HelMet-kirjastoon ei ainakaan toistaiseksi ole tulossa kyseisiä DVD-boxeja. Voit kuitenkin tehdä hankintaehdotuksen kirjastojen (Espoo, Helsinki, Kauniainen ja Vantaa) kotisivujen kautta.
Esimerkiksi Jari Paavonheimon uusin teos(2006) "Digitaalisen ja painetun rajalla: kirjoiuksia kirjasta, digitaalisuudesta ja kirjastosta" voisi olla sopivaa lähdemateriaalia. Samoin Hiidenkivi-lehdessä 2006;(90);13;6-8 julkaistu Jari Paavonheimon artikkeli "Kirjan monikasvoinen tulevaisuus".
Yleisestä suomalaisesta asiasanastosta e-kirjalle asiasanoiksi löydät elektroniset julkaisut, sähköiset julkaisut ja sähkökirjat. E-kirjat tai verkkokirjat eivät ole asiasanoja, mutta niillä voit toki hakea vapaasanahaulla.
Lähdemateriaalia e-kirjoista löytyy runsaasti.
Julkaisussa Pohjois-Karjalan arvokkaat kulttuuriympäristökohteet kunnittain (http://www.pohjois-karjala.fi/dman/Document.phx?documentId=xm3350414374… , pdf-tiedosto) mainitaan Joki-Vastimon järvi sivulla 73. Useiden paikkakuntien tsasounat mainitaan, mutta ei Vastimon.
Googlen hakulauseella vastimo OR vastimon löytyy muutamia sivuja, joissa mainitaan po. paikkakunta. Sivut eivät kuitenkaan vaikuta kiinnostavilta; Vastimon nimi mainitaan vain esimerkiksi yrityksen kotipaikkana. Nurmeksen Internet-sivuilla ei Vastimoa mainita.
Pääkaupunkiseudun, maakuntakirjastojen (mm. Joensuun kaupunginkirjaston) ja tieteellisten kirjastojen tietokannoissa ei ole kirjoja, joiden tietokannassa oleviin tietoihin sana Vastimo sisältyisi.
Nurmeksen...
Sinna, Sinja , Sinje ovat Sinan muutoksia. Sina on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Rosina. Vrt. nimeen Siina, joka on suomal. muunnos nimestä Sina. Se on puolestaan lyhennys siina-pääteisistä nimistä.
Toisen lähteen mukaan Sinna on sisällöltään epäselvä nimi, lähtökohtana mahdollisesti Sini(kka) tai Sina, Siina, tai myös ehkä Signen kansanomainen muunnos Sinne.
Sinikka on Eino Leinon muotoilema nimi näytelmässa Lalli; nimen lähtökohtaon väri sini(nen ). Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sinikka-nimen Sinaidaan, joka legendan mukaan on marttyyri 1. vuosisadalta.
Signe on muinaisskand. voittajatar, tarujen mukaan kuninkaantytär, joka seurasi rakastettuaan kuolemaan.
Lempiäinen,...
Englantilainen Doreen Irvine on kirjoittanut omaelämäkerrallisen teoksen Olin noita (Päivä 1.p. 1974, 2.p. 1995) Alkuteoksen nimi on From witchcraft to Christ. Kirja käsittelee mm. hänen menneisyyttään saatananpalvojana.
Edelliset Dav Pilkeyn kirjoittamat Kapteeni Kalsari -kirjat ilmestyivät vuonna 2004. Ainakaan tänä syksynä ei uusia näytä ilmestyvän. Suomeksi kirjoja julkaisee kustannusyhtiö Tammi. Voit lähettää heille viestin, ehkä he tietävät tulevasta enemmän:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=7550516501613…
Voit tiedustella Suomi-Kiina-seurasta nimen Riku kirjoitusta kiinalaisin merkein: http://kiinaseura.lasipalatsi.fi
Internetissä on maksullisia palveluita, joista voi tilata itselleen minkä tahansa nimen tai sanan kiinalaisin merkein kirjoitettuna. Näitä löytyy Googlen avulla esim. hakusanalla names chinese.
Osoitteessa http://www.mandarintools.com/chinesename.html voi kirjoittaa länsimaisen nimensä (vaatii sekä etu- että sukunimen että syntymäajan) ja saada sille maksutta kiinalaisin merkein kirjoitetun vastineen.
Länsimaiset nimet kirjoitetaan kiinalaisin kirjoitusmerkein tavuittain: ensin merkki tavulle ri, sitten tavulle ku. Tämä voi sitten merkitä kiinaksi mitä hyvänsä, joten on syytä olla varovainen.
