Elokuva ei valitettavasti löydy Kirkkonummen kirjastosta, mutta voimme kaukolainata sen sinulle jostain muualta. Kaukolainan hinta on 4 €. Elokuva löytyy ainoastaan VHS kasettina. Ota yhteyttä jos haluat että teemme kaukolainapyynnön.
Ilmeisesti on kysymys tanskalaisen Adam Oehlenschlägerin (1779-1850) virrestä, joka on Suomen evankelisluterilaisen kirkon ruotsinkielisessä virsikirjassa no 499. Virsi alkaa "Lär mig, du skog, att vissna glad en gång som höstens gula blad". Suomenkielisessä virsikirjassa sitä ei ole. Yksi suomennos löytyy Suomen Lähetysseuran julkaisemassa "Hengellisiä lauluja ja virsiä". Suomennos alkaa: "Kuin lehtes, metsä, syksyisin mä kerran kuolla tahtoisin". Suomentajaa ei mainita.
Robert Zemeckisin ohjaama elokuva Forrest Gump perustuu Winston Groomin samannimiseen romaaniin. Kirja on suomennettu nimellä Forrest Gump, kunnian mies. WSOY, 1994. Suomennos on Erkki Jukaraisen. Elokuvan käsikirjoituksen on Groomin teoksen pohjalta kirjoittanut Eric Roth.
http://www.imdb.com/title/tt0109830/
Monet Ellery Queenin kirjoista kuuluvat Suomen Dekkariseura ry:n Kallion kirjastolle lahjoittamaan kokoelmaan. Dekkariseuran toivomuksesta lahjoitus säilytetään kirjastossa yhtenä kokonaisuutena. Suurin osa kokoelmasta on sen vuoksi käsikirjastokäytössä eikä sitä lainata vaan teoksia annetaan asiakkaille kirjastossa luettavaksi.
Tervetuloa tutustumaan Dekkarikirjastoon ja Suomen dekkariseuran toimintaan joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina klo 17-20. Päivät ovat tänä vuonna 7.11. ja 12.12. (poikkeuksellisesti kuukauden toinen tiistai).
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kallio/dekkarikirjasto/
Annika Thorin kirja Öppet hav on ilmestynyt Ruotsissa 1999. Valitettavasti sitä ei ole vielä suomennettu. Thorin aiemmat kirjat ovat Tammen kustantamia. Kannattaa tiedustella suomennosta Tammelta, sähköpostiosoite asiakaspalvelu@tammi.fi.
Annika Thorista on useita kysymyksiä/vastauksia Kysy kirjastonhoitajalta palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspxa -. Saat ne esille kirjoittamalla Etsi arkistosta hakupalkkiin Thor.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Reijo on suomalainen muunnos Gregoriuksesta. Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa Gregoriuksen kerrotaan olevan kreikkalaisperäinen nimi, jonka merkitys on 'valpas'. Gregorius on ollut Suomessa käytössä jo 1351. Almanakkaan siitä meillä ovat päässeet yleisimmät suomenkieliset asut eli Reko ja Reijo.
Internetistä löytyi artikkeli, joka vastannee kysymykseenne. Artikkelissa käsitellään Pentti Ahmaksen väitöskirjaa ”Oikeudenkäynnin yhdenmukaistaminen 1800-luvulla”. Vaikuttaisi siltä, että esi-isäänne koskevia tietoja saattaisi löytyä Mikkelin maakunta-arkistosta. Sitä, onko etsimänne asiakirja olemassa, emme pysty varmistamaan.
Ko. artikkelissa kerrotaan, että maaseudulla alioikeutena oli kihlakunnanoikeus, jonka päätöksistä riita-asioissa haettiin muutosta laamanninoikeudessa ja sen päätöksistä hovioikeudessa ja edelleen senaatin oikeusosastossa (korkein oikeus). Rikosasioissa haettiin muutosta suoraan hovioikeudessa ja edelleen korkeimmassa oikeudessa. Laamanninoikeudet lakkautettiin vuonna 1867, jolloin oikeusasteita jäi kolme....
Tessa on englantilainen lyhentymä Teresasta, joka tarkoittaa kreikaksi naista Theran eli Santorinin saarelta, vaihtoehtoisena merkityssisältönä on mainittu suojelijatar ja elonkorjaaja.
(Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WS 1999)
Replica-sarjan 13. osa, Sijainen ilmestyi vuonna 2002.
Kyseinen sarja kertoo kloonityttö Amyn seikkailuista. Tässä osassa hänen vakituisen opettajansa tilalle tulee neiti Heartshorn. Koko sarja on nopealukuista nuorten seikkailuviihdettä, yliluonnolliset kyvyt omaava Amy ilmeisesti vetoaa lukijoihin, koska kirjat ovat suosittuja.
