Voit käyttää Kirjastot.fi sivun Frank monihakua http://monihaku.kirjastot.fi/ Sieltä valitset Maakuntakirjastoalueet ja seuraavaksi Varsinais-Suomi ja Kaikki. Frank hakee samanaikaisesti kaikista tietokannoista, mutta siitä voi hakea vain yhdellä asiasanalla kerrallaan. Voit käyttää esim. asiasanaa "murrekirjallisuus" tai "murteet". Täytyy kuitenkin huomoida että saat selville vain teoksen sijainnin ja joudut vielä teoksen tiedoista tarkistamaan, mitä se pitää sisällään ja onko se tieto- vai kaunokirjallisuutta sekä minkä Suomen alueen murteesta on kysymys. Lista ei ole kattava, koska asiasanoitus vaihtelee eri kirjastoissa.
Sinun kannattaisi hakea myös erikseen Turun kaupunginkirjaston Aino aineistorekisteristä http://www.turku.fi/aino...
Fiona juontaa alkunsa gaelinkielisestä sanasta fionn, joka merkitsee kaunista. Nimi oli varsin suosittu Englannissa ja Skotlannissa 1900-luvun puolivälissä. Suomalaisessa kalenterissa nimeä ei ole, Ranskassa Fionan nimipäivä on 18.10. Lähteet: Dunkling: Everyman's dictionary of first names(1987); Lempiäinen: Suuri etunimikirja(2001); Valitse nimi lapselle(2003).
Erilaisia arkistoaineistoja voi hakea esimerkiksi VAKKA-arkistotietokannasta, joka on Kansallisarkiston ja maakunta-arkistojen yhteinen kokoelmatietokanta. VAKKA on käytettävissä arkistolaitoksen yksiköiden tutkijapalvelussa sekä arkistolaitoksen kotisivun yhteydessä (http://www.narc.fi) .
Sotakorvausteollisuuden valtuuskunnan ja sen eri osastojen arkistoja säilyttää Kansallisarkisto.
Tietomme Masadan piirityksestä (v. 73-74) jKr. perustuvat aikalaisen Flavius Josefuksen kirjoittamaan "Juutalaissodan historiaan", joka on ilmestynyt suomennoksena v. 2004 (ISBN 951-0-28945-0). Tapahtuman esihistoria lienee ollut suomalaiselle rahvaalle tuttu, koska monessa vielä 1900-alussa painetussa virsikirjassa oli liitteenä kertomus Jerusalemin tuhosta. Romaaneissa aihetta varmaankin on käsitelty useinkin, viimeisiä lienee Elwood, Roger
Matkalla Masadaan. - 1998.
ISBN 951-888-253-3
Muita voisivat olla (kaiketi mm.)
Ekqvist, Eero
Joelin paluu. - 1980.
ISBN 951-605-613-X
Spillman, J.
Jerusalemin kohtalon hetket...
Rovaniemestä lötyy kuvia esimerkiksi Rovaniemen kaupungin verkkosivuilta, http://www.rovaniemi.fi . Internetistä voit etsiä kuvia Rovaniemestä esimerkiksi Googlesta, valitsemalla kuvat-haku ja kirjoitamalla hakulaatikkoon Rovaniemi. Valokuvateos Rovaniemestä löytyy myös, mutta sillä on jo jonkun verran ikää, Saanio, Matti, Rovaniemi / [kuvat]: Matti Saanio, [sanat]: Jorma Etto. [Oulu] : Pohjoinen, 1979.
Etunimikirjassa Hillevi nimi mainitaan Hellevin toisinnoksi.
Suomen ortodoksinen kalenteri puolestaan yhdistää Hellevin Agateen, jonka merkityksen "hyvä" lienee ajateltu ilmaisevan samoja luonteenominaisuuksia kuin esim. nimien Helli, Hellevi, Hellä jne.
Hillevi katsotaan tanskalaisperäiseksi nimeksi. Alkuperäiseksi kantanimeksi on Ruotsissa arveltu saksalaista nimeä Helvig. Ruotsissa Hillevi nimeä on käytetty jo 1400-luvun lopulla.
Kirjastojen käsikirjastohyllyissä on usein nimikirjoja. Tämä tieto siltä varalta, että olette kiinnostunut tekemään laajemman selvityksen nimestä. Mika-nimi pohjautuu vanhaan heprealaiseen Miikael-nimeen. Raamatun Miikael on on ylin arkkienkeleistä ja nk. viimeisen taistelun voittaja. Nimi Mika on ollut Suomessa hyvin suosittu samoin kuin nimen kansainväliset muodot muissa maissa. Yksi laajimmista suomenkielisistä nimikirjoista on nimeltään Uusi suomalainen nimikirja.
Tirlittan ilmestyi vuonna 1953, sota oli ohi ja Suomi oli toipumassa sen aiheuttamista kauhuista. "Tirlittan lensi kanavaan, Tirlittan upposi, Tirlittan nousi pinnalle, Tirlittan hengitti".
