Internetistä tietoa löytyy ainakin osoitteista http://fi.wikipedia.org/wiki/Viikingit ja http://www.rosala-viking-centre.com/historia.htm
Else Roesdahlin kirjassa Viikingit on oma lukunsa viikinkien runoudesta.
Alf Henriksonin Suuressa tarukirjassa taruhahmot ovat aakkosjärjestyksessä. Kirjasta löytyy viikinkitarujen sankareita, kuten Norjan suojelupyhimys Olavi Pyhä, mutta ne eivät ole siellä omana ryhmänään, vaan muiden sankareiden joukossa.
Englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy enemmän Tampereen kaupunginkirjastosta, esim. teokset Grant, John: An introduction to Viking mythology, Roberts, Morgan J.: Norse gods and heroes. Teosten saatavuus ja myös lisää kirjoja löytyy Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta
http://kirjasto....
Dieckmann, Maijaliisa, Lasten lääkärikirja. 3 : Pikku-Paulan diabetes, Recallmed, 2003 (Hämeenlinna : Karisto).
Keskinen, Päivi, Vatsassa sijaitsee tehdas, jonka nimi on Oy Haima Ab / [teksti ja piirrokset: Päivi Keskinen]. Tampere : Suomen diabetesliitto, 2003 (Hermes).
Nämä kaksi kirjaa ovat kuvakirjanomaisia kirjoja diabeteksestä. Lisää kannattaa kysellä Suomen Diabetesliitosta. Osoite:http://www.diabetes.fi/
Tässä muutamia vaihtoehtoja:
Trenter, Laura: Prätkäjengin jäljillä 2004
Prätkäjengin kosto 2005
Kontio, Tomi: Keväällä isä sai siivet 2000
Austraasian viimeiset lapset 2002
Maan veli 2005
Altschuler, Sally: Kirjoitus kuun valossa 2004
ja muut Zone 5 -sarjan kirjat
Lukuiloa!
Pääkaupunkiseudun kirjastoista ovat saatavissa "Eino Leinon toiverunot", osat 1 ja 2, Yrjö Jyrinkosken lausumina. Vantaalla näitä levyjä on vain Tikkurilan kirjastossa ja ne ovat tällä hetkellä lainassa, mutta Helsingissä niitä on hyllyssä monessa kirjastossa ja niihin voi tehdä varauksen missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastossa tai Helmet-järjestelmän (www.helmet.fi) kautta miltä tahansa tietokoneelta, jossa on internet-yhteys.
Seitsemän veljestä -kirjaan sisältyviä myyttejä voisit etsiä mm. näistä kirjoista: Pirjo Lyytikäinen: Vimman villityt pojat (2004), Aarne Kinnunen: Seitsemän veljestä ja lukemisen juonet (2002), Ilkka Malmberg & Pekka Vuori: Seitsemän miestä (2005). Lapin kirjaston tietokannasta www.lapinkirjasto.fi voit etsiä lisää asiasanalla Seitsemän veljestä. Yliopistolehdessä 1995:14, s. 22-24
on Esko Rahikaisen artikkeli Myyti ja todellisuus. - Mytologioista löytyy esim. Mytologian sanakirja (2000)
Numismaatikko Hannu Männistö Suomen Numismaattisesta Yhdistyksestä kertoi, että löytämänne raha on ruotsinmaalainen 1/2 tai 1/4 killingin kolikko. Kirjaimet ovat G ja A ja tarkoittavat Kustaa IV Adolfia, joka oli vallassa rahan lyömisen aikana. Raha ei ole kovin harvinainen, mutta ei täysin arvotonkaan. Sen myyntiarvo on 10-20 euroa. Rahaa ei pidä puhdistaa ja kannattaa kirjoittaa talteen kuka sen on löytänyt, milloin ja missä.
