Kysymyksesi herätti keskustelua kirjastomme lastenosaston työntekijöiden keskuudessa, ja leikillisesti joku tokaisikin, etteivät Goosebumpsit ole soveliaita minkään ikäisille lukijoille. No, emmehän me aivan näin tiukkapipoja ole. Kirjojen sankarit ovat siinä 12-vuotiaita, joten ehkä paras kohderyhmä on kahdentoista molemmin puolin, mutta nuorempienkin tiedetään lukevan Goosebumpseja. Olennaisempaa on ehkä tietää jotain lahjan saajan persoonallisuudesta, nauttiiko hän kauhusta ja jännityksestä vai pitääkö enemmän toisenlaisista aiheista.
Epäilyksiä sarja on herättänyt mm. ahdistavien aiheittensa takia, ja siksi, että aina tarina ei pääty onnellisesti eikä paha saa palkkaansa. Kirjat ovat kuitenkin kirjastoissa todella ahkerasti lainattuja...
Äänikirjoja kasetteina tai cd-levyinä voi lainata yleisistä kirjastoista (kunnan-ja kaupunginkirjastoista sekä kirjastoautoista)jokainen, jolla on oma kirjastokortti ja lainausoikeus. Lääkärintodistusta ei tarvita.
Näkövammaisten kirjasto Celiaan sen sijaan tarvitaan lääkärintodistus lukemisesteestä. Celiasta voi lainata ääni-,piste- ja koskettelukirjoja sekä elektronisia kirjoja näkövammaisten käyttöön. Kirjat toimitetaan postitse kotiin ilman maksua. Celian yhteystiedot osoitteesta http://www.celialib.fi/
Tällaisia tavalla tai toisella oppimisvaikeuksiin liittyviä kertomuksia eri-ikäisistä lapsista olemme löytäneet:
Gavalda, Anna: 35 kiloa toivoa (Gummerus, 2004). 13-vuotiaalle Grégoirelle koulu on kauhea paikka ja läksyjen tekemisestä ei tule mitään. Häntä kiinnostavat aivan muut asiat, nikkarointi ja keksintöjen tekeminen.
Hayden, Torey: Pöllöpoika (Otava, 2005) Tarina väheksytyn ja syrjityn koulupojan ystävyydestä tytön kanssa, jota puolestaan kiusataan fiksuutensa takia
Kallioniemi, Tuula: Konsta eka A (Otava, 2004) Konsta aloittaa koulun ja monet asiat ovat outoja ja jännittäviä. Melkein kaikki muut tuntuvat jo osaavan lukea ja Konsta on varma, ettei opi ikinä.
Lindquist, Marita: Tuuti ja pahankurinen b (WSOY, 1973) Luku- ja...
Valitettavasti tämä nimimerkki ei löytynyt kirjaston nimimerkkihakuteoksista (Maija Hirvosen Salanimet ja nimimerkit- kirjasta (2000), Koskela, Lasse, Suomalaisia kirjailijoita Jöns Buddesta Hannu Ahoon (1990 sisältää lyhyen hakemiston nimimerkeistä).
Jättiläisen pannukakku julkaistiin alunperin Pääskysen joulukontti -nimisessä lehdessä vuonna 1941. Se oli joululehti, joka ilmestyi vuosittain. Sen toimittajia olivat toim. Helmi Setälä ja Anni Swan. Voisikohan jompikumpi toimittajista olla nimimerkin takana?
Löysin tiedon henkilöstä, joka on tutkinut joulua ja myös mm. Pääskysen joulukontti -lehteä. Hän on nimeltään Sirpa Karjalainen ja hänellä on ainakin jossain vaiheessa ollut tekeillä väitöskirja varhaisista joululehdistä ja niiden...
Italian viinien laatuluokitukset löytyvät mm. nettiosoittesta http://www.viinikerho.com/sivut/viinimaiden_kuvaukset.html .Viinikerhon kotisivun osite on http://www.viinikerho.com .
