mutta voit jättää kaukopalvelutilauksen. Esim. Tampereelta laulun nuotit löytyvät monestakin kokoelmasta.
Runo Taikurinoppilas on julkaistu ainakin kirjassa Goethe: Runoja. Kirja on Otavan kustantama vuodelta 1980 ja sitä on saatavana useassa pääkaupunkiseudun kirjastossa.
Romuliikkeitä voi etsiä yrityshaun kautta www.inoa.fi. Hakukenttään valitsemalla toimiala/tuote/palvelu ja kirjoittamalla hakusanaksi: romuliikkeet löytyy alaan liittyviä yrityksiä.
Kodinkoneiden kierrätyksestä löytyy tietoa osoitteesta www.kuluttajavirasto.fi. Haulla kodinkoneiden kierrätys saa tietoa kierrätyspisteistä.
Netistä löytyy laskureita, joilla voi laskea minkä tahansa päivämäärän viikonpäivän, esim.
http://www.mistupid.com/months/weekdaycalc.htm tai https://takemeback.to/07-July-1937
Suomalaisia almanakkoja kannattaa etsiä Almanakkatoimiston sivuilta. Siellä on arkisto, jossa on vanhoja almanakkoja, myös tuo Yliopiston almanakka vuodelta 1937, https://almanakka.helsinki.fi/fi/arkisto/yliopiston-almanakat-universit….
7.7.1937 oli keskiviikko.
Kyseinen kirja lienee espanjalaisen Cuca Canalsin Itke, Alegria. Kirja on suomennettu vuonna 2002.
http://www.kiiltomato.net/?rcat=K%E4%E4nn%F6skirjallisuus&rid=456
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudun kirjastoissa näet osoitteessa http://www.helmet.fi/
En ole törmännyt missään suomennettuihin Neiti Etsivä -elokuviin, mutta kyllä tästä sarjasta on tehty elokuvia, esimerkkejä löydät internetistä, osoitteesta http://nancy-drew.mysterynet.com/nancydrew/grownups/nancy/nancy-drew-mo…
Kaisu Rättyä on kirjoittanut teoksen Mysteeri ratkaistavana: ulkomaisia nuorten sarjakirjoja. Siinä käsitellään myös Neiti Etsivä -kirjoja.
Veistäjä on Tilla Kekki. Patsaan nimi on Aikojen Saatto 2005.
Tässä lisätietoa kuvanveistäjästä
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=2375
Internetistä löytämieni tietojen mukaan laulun on ranskaksi levyttänyt ainakin Mike Shannon (levyllä Mike Shannon Anthologie) ja Laurent Voulzy (levyllä La septieme vague). Kappaleen nimi ranskaksi on Derniers baisers ja sen sanat löytyvät osoitteesta
http://www.paroles.net/chansons/13757.htm
Asiakastyöasemilla käytettävät tietokannat on listattuna ja linkitettynä Espoon kaupunginkirjaston tiedonhakusivulla.
http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17335;17336
Lisenssillä hankittuja tietokantoja voi käyttää vain kaikilla kirjaston asiakastyöasemilla, mukana on myös vapaasti käytettäviä tietokantoja.
Lisenssillä on hakittu mm. Linda: Suomen yliopistokirjastojen aineistoluettelo; lehtiartikkelitietokannat Arto ja Aleksi ja englanninkielinen Ebsco; Medic: Suomen lääketieteellinen viitetietokanta, Suomen Kansallisbiografia verkossa ja NetMot sanakirja verkossa; lisäksi musiikkitietokantoja.
Leppävaaran aluekirjaston romppuasemalla voi selailla Rakennustiedon RT, Ra-Tu ja LVI kortistoja.
Uusin koko Tampereen aluetta ja eri historiallisia aikakausia käsittelevä kaupunkihistoria on ilmestynyt vv. 1979-1992, enkä löytänyt sitä enää kirjakauppojen Internet-sivuilta myytävien kirjojen joukosta. Kirja on lainattavissa kirjastostamme. Sen voi tilata myös kaukolainaksi muualle Suomeen, mikäli omassa lähikirjastossanne ei ole kyseistä teosta.
Tampereen historia: 1 : Vaiheet ennen 1840-lukua / Lauri Santamäki…et al. - Tampere : Tampereen kaupunki, 1988. - 951-9430-25-3.
Tampereen historia: 2 : 1840-luvulta vuoteen 1905 / Viljo Rasila. - Tampere : Tampereen kaupunki, 1984. - 951-9430-11-3
Tampereen historia 3 : Vuodesta 1905 vuoteen 1945 / Eino Jutikkala. - Tampereen kaupunki, 1979. - 951-9430-01-6
Tampereen historia . 4 : Vuodesta...