Otavan suuri ensyklopedian (4 : Juusten - Kreikka. - Helsingissä : Otava1978) mukaan Suomessa vakituisesti asunut ensimmäinen kelloseppä oli Lorenz Meyer, joka asettui asumaan Viipuriin v. 1629. (s. 2858). Vierailevia kelloja korjaavia seppiä oli käynyt Suomessa jo aikaisemminkin.
Teoksessa Kellosepät Suomessa vuosina 1600-1875 / Taimi Elfström. - Helsinki : Suomen kelloseppäliitto, 1976 on mainintoja Suomen kellosepistä jo varhaisemmalta ajaltakin esimerkiksi Turussa on ollut kelloseppä jo 1640-luvulla, vaikka em. teoksessa sanotaan ensimmäisen kellosepän kotiutuneen Turkuun vasta vuonna 1675 (Michel Albert). Molempia teoksia voit tulla tutkimaan Metson käsikirjastoon!
Leena Krohnia koskevaan kysymykseen on vastattu palvelussamme aiemminkin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=Krohn+Leena
Leena Krohn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
Surusta on koottu useampiakin runokokoelmia. Hyviä ovat esimerkiksi Parantava runo. T 1982 ja Vain unen varjo. O 1997. Lisää kirjallisuutta voi hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Asiasanalla suru, luokalla 82.2- (Tampereella 82.12) ("Nimeke-laatikon" voi muuttaa luokka-hauksi)ja rajaamalla haku Kangasalan kirjastoon saa tulokseksi 10 teosta.
Melko paljon tietoa aiheesta sisältyy teokseen
Suomen kirjallisuus II: Ruotsin vallan aika. SKS 1963.
Lisää kirjoja voit hakea Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Voit muuttaa tekijä- ja nimeke -laatikot asiasanahauiksi ja sitten hakea kolmella asiasanalla: kirjallisuus, suomi, ruotsin vallan aika. Verkkokirjastosta näet myös teosten saatavuustiedot.
Turun kaupungikirjsstosta löytyy vain Arvo Ruohosen Laivoja ja laivamiehiä Tampereen vesillä 1976. Sivuilla 101 - 111 selostetaan haaksirikkoa ja sen syitä.
Tampereen kaupunginkirjston kokoelmatietokannasta
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
löytyy asiasanoilla laivat ja Kuru kolme teosta:
Järvelä, Olavi: Haaksirikko Näsijärvellä 1976,
Kärkönen, Orvo: Näsijärven murhenäytelmä 7. IX 1929 1929 ja
Syyskuun seitsemäs: kuvia hl. "Kurun" haaksirikosta 1929.
Viimeksimainittua ei lainata
Tampere-seuran sivuilta löytyy artikkeli Höyrylaiva Kurun haaksirikosta
http://www.tampereenhistoria.fi/Kuru/Kuru.html , josta
löytyy vaivattomasti tietoa aiheesta. Sivujen lopusta löytyy lisää kirjallisuusviitteitä.
Dreijan historiasta löydät tietoa mm. Internetistä Wikipedian sivuilta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Dreija
Nationalencyklopedin: 5. bd : [Dio-Et]. - [1991]. Bra böcker, 1989-. teoksessa s. 128 on artikkeli, jossa kerrotaan dreijan kehittyneen Mesopotanian alueella 3500-luvulla eKr. Nopeampia ja kehittyneempia dreijoja alettiin käyttää yleisesti samalla alueella 2400-luvulla eKr. ja Kiinassa 1000-luvulla eKr.
Annina ja Anniina ovat venäläisiä muunnoksia Annasta. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean kielen sanasta 'hannah', joka merkitsee armoa.
Olivia tarkoittaa latinan kielessä oliivipuun lehvää ja on Oliverin naispuolinen vastine.
Lähde:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY
Miska on rinnakkaismuoto Mikael-nimen venäläisestä kutsumamuodosta Mischa.