Sivulta Chinese Character...
Anna-Carola Kraussen kirjassa Maalaustaiteen historia renessanssista nykypäivään on sisällysluettelo, joka voisi toimia aikajanana. Mayer-Iswandyn Art: from prehistoric art to modernism on fläppikirja, joka on itsessään aikajana, siinä on myös muun elämän tapahtumat mukana. Amy Dempseyn kirjassa Moderni taide on esipuheen "sisällä" värillinen 4 x A 4-kokoinen aikajana 1860-2000.
Lapin suojeluskuntahistoriakirjassa: Maa ponteva Pohjolan äärillä on (Mikko Uola, Lapin sotilasläänin perinneyhdistys 2005) on kuva Sieppijärven talosta s. 287
ja ainakin yksi toinen kuva s. 84 suojeluskuntalaisnaisista sisäpuuhissaan ehkäpä tässä samaisessa talossa.
Aki Ollikaisen kirjassa Routalattiat, Sieppijärven kylän vaiheita läpi vuosisatojen (Heikki Peura Oy 2005, 525 s.) on myös kuva Malan tuvasta ja muuta suojeluskunta(kin) historiaa Sieppijärveltä.
Paikallishistoriaa voi lukea myös esim omakustannekirjoista:
Helena Liikamaa. Satan sukukirja (1986) mikä on paitsi sukukirja myös historiamuistelus
Taimi Korteniemi. Mie, Taimi Wilhelmiina Korteniemi (2002, toimittaneet Oivi ja Juhani Korteniemi) missä on kyllä eniten Pellon...
Meidän perhe -lehti tulee tällä hetkellä seuraaviin Helsingin kirjastoihin: Itäkeskus, Kallio, Kontula, Malmi, Paloheinä, Pohjois-Haaga (sulj. remontin vuoksi), Puistola, Suutarila, Viikki, Vuosaari sekä kirjastoauto. Odotus-lehteä ei tänä vuonna ole tilattu lainkaan pääkaupunkiseudun kirjastoihin, mutta ensi vuonna tilanne varmasti on toinen lehden vakiinnutettua asemaansa. 9 kuukautta -lehti on tilattu vuonna 2006 ainoastaan Espoon ja Vantaan puolelle, mutta voit varata lehtiä hintaan 50 s/varaus mihin tahansa HelMet-kirjastoon. Pyydä virkailijaa tekemään varaus puolestasi, sillä lehtiä ei valitettavasti HelMetin kautta voi varata.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa etsitään lähteitä (kirjoja, artikkeleita tai www-sivuja), josta löytyy sellaista tietoa, jota kysyjä tarvitsee. Lisäksi palvelussa suositellaan lukemista aiheista, jotka kiinnostavat tai esimerkiksi tietyn ikäisille. Palvelun periaatteista löytyy tietoa seuraavasta osoitteesta, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/periaatteet/ .
En oikein ymmärtänyt loppuosaa kysymyksestä. Viittaatko ehkä arkiston sisältöön? Kysy kirjastonhoitajalta -arkistoon on karttunut kysymys-vastauspareja noin 20 000 vuodesta 1999 alkaen. Vanhimpien vastausten sisältämät linkit saattavat olla vanhentuneita. Tähän ongelmaan on ryhdytty pohtimaan parannuksia, mutta esim. linkintarkistusohjelmaa ei ole vielä saatu käyttöö.
Tampereen kaupunginkirjaston kotisivun vasemmassa reunassa on ylimpänä linkki Piki-verkkokirjastoon, jonka osoite on: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla takat ja rajaamalla materiaaliksi kirjat ja kirjastoksi Tampereen kirjastot saa 32 viitettä. Teosten saatavuutta voi tarkastella kunkin kohdalta.
Esim. Kari Mäkelän kirjassa Kodin tulisijat. 3.uud.p. 1994 on ainakin selkeät kuvat takan eri kerroksista.
Kilpikonnan munat on hedelmöitettävä ennen kuoren muodostumista. Siihen ei välttämättä tarvita parittelua, koska kilpikonnanaaraat voivat säilyttää kerran saamiaan siittiöitä jopa neljä vuotta. Vastahankitut kilpikonnatkin, joita on pidetty yksin voivat siksi munia hedelmöityneitä munia.
Lähde: Wilke, Hartmut: Kilpikonnat: Oikea hoito.Terveellinen ruoka. Käyttäytyminen. Tammi 1999.