Tirlittanin vanhemmat ja sisarukset lentävät kuka mihinkin suuntaan ukkosen iskiessä heidän kotiinsa. Onko tuo ukkonen sota, avioero vai kenties tavallinen ukkonen? Tirlittan on orpotyttö "ihmisten ihmemaassa". Kirjan luvut alkavat nelirivisillä runoilla, joissa mainitaan myös Tirlittanin kulloinenkin olinpaikka: tori, vankila, huvila, pyhäkkö, sirkus ja sairaala. Onnellisessa lopussa "Tirlittan pääsi kotihin, Tirlittan riemuitsi, Tirlittan äidin, siskot sai, Tirlittan rakasti."
Kai oleellisinta teoksessa on Tirlittanin etsiminen ja ihmiseksi...
Kansainvälisestä markkinatutkimuksesta on vastikään kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksen löydät arkistosta ts. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=abff… .
Yritysten kansainvälistymisestä on esim. Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannassa http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 runsaasti viitteitä. Hakua voi rajata luokalla ts. asiasanojen yritykset kansainvälistyminen lisäksi valitaan kolmas hakuehto luokka. Tässä tapauksessa luokka voisi olla 69.3, joka on markkinoinnin ja kaupan luokka. Teoksessa Erica Selin: Vientitoiminnan käsikirja on käsitelty mm. asioita Tiedonkeruuvaihe, markkinaselvityksen lähtökohdat, Kansainvälinen markkinointi jne. (2004). Samoin kannattaisi katsoa...
Sana "rospuutto" on todellakin sukua venäjän sanoille.
Venäjässä on sana "put", joka merkitsee "tie" sekä etuliite "ras-" tai "raz-" jolla on merkitys "hajalleen" tai "hajallaan". Nykyvenäjässä on sana "rasputitsa", joka tarkoittaa "kelirikko". Kirjaimellisesti se arkoittaa "aika, jolloin tiet ovat hajallaan".
Sen sijaan isosta puolan sanakirjasta ei löydy sanaa "rosboda". Sama etuliite, "ras-", kuin venäjässä, esiintyy myös muissa slaavilaisissa kielissä. Puolassa
sillä on kuitenkin muoto "roz-" ei "ros-". Mitään "bod" -alkuista puolan sanaa ei myöskään löydy.
Arvelen, että tässä puolan sanassa on ehkä kirjoitusvirhe, jonka vuoksi en pysty sitä jäljittämään. Lisää tietoja voisi kysellä ehkä Helsingin yliopiston slavistiikan ja baltologian...
Voisiko kyseessä olla Leena Laulajaisen vompatti Volmarista ja kenguru Loikkeliinista kertova satukirja? Loikkeliinin matka lumen maahan ilmestyi 1986 ja jatko-osa Loikkeliinin lokikirja 1987. 1990-luvulla Leena Laulajainen kirjoitti vielä jatkoa näille teoksille (Vompattisatuja 1999).
Tarkoittanet ruotsalaista kirjailija Håkan Nesseriä? Hänen omat kotisivunsa eivät tällä hetkellä auenneet, joten teosten nimet ja ilmestymisvuodet ovat Tornion dekkarinetistä, Helmetistä ja kustantajien (Tammi, Albert Bonniers Förlag) sivuilta. Suomennokset on tarkistettu kansallisbibliografiasta.
Van Veeteren -sarja
Det grovmaskiga nätet, 1993. (suom. Toden ja ilveen verkko, 1999)
Borkmanns punkt, 1994. (suom. Kaalbringenin kurkunleikkaaja, 2000)
Återkomsten, 1995. (suom. Kotiinpaluu, 2001).
Kvinna med födelsemärkt, 1996. (suom. Syntymämerkki, 2002)
Kommissarien och tystnaden, 1997. (Komisario ja hiljaisuus, ilm. syksy 2003)
Münsters fall, 1998. (suom. Münsterin juttu, 2004)
Carambole , 1999. (suom. Carambole, 2006)
Ewa Morenos fall,...
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan (WSOY, 1999) Eeti on Eeditiä/Edithiä vastaava miehennimi, ja Edvardin ja Seetin kutsumamuoto. Edit tulee muinaisenglannin sanasta eadgith, onnellinen tai rikas. Edvard (muinaisengl. ead, rikkaus, omaisuus + weard, vartija) on ollut Englannissa useiden kuninkaiden nimi 900-luvulta lähtien. Set, Seet, Seth (hepr. Schet, verbistä schat, asettaa, suoda, korvata) on Vanhassa testamentissa Aadamin ja Eevan poika. Egyptiläisillä Seth oli jumala Osiriksen veli ja vihollinen.