Mikael-nimen taustaan on aiemmin jo vastattu Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Kirjoita arkistostohaun (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx)
Etsi arkistosta -kohtaan sanat Mikael etunimet ja paina hae-nappia.
Sakari on 1800-luvun lopulla yleistynyt lyhennelmä nimestä Sakarias, jonka lähtökohtana on heprealainen nimi, joka merkitsee "Jahve on muistanut". Raamatussa esiintyy useampikin Sakarias.
Lähteet:
Lempiäinen: Suuri etunimikirja
Vilkuna: Etunimet
Valitettavasti tuota elokuvaa ei ole kirjastojen kokoelmissa. Sumujen silta tuli juuri muutama päivä sitten YLE 1:ltä, joten uusintaakaan tuskin aivan pian tulee.
http://elokuvat.yle.fi/sumujen_silta
Verkkokaupasta sen voi kyllä tilata:
http://www.amazon.co.uk/Waterloo-Bridge-1940/dp/B00004CVNA/ref=sr_11_1/…
Mikkelin maakunta-arkistossa löytyy perukirjoja ja henkikirjoittajan arkistoja, mutta sinne siirretään pääsääntöisesti 40 vuotta vanhempaa aineistoa. Sitä uudempia voi kysyä a.o kunnan maistraatista ( henkikirjoittajan arkistot) tai perukirjoja joko käräjäoikeuksista tai verotoimistoista.
Eläinmuseon konservointiosastolta annettiin seuraavanlaiset ohjeet:
1.Luut pitää ensin keittää lievällä lämmöllä
2.Pestään luut lievässä saippuavedessä
3.Kylmään veteen lisätään vetyperoksidia 5% laimennuksena.
Liemeen upotetaan luut yön ajaksi
4.Jos luut vielä kellertävät, liemen voi lämmittää, mutta sitä ei saa lämmittää kiehuvaksi
5.Lopuksi luut huuhdellaan ja kuivataan
Valkaisukäsittelyn seurauksena hampaat voivat haljeta. Tämän estämiseksi ne olisi irroitettava ja parafinoitava, mutta tämä jatkokäsittely on paras jättää asiantuntijan huoleksi. Eläinmuseon konservointiosastolta voi kysyä lisää ohjeita. Ohjeita löytyy myös Heikki Kangasperkon kirjasta "Eläinten täyttäminen".
Kirjailija Leena Krohnista löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia nykykertojia 3/ toimittanut Kari-Otso Nevaluoma
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta / toimittanut Mervi Kantokorpi
Miten kirjani ovat syntyneet 3/ toimittanut Ritva Haavikko
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4/ toimittaneet Vuokko Blinikka, Kai Vaijärvi
Internetläheitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
http://www.kaapeli.fi/krohn/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Krohn
http://www.teos.fi/kirjailijat/leena-krohn.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/11/leena-krohn-fiktion-ja-faktan-…
Pääkaupunkiseudun kirjastoissa (Espoo, Helsinki, Kauniainen, Vantaa) on yhteensä n. 900 ihmistä töissä. Tämä on koko henkilökunnan määrä, jota arvelin teidän tarkoittaneen. Pelkästään kirjastonhoitajan virkoja ei liene puoltakaan tästä määrästä. Kirkkonummen osalta meillä ei ole tietoja, tiedot saa seuraavien yhteystietojen avulla: Pääkirjasto
Kirkkotori 1, 02400 Kirkkonummi
Puh. (09) 2967 2467, (09) 29671*
Faksi (09) 2967 2520
Sähköpostiosoite: kirjasto@kirkkonummi.fi
Kirjastoalan työllisyysnäkymät ovat kaiketi osittain mielipidekysymys, johon on vaikea ottaa kantaa. Pääkaupunkiseudulla avoimena oleviin virkoihin ja toimiin on yleensä ollut enemmän kuin yksi hakija viime aikoina, mutta pienemmillä paikkakunnilla hakijoiden määrä ei...