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Veera on slaavilainen nimi ja merkitsee ortodoksisessa uskonnossa uskoa. Saattaa olla myös muunnos saksan Verenasta tai Veronikasta (latinan vera on todellinen, oikea).
Tuomas on lyhennys nimestä Thomas, viitataan myös nimeen Tomas, joka on kreikkalainen ja ruotsalainen muunnos aramean kaksosta, seuraajaa tai toveria tarkoittavasta nimestä. Pentti Lempiäisen Nimipäiväsanat-kirjassa kerrotaan Jeesuksen ylikriittisestä opetuslapsesta, "epäilevästä Tuomaasta", josta kuitenkin kasvoi Herransa todistaja.
Väinö taas on Riihosen mukaan lyhennetty Väinämöisestä, se on siis suomalainen nimi.
Nicholas Evansilta on ilmestynyt suomeksi teokset:
Hevoskuiskaaja (1995), Suden läheisyys (1998), Tulisielut (2002), Kylmät vuoret (ilmestyy syksyllä 2006). Kirjailijan kotisivulla esitellään samat teokset (www.nicholasevans.com/author/author.asp).
Kajaanin kaupunginkirjastosta löytyy kiinalaisesta horoskoopista kirjoja esim. Wilhelm, Hans: Kiinalainen horoskooppi sekä jokaisesta merkistä oma kirjansa, joissa tekijänä on Kwok Man-Ho. Niiden saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta, joka löytyy osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2
Hakusanaksi voi asiasanakenttään kirjoittaa kiinalainen horoskooppi. Ainakin näistä kirjoista löytyy kiinalaisin merkein horoskooppimerkkejä.
Lisäksi Internetistä löytyy esim. Google-haulla sivu, jossa on kaikki kiinalaisen horoskoopin merkit. Tämä sivu löytyy osoitteesta http://www.dlc.fi/~riksu/horosko.htm
Kiinan kieli perustuu kirjoistumerkkeihin, joista jokainen merkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Joka merkillä on myös...
Jortikan kirja löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta Viikin tiedekirjastosta. Helmet-tietokannasta (http://www.helmet.fi) löytyvät tupakan viljelemistä käsittelevät kirjat ilmestyivät 1930- ja 1940-luvuilla, joten uusien niteiden hankkiminen ei ole helppoa.
Mikäli tarkoitat uusimpia, suomennettuja WITCH-kirjoja, jotka ovat nimeltään Myrskyn armoilla, Tie tähtiin ja Haudattu salaisuus, niin ne ovat hankinnassa Kajaanin kaupunginkirjastoon. Niiden alustavat ilmestymisajankohdat ovat elokuu 2006 ja lokakuu 2006. Kirjoista voi jättää jo ennakkovarauksen.
Mikäli tarkoitat WITCH-lehden uusinta numeroa (7/2006, nro 54), niin se on saapunut lasten- ja nuortenosastolle ja sitä voi tiedustella sieltä.
Kajaanin kaupunginkirjaston aineisto löytyy kirjaston aineistotietokannasta osoitteesta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2 ja sieltä voi tarkistaa haluamansa aineiston tilanteen.
Veistos on Armas Hutrin tekemä Sortavalan seminaarin muistomerkki vuodelta 1965 ja sen nimi on Tiedon lähteellä. Sen tarkka sijainti on JOensuussa Länsikadun varrella, Kuopiontien ja Tulliportinkadun välissä sijaitsevassa puistossa. Veistoksesta löytyy lisää tietoa Joensuun taidemuseon sivulta
http://taidemuseo.jns.fi/veistokset/index1.php?gal=1&pic=38
Numismatiikkaan erikoistuneista liikkeistä kannattaa kysellä kuvanveistäjä Kauko Räsäsen mitallituotantoon kuuluvan Eero Tammisalo-mitallin rahallista arvoa. Rahalliseen arvoon vaikuttavat useat tekijät, esim. se, onko mitali numeroitu vai ei.
Pihla on todella lyhenne pihlajasta. Kukkien ja puiden käyttö lähinnä naisten niminä juontaa juurensa jo viime vuosisadalta, nämä nimet ovat lähinnä vertauskuvallisia. Yleensä niihin liittyy ajatus tyttölapsen viehättävyydestä tai naisellisesta kauneudesta.
Brian Jacquesin Redwallin taru -sarjaa julkaisee suomeksi Otava. Viimeisin suomennos eli 10. osa ilmestyi jo vuonna 2003. Otavan nettisivuilla ei näy ainakaan tällä hetkellä tietoa uudesta suomennoksesta. Sivulta http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/jacques_brian/fi_FI/suomenne… voit jatkossa tarkistaa suomennosten tilanteen. Samalta sivulta voit myös lähettää palautetta Otavalle ja kysyä heiltä suoraan asiasta.