Vastikään on ilmestynyt teos nimeltä Kloonattu tulevaisuus, Helsinki : WSOY , 2006 (Juva : WS Bookwell).
Elokuvat Pekka ja Pätkä neekereinä, Kahden ladun poikki, Pekka ja Pätkä sammakkomiehinä, Juha, Leena ja Opri ovat lainattavissa HelMet-kirjastojen kokoelmista. Ks. www.helmet.fi .
Elokuvista Herra sotaministeri, Kukonlaulusta kukonlauluun, Taikayö ja Sininen viikko ei ilmeisesti ole olemassa videotallenteita, mutta niitä voi mahdollisesti katsoa Suomen elokuva-arkistossa. Ks. www.sea.fi .
Seinäjoen kansalaisopistolla on kurssitarjonnassa Kirjoittajakurssi sekä Seinäjoella että Nurmossa. Kurssikuvauksessa kerrotaan, että kurssilla tutustutaan sanataiteeseen monipuolisesti: runoillaan, tarinoidaan, leikitään kielellä, kokeillaan erilaisia tapoja kirjoittaa. Kurssilla myös luetaan, annetaan ja saadaan palautetta, keskustellaan ja kirjoitetaan. Kurssi on jo alkanut tänä syksynä, mutta paikkoja voi kysyä kansalaisopiston toimistosta puh. (06)416 2463, 416 2528, 416 2893.
Lapsille suunnattu sanataidekerho on myös kansalaisopiston kurssitarjonnassa.
Pohjanmaan kirjailijat on kirjailijoiden ja harrastajakirjoittajien oma yhdistys. Sen jäsenyyttä voi anoa, jos omia tekstejä on julkaistu jossain määrin. Yhdistys järjestää koulutusta...
Tanja on lyhennelmä venäläisperäisestä nimestä Tatjana, joka on puolestaan Tatianuksen sisarnimi. Ortodoksisessa kirkossa Tatjana on marttyyripyhimys, joka hoiti sairaita ja auttoi köyhiä. 1970-luvulla Tanja oli Suomessa yksi muotinimistä, ja se on käytössä myös Ruotsissa ja Saksassa. Samasta kannasta ovat lähtöisin myös nimet Taina ja Taija.
Tiedot löytyvät teoksista: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999); Vilkuna, Kustaa: Etunimet (2005).
Suomalaisen yhteiskunnan rakennemuutoksia käsitteleviä tutkimuksia on ilmestynyt mahtava määrä, jopa maatalouden ja maatalouspolitiikan kehitystä 1960-luvulta näihin aikoihin valottavia, joten tämä on vain pintahipaisu. Tietoa löytyy sekä kirjoista että Internetistä: https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/AGRONET , http://64.233.183.104/search?q=cache:a1ONSE3sxOkJ:www3.hamk.fi/kirjasto…
http://64.233.183.104/search?q=cache:JJb_spza94wJ:www.tiedekirjasto.hel…
http://64.233.183.104/search?q=cache:KnMR4tX6OOMJ:www.kunnat.net/k_peru…
Kirjoja löytyy runsaasti yleisistä kirjastoistakin, esimerkiksi HelMet-kirjastoista: Suomalaisen kirjallisuuden seura on toimittanut tänä vuonna Sirkka-Liisa Rannan kulttuurihistoriallisen teoksen Hellettä,...
Jos Yleisen Suomalaisen asiasanaston hakukenttään kirjoittaa dekkari* niin sanasto toteaa, ettei sanaa dekkarit käytetä, vaan että käytettävä asiasana on salapoliisikirjallisuus, jonka rinnakkaistermejä ovat jännityskirjallisuus, rikoskirjallisuus ja vakoilukirjallisuus. Näistä sanoista paljastuukin hyvin se mitä nämä kirjat pitävät sisällään. Tämä kuitenkin lienee sitä tarkoittamaasi perustietoa, jota et tarvitse, joten laitan tähän alle muutaman vihjeen, josta saat lisää tietoa dekkareista.
Erinomainen nettisivusto on dekkarinetti, katso http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/
Dekkarinetistä saat paljon tietoa dekkareista.
Suomen dekkariseuran http://www.dekkariseura.fi/ sivuilta huomaat mm., että lokakuun lopussa on ilmestymässä...