Käsittelyssä-tilassa olevat niteet ovat kirjaston hankintaosastolla odottamassa lainauskuntoon laittamista (muovitus, tarroitus jne.). Uutuudet pyritään aina saamaan mahdollisimman nopeasti asiakkaiden käyttöön, joten käsittelyssä ne eivät ole montaakaan päivää. Varauksenhan voi HelMetissä tehdä jo tällaisiinkin niteisiin.
Kokoelmassamme on lavastusta käsitteleviä kirjoja, mutta ne liittyvät enimmäkseen teatteriin. Teoksessa Harha on totta: näkökulmia suomalaiseen lavastustaiteeseen ja pukusuunnitteluun 1900-luvun alusta nykypäivään pitäisi olla jotakin myös elokuvalavastuksesta, mutta kirja on lainassa, joten emme voi tarkistaa asiaa. Lavastuksesta ja kuvauspaikoista on jonkin verran kirjoissa, joissa kerrotaan elokuva-alan ammattilaisista (esim. Hytönen: Kamera käy!: elokuvaaja Kari Sohlberg) tai tietyn elokuvan teosta (esim. Lupaus). Sidney Lumetin teoksessa Elokuvan tekemisestä on luku, joka käsittelee lavastusta ja puvustusta. Kuvausympäristöstä on esim. Kari Pirilän kirjassa Elävä kuva - elävä ääni.
Jos tulet käymään kirjastossa, voimme etsiä sinulle...
Maailman ensimmäinen pankkiautomaatti asennettiin Lontoon Enfieldiin 27. kesäkuuta 1967 - Suomen ensimmäinen pankkiautomaatti (silloin seteliautomaatti) avattiin 24.11.1971. Suomen Pankkiyhdistyksen edeltäjä Rahalaitosten neuvottelukunta teki päätöksen kahdeksan Bankomat-automaatin hankkimisesta pankkien yhteiseen käyttöön. 1980-luvun kuluessa nykyisenkaltaiset käteisautomaatit leviävät Suomeen eri pankkiryhmien asettamina ja tässä vaiheessa ne palvelevat vain kunkin pankkiryhmän omia asiakkaita.
Yhteen pankkiautomaattiverkkoon (Otto.käteisautomaattiverkko) siirryttiin Suomessa vuoden 2004 loppuun mennessä. Kaikki Suomessa toimivat täyden palvelun pankit ovat Automatian asiakkaita. Automatian omistajia ovat tasakolmanneksin Suomen...
Vastaavanlaiseen kysymykseen on vastattu Kysy kirjastohoitajalta -palvelusta 5.5.2006. Löydät sen palvelun arkistosta hakusanoilla "vammaiset", "matkailu".
Samoilla asiasanoilla löytyy Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta englanninkielinen Nothing ventured: disabled people travel the world. (Harrap Columbus 1991). Se on tosin matkaopas, mutta antaa vinkkejä millaisiin asioihin pitäisi erityisryhmien kohdalla kiinnittää huomiota. Turusta löytyy myös aikaisemmassa vastauksessa oleva "Kotona ja reisussa".
MEK. Matkailunedistämiskeskuksella on kirjasto, josta löydät tietoa MEKin kotisivuilta www.mek.fi
Mikkelin kaupunginkirjaston Origo-tietokannasta http://mikkeli.kirjas.to/ löytyy asiasanahaulla 11 viitettä, joista esim. alla olevat kaksi käsittelevät ulkomaankaupan markkinatutkimusta. Valitse tarkennettu haku ja kirjoita sen jälkeen asiasanat/aihe-riville hakusanaksi markkinatutkimus niin saat näkyviin kaikki viitteet.
Vaarnas, Markko
Markkinatieto yrityksen kansainvälistymisessä. - 2. uus. p.. - [helsinki] : Fintra, 2001 ISBN 951-833-625-3
Asiasanat: tiedonhankinta : yritykset ; tiedonhankinta : markkinat ; yritystoiminta : tiedonlähteet ; yritykset : kansainvälistyminen ; markkinat : ulkomaankauppa : tiedonhankinta ; markkinatutkimus ; tiedonlähteet : ulkomaankauppa
Markkinatieto-opas : Tiedon hankinta ja käyttö ulkomaankaupassa...
Nuotteja ei löytynyt painetussa muodossa. Sen sijaan internetistä löytyy asianharrastajien sivuja.
Googlesta voi hakea suoraan hakusanoilla Final Fantasy Zanarkand, jolloin pääsee suoraan musiciansnews.com -sivuston Final Fantasyn musiikista kiinnostuneiden keskustelupalstalle (englanninkielinen). Tällä keskustelupalstalla on tietoa nuottien löytöpaikoista. Tässä kahden asianharrastajan sivut, joilla on Final Fantasy -sarjan nuotteja, myös kyseinen Zanarkand.
http://ichigos.com/sheets.shtml?tq=:
http://mywebpages.comcast.net/mankow84/ff10.html
Final Fantasy -faneilla on myös suomenkielinen nettisivu:
http://www.fffin.com/