Veeti on Fredrikin suomalainen muunnos. Fredrik puolestaan on alkuaan germaanien rauhallinen hallitsija, rauhan valtias. Suosittu nimi muunnoksineen monissa kielissä, esim. saksan Friedrich, Fritz, englannin Freddy, hollannin Frederik, espanjan Federico. (Eeva Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?)
Mila on muunnos esim. nimistä Milana, Camilla tai venäjän Ludmila (kansan rakastama). Mila juhlii 16.9.
Anna on alkuaan heprean Hannah (armo, Jumalan suosima).
Maria on alkuaan heprean Miriam ja kreikan Mariam. Nimestä on monta tulkintaa: toivottu lapsi, mutta myös katkera, surullinen, vastahakoinen, jalo.
Meri on Meerin rinnakkaismuoto tai Marian venäläinen muunnos. Nimi yhdistyy myös meri-sanaan.
Anniina on Annan muunnos.
Suvi on suomalainen vuodenaikoihin liittyvä kaunis nimi, merkitsee myös etelää ja suojasäätä.
Susanne on Susannan muunnos, joka puolestaan on alkuaan heprean Shushannah eli lilja tai valkoisten liljojen kaupunki.
Sinin lähtökohtana on suomalainen värinnimi sini.
Tuulia (samoin kuin Tuuli) on suomalainen luontoon...
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Taru on suomalainen nimi samaan tapaan kuin Satu. Voi olla myös muunnos Dagmarista tai Darjasta. Tarjan lähtökohtana on kreikan Dariuksen (mahtavan) sisarnimi Daria, venäjän Darja.
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Taru on niitä nimiä, joiden syntymä tunnetaaan melko tarkkaan. Sen ensimmäinen kantaja oli rouva Taru Manninen, o.s. Hakkarainen, synt. 1892 Joensuussa. Hänet oli kastettu Dagmariksi, mutta hän itse lausui nimensä Taru, joka jäi puhuttelunimeksi ja otettiin myöhemmin kirkonkirjoihin. Laulajatar Taru Linnala, os.s. Pellinen (synt. 1904) oli saanut nimen ruotsinkielisen Sagan suomennoksena.
Suomen kirjallisuuden tietokeskuksen FILIn ylläpitämästä käännöstietokannasta voi helposti hakea ruotsiksi käännettyjä teoksia. Tietokanta löytyy Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran internetsivuilta, osoitteesta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Riittää kun hakulomakkeeseen kirjoittaa kirjailijan nimen ja käännöskielen.
Nimi Leontina (lat. vahva kuin leijona), Leontine, Suomessa myös kirjoitusasussa Leontiina, Leontiuksen sisarnimi. Sen alkuperäinen muoto on Leontia, joka oli hunnien surmaama pohjoisafrikkalainen marttyyri 400-luvun lopulta.
Leontius-nimeä ei tunneta kansanomaisena, sillä se on sekoittunut muihin Leo-alkuisiin (Leo, Lion, Lay on teen). Nimi oli almanakassa vuoteen 1907 saakka (nimipäivä kesäk. 18., ks. http://almanakka.helsinki.fi/)– Leontiina nimeä ei sen sijaan ole ollut nimipäiväallakoissa. Nimi on annettu 1900-luvulla muutaman kerran (ks. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelusta tilastoja: http://www.vaestorekisterikeskus.fi/)
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. 4. uud. p., Otava 2005
Lempiäinen, Pertti: Suuri etunimikirja. 3. tark....
Vanamo vanamokasvin (lat. Linnea Borealis) suomalainen nimi. Suomalaisesta almanakasta löytyy myös nimen latinalainen muoto, eli Linnea.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Suomalaiset kansansadut –sarjan 3. osassa Sadut tyhmästä paholaisesta (SKS 1990) kerrotaan lyhyesti ketjusaduista. Ketjusatuja tapaa varsinkin kansansaduissa. Ketjusaduille on tyypillistä kehyskertomus tai johdantoepisodi, joka yhdistää, ketjuttaa, sadut. Yhtenä esimerkkinä kirjassa mainitaan satu karjan ajamisesta kiellettyyn pirun niittyyn, joka käynnistää miehen ja pirun kilpailujen sarjan ja lopulta miehen palkkaamisen pirun rengiksi.
Ketjusadut ovat voineet syntyä kahdella tavalla: kansansatujen kertojat tai kerääjät ovat voineet pätkiä pitkät sadut lyhyemmiksi tai sitten luoda samaan aihepiiriin liittyville tarinoille yhtenäisen kehyskertomuksen.