Eero Kiviniemen Rakkaan lapsen monet nimet –kirjan mukaan yksi mahdollisuus nimen Pikka synnylle on se, että se olisi kansanomainen tai tuttavallinen nimiasu jostakin tutusta nimestä. Nimiä on mukautettu analogisesti eli yhdenmukaisesti tietynlaisiin malleihin. Osa etunimien epävirallisista asuista on muodostettu juuri näin, esimerkiksi (Birgitta>) Pirkko>Pipa>, Pippa, Pipo, Pike, Pikke, Piko, Pipsa, Piksa, Pirre, Piri ja niin edelleen. Näin nimivarianttien määrä tulee vähitellen monituhatkertaiseksi, ja jotkut yleistyvät, menettävät alkuperäisen sävynsä ja pääsevät käyttöön virallisina niminä. Nimen Birgitta merkitystä on käsitelty Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa aiemmin: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys....
Novellit ovat kaiken kaikkiaan hankalasti löydettäviä. Niitä voi etsiä Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta http://www.turku.fi/aino asiasanoilla novellit ja liittää asiasanoiksi joko kauhukirjallisuus, jännityskirjallisuus tai rikoskirjallisuus.
Yhteen huoneeseen sijoittuvat kauhu- ja jännityskirjallisuus luetaan suljettu huone
-kirjallisuuden lajiin. Sen klassikko on Edgar Alan Poen "Rue Morguen murhat ja muita kertomuksia". Kokoelma "Mahdottomat murhat" (toim. Jack Adrian, Robert Abey, 1993)sisältää suljetun huoneen kertomuksia. "Suuri kummituskirja" -teokseen sisältyy F. F.Bensonin tarina, jonka nimi on Suljettu huone.
Anna Maria Mäen novellikokoelma "Suljetun paikan lumo" (2005) sisältää arkeen liittyviä pelkojen tiloja, esim....
Tässä joitakin teoksia, joista löytyy tietoa puurakentamisesta ja myös erityisesti puurakentamisen historiasta:
Isotalo, Merja
Hirsisalvoksesta betonielementtiin : suomalaisen maaseudun rakennuskulttuurin opinto-opas / Merja Isotalo ;
[Helsinki] : Maa- ja kotitalousnaisten keskus, 1998
Moderni puukaupunki : puu ja arkkitehtuuri / toimittaneet Markku Karjalainen, Jouni Koiso-Kanttila ; julkaisija: WoodFocus oy ; artikkelien kirjoittajat: Jari Heikkilä .. [et al.]
[Helsinki] : Rakennustieto, 2002 (löytyy myös Lakia-kirjastoista)
Miller, Judith
Puutalot : hirsimökeistä rantahuviloihin / Judith Miller ; valokuvat: James Merrell ; esipuhe: Panu Kaila ;
Helsinki : WSOY, 2002 (ei suomalainen, eli käsittelee laajemmin puurakentamisen historiaa)...
Alpeilla Matterhornin juurella Sveitsin ja Italian rajalla sijaitsevasta Cervinia-Zermatt-alueesta on jonkin verran tietoa muutamissa matkaoppaissa, videoita ei alueelta näytä olevan HelMet-kirjastoissa.
Saksankielisessä "ADAC SkiGuide Alpen" -laskettelu- ja hiihtokeskusoppaassa (v.2004) tietoa on havainnollisine rinnekuvineen kuusi sivua. Kirjan liitteenä on CD-ROM-levy, jossa on tietoa mm. hotelleista ja 3-D-panoramoja. Kev Reynoldsin "Walking in the Alps" -kirjassa (v. 2005) on tietoa vaeltajille kolmisen sivua. Yleisempää tietoa alueesta löytyy mm. kirjoista "The rough guide to Switzerland" (Matthew Teller) ja Let's go -sarjan "Italy". Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa HelMet-tietokannasta www.helmet.fi .
Internetistä hakusanoilla '...
Mira Kunnasluodon Mieheni-laulun sanoja ei löydy kirjoista, nuoteista eikä netin kauttakaan. Laulu löytyy laulettuna ainakin seuraavilta levyiltä: Kuninkaallista iskelmää 20 vuotta: 40 tangosuosikkien hittiä, Hittiparaati 4: 38 suomalaista hittiä ja Mira Kunnasluoto.
On vaikeaa löytää mistään selkeästi ilmoitettua hintaa taitoluisteluasuille, mutta kannattaa käydä katsomassa Suomen Taitoluisteluliiton kotisivuilla
http://www.stll.fi/
sekä taitoluistelun erikoisliikkeen sivuilla
http://www.luckyskate.fi/main.asp
Sieltä voi varmaan suoraan kysellä asiasta ja aina kannattaa kääntyä oman kirjastonsa puoleen ja kysyä heiltä apua.