Jos lainaamansa teokset palauttaa viimeistään eräpäivänä, niistä ei kerry myöhästymismaksua. Eräpäivän näet lainauskuitista tai Hämeenlinnan kaupunginkirjaston verkkokirjastosta ( http://hameenlinna.kirjas.to/ ). Jotta pääset katsomaan omia tietojasi ja uusimaan lainojasi, tarvitset tunnusluvun. Jos sinulla ei ole sitä, saat sen asioimalla kirjastossa. Myös maksamattomat maksut ja sen mistä ne ovat tulleet näet omista tiedoistasi verkkokirjastossa.
Myöhästyneestä aineistosta perimme maksun, joka alkaa kertyä heti viimeisen palautuspäivän eli eräpäivän jälkeen. Maksamattomat maksut tallennetaan velaksi, ja 10 euroa tai sitä suuremmat sakot johtavat lainauskieltoon.
Myöhästymismaksut:
Aikuisten aineisto: 0,10 e/nide/vrk, enintään 6 e/nide...
Tietoa Italian viineistä ja laatuluokituksesta löytyy mm.
osoitteesta:http://www.viinikerho.com/sivut/viinimaiden_kuvaukset.html
Kannattaa vilkaista myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistossa olevaa aiempaa vastausta:http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=94b7…
Mm. seuraavissa kirjoissa Unto Paananen: Italian viinit, 2003 ja Ed McCarthy: Viinit keltanokille, 2002 kerrotaan Italian viinien laatuluokituksesta.
Suddenly I see - kappaleen tekijä on laulaja-lauluntekijänainen nimeltä KT Tunstall. Hänen kotisivunsa löydät osoitteesta www.kttunstall.com. Suomenkielinen lyhyt selostus artistista löytyy EMI:n sivuilta www.emi.fi/artistit/151/kttunstall. Suddenly I see -kappaleen sanat löydät täältä: http://www.absolutelyrics.com/lyrics/view/kt_tunstall/suddenly_i_see/. Ja muuta mahdollista tietoa kappaleesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/suddenly_i_see.
Vastauspäivän, eli 16.11.2006, mukaisen kurssin mukaan 26 Ruotsin kruunua on noin 2,85 euroa. Valuutanmuuntajia löytyy helposti Googlesta hakusanalla 'valuuttalaskuri'.
http://muunnin.com/index.php?id=valuutta
http://www.taloussanomat.fi/page.php?page_id=150
Balletone-materiaalia ei löytynyt kirjastojen kokoelmista nopealla haulla eurooppalaisista kirjastoista. Näitä teoksia (kirjoja, videoita jms.) voi saada kaukolainaamalla, ainakin Yhdysvalloista luulisi löytyvän. Jos teoksia ei löydy Euroopasta, kaukolainaaminen voi maksaa melko paljonkin, mutta koska maksun suuruus riippuu kunkin lähettäjäkirjaston määräämästä summasta, on maksun täsmällistä suuruutta hyvin vaikea tietää etukäteen, siis ennen lainan saapumista noutokirjastoon. Lisää voi kysyä kirjastojen kaukolainapalveluista. Kirjastoille voi jättää hankintatoivomuksia.
Kirjastolehdessä on muutama artikkeli kirjastoalan työhyvinvoinnista:
- Tommi Salakka, Radio Jervan 2: ain laulain työtäs tee (2005, n:o 3, s. 11)
- Ritva Hokka-Ahti, Riemuliiteri vai rotanloukku?: kolme työntekijää kertoo kirjastonsa työkulttuurista (2005, n:o 3, s. 8-10)
- Ritva Hokka-Ahti, Pahoinvointi pysäytettiin (2005, n:o 3, s.5)
Kirjastotyön ergonomiasta on artikkeli Työ-terveys-turvallisuus-lehdessä: Anne Laurila, Ergonomia koheni uudessa kirjastossa (2004, n:o 5, s. 28-30)
Yleensä kunta-alan työhyvinvointia käsittelee Pauli Forman ja Janne Väänäsen toimittama kirja Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja vuodelta 1989 ei tunne Serina-nimeä, mutta saman kirjoittajan teoksessa Suuri etunimikirja vuodelta 1999 mainitaan nimen Serena kohdalla, että sen rinnakkaismuoto on Serina. Nimi tarkoittaa latinaksi selkeää, tyyntä, kirkasta, levollista. Kirkollisen perinteen mukaan Serena oli marttyyrineito Spoletosta Italiasta noin vuodelta 290 (muistopäivä 16.8. tai 30.1.)
Voisiko kyseessä olla Saimi Lindrothin romaani Taamottu, alaotsikko: romaani Lapin suuren luonnon keskeltä (1948).
Tapahtumat sijoittuvat Ylä-Lappiin, Tanassa käydään kaupassa. Utsjoella on Paistunturi, romaanissa Vaistunturi.
Päähenkilö on Alte Isola, katekeetta jolla on etelästä lähtöisin oleva vaimo Iina, "joka oli hiljainen ja vähän puhuvainen" ja kuolee vailla varsinaista syytä. Itsemurhako?
Haku Aleksista, kotimaisesta artikkeliviitetietokannasta, antoi tulokseksi kahdeksantoista viitettä filosofi Jean-Francois Lyotardista. Artikkeliluettelo liitetiedostona.
Filosofisen aikakauslehden niin & näin verkkosivuilta löytyy artikkeleita, joissa viitataan Jean-Francois Lyotardiin, mm. osoitteissa
http://www.netn.fi/199/netn_199_pyoria.html
http://www.netn.fi/395/netn_395_holvas.html
Vapaa Ajattelijan numerosta 1/2001 löytyy artikkeliviittaus Lyotardiin:
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2001_01/posthum.html
Rahoille on annettu keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa.
Kysymäsi v. 1939 100mk:n setelin yleisimmin esiintyvä arvo on 8 euroa. Lähdeteos: Suomen rahat arviohintoineen 2002: keräilijän opas (Numismaattisen aikakauslehden erikoisnumero) ISBN 951-95236-9-3
Lisätietoa numismaatikoista löytyy muun muassa seuraavista Internet-osoitteista:
http://www.snynumis.fi/ (Suomen Numismaattinen Yhdistys ry.); http://www.numismaatikko.fi/ (Suomen Numismaatikkoliitto ry.)
Ks. myös, mitä ”Kysy kirjastonhoitajalta” -palstalla on kysytty ja vastattu vastaavanlaisiin tiedusteluihin http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita ”Etsi arkistosta” -hakukenttään sana numismatiikka.
Myös antiikki- ym. keräilymessuilla on usein tapana olla...
Sisu on ilmeisesti kotoperäinen nimi ja osa suomalaisuuden myyttiä. Nimen suosio on kasvanut 2000-luvulla kovasti. (Lähde: Nummelin, Jyri: Eemu, Ukri, Amelie)
Vihtori on suomalainen muoto nimestä Viktor, jonka pohjana on latinan Viktor eli ”voittaja”. Nimi oli hyvin suosittu Suomessa jo 1800-luvulla. (Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet)
Suoranaisesti kauneudenhoidon historiaan liittyviä videoita ei löytynyt. Kleopatraan ja antiikin Egyptiin liittyviä historiallisia elokuvia on kirjastoissa vhs-videoina:
ANTONIUS & KLEOPATRA
TELEVISIONÄYTELMÄ
Esitys: ROYAL SHAKESPEARE COMPANY
FINNKINO [JAKAJA], [1998]
CLEOPATRA
20TH CENTURY FOX HOME ENTERTAINMENT
FINNKINO [JAKAJA], [1996]
EGYPTI, LAHJA SIVILISAATIOLLE
OSA : TUTANKHAMON, RAMSES II, CLEOPATRA : VIISITUHATTA VUOTTA EGYPTIN HISTORIAA = EGYPT, A GIFT TO CIVILIZATION
HELSINKI : BACKLUND, 1993
Atiikin Roomaan liityviä historiallinen elokuva on:
SPARTACUS / directed by Stanley Kubrick
CIC video, 1991
ja tietovideo:
MUINAINEN ROOMA
1991
