Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen ja Suomalaisen kirjallisuuden seuran ylläpitämästä käännöstietokannasta löytyvät seuraavat jännityskirjailijat, joiden tuotantoa on käännettty saksaksi :
Joensuu, Matti Yrjänä (6 teosta)
Kirstilä, Pentti (2 teosta)
Lehtolainen, Leena (9 teosta ja yksi novelli)
Mäki, Reijo (3 teosta)
Nykänen, Harri (5 teosta)
Pakkanen, Outi (5 teosta)
Remes, Ilkka (2 teosta)
Ropponen, Markku (1 teos)
Sariola, Mauri (2 teosta)
Soininvaara, Taavi (4 teosta)
Tabet, Sirpa (1 teos)
Tenhunen, Eeva (1 teos)
Waltari, Mika (3 dekkaria)
Yliruusi, Tauno (1 teos)
Tarkempia tietoja saa käännöstietokannasta http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php
Karhujen elämää on mahdollista seurata Helsingin Sanomien Juha-karhua käsittelevällä sivustolla osoitteessa http://www2.hs.fi/extrat/kulttuuri/karhu/karhu.html
Talitinttien elämää voi seurata osoitteessa http://ponttokamera.net/
Muitakin karhu- ja talitinttisivustoja varmasti löytyy, mutta kannattaa kuitenkin aloittaa näistä kahdesta.
Vantaan Tikkurilan lehtialueella näyttää olevan kaksi vuoden 2003 Viidakkorumpua. Jos haluat tarkistaa saatavuuden soita Tikkurilan lehtialueelle. Puh.nro on 8392 3977. Vanhoja lehtiä voit lukea myös netissä osoitteessa http://www.dafry.net/vrumpu/vrumpu.html
Pentti Lempiäisen kirjassa Suuri etunimikirja todetaan, että Katriina on muunnos nimestä Katarina. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa kerrotaan, että suomalaisissa lähteissä marttyyrineitsyt Katariina esiintyy ensi kerran v. 1281 ja nimi mainitaan kalentereissamme ja almanakassamme keskiajalta lähtien eri asuissa (Catherina, Catharina; Charin, Carina, Caarina). Asu Katarina on almanakassa ensi kerran v. 1859. Uudessa suomalaisessa nimikirjassa todetaan edelleen, että Katariina on alkuaan kreikan Aikatherinee ’alati puhdas’. Katariinan päivää on vietetty jo varhaiselta keskiajalta Aleksandriassa v. 307 marttyyrina kuolleen Katharina-neidon muistoksi.
Mikäli haluat lisää tietoa nimestä, kirjastoissa on useita nimikirjoja, joita voit tutkia....
Tarkoittanet Myyrä kaupungissa-kirjaa.
Miler, Zdenek, Myyrä kaupungissa / kuvittanut Zdenek Miler ; kirjoittanut J. A. Novotný ; suomentanut Kirsti Siraste. 2. p. 2006. Helsinki : Tammi, 2000.
Helsingin kaupunginkirjastossa asiakkailla ASKO-tietokoneilla ja henkilökunnalla on käytettävissä artikkelitietokanta Ebsco, josta löytyy myös New York Times ja artikkeleita n 1900 englanninkielistä lehdistä.
Tervetuloa tiedustelemaan tiedonhakua ja käyttämäänb ASKOkoneita.
Katso lisää
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tietokannat/
http://www.lib.hel.fi/asko
Käytettävissä olevista sukunimiä käsittelevistä kirjoista ei Mettala-nimeä löytynyt. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 98 Mettala-nimistä, joten yleinen nimi se ei ole. Ehkä kannattaisi soittaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimistönhuollon neuvontapuhelimeen. Tiedot löytyvät täältä:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=118
Kiinan latinisatiota varten on olemassa pari erilaista järjestelämm, kuten ns Wade-Giles järjestelmä ja Hanyu pinyin joka lähinnä fonetisoi ja yksinkertaistaa mandariinikiinaa. Järjesteläm on hyväksytty Kiinan tasavallassa ja otettu siellä käyttöön 1979. Vastaavia järjestelmiä on kehitetty muillekin murteille ja kielille Kiinassa.
Pinyin on sittemmin hyväksytty lähes kaikkialla maailmassa ja ISO hyväksyi pinyinin mandariinin latinisointi-järjestelmäksi 1979. Siitä on tullut myös yleisin tapa käyttää kiinaa tietokoneille.
Katso aiheesta lisää:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin
katso myös
http://www.pinyin.info/links.html
josta löytyy kiinankielisiä sanoja latinoisoituina.
Kuten itsekin olet todennut Lumi etunimenä liittyy luonnonilmiöön lumi. Se on yksi luontoaiheisia nimiä, jonka käyttöä etunimenä on saattanut siivittää siihen liittyvä mielikuva valkoisuudesta ja puhtaudesta. Nimistä ja niiden alkuperästä löytyy tietoa kirjastojen nimikirjoista. Tämän tiedon lähteenä on käytetty Pentti Lempiäisen Suurta etunimikirjaa. Lumilla ei ole nimipäivää nimipäiväkalenterissamme.
Lohjan kirjastosta saa lainaksi ylioppilaskirjoituksiin valmentavia paketteja, joissa on mukana kuunteluharjoituksia. Saat niistä luettelon Lohjan kirjaston aineistotietokannasta kirjoittamalla tietokannan tarkennetun haun asiasanaruutuun ylioppilastehtävät tai ylioppilastutkinto:
http://lohja.kirjas.to/
Suomen kansallisbiografiasta, jota on nyt ilmestynyt 8 osaa (A-Sillanpää), käy ilmi, että monet sotilaat todella olivat palvelleet ulkomailla, erikoisesti Ranskassa. Tämä on ymmärrettävää sikäli, että Ranska oli, paitsi Euroopan johtovaltio 1600- ja 1700-luvuilla, myös pitkiä aikoja liitossa Ruotsin kanssa ja maksoi huomattavia summia Ruotsin sotavoimien ylläpitämiseksi. Opinkäynti ulkomailla oli muutenkin yllättävän tavallista tuon ajan säätyläisillä. Kirkolliselle alalle tähtäävien ohella aatelismiehetkin kävivät ulkomaan yliopistoissa. Tästä perinteestä on Jussi Nuortevan väitöskirja ///Suomalaisten ulkomainen opinkäynti ennen Turun akatemian perustamista 1640. - 1997///. Upseereiden yhteiskunallisesta asemasta, koulutuksesta,...
Osoitteessa
http://radio86.fi/node/7148/print
on ruokailuun liittyviä kiinankielisiä sanontoja, myös "Hyvää ruokahalua".
Teksti on kovin pientä. Mutta sen voi kopioida Wordiin ja suurentaa sitä sitten niin paljon kuin tarvitsee.
1700-luvun alkoholipolitiikasta on julkaistu kaksi Ilkka Mäntylän perusteellista, arkistolähteisiin perustuvaa tutkimusta: ///Suomalaisen juoppouden juuret : viinanpoltto vapaudenaikana. - 1985/// ja ///Suomalaisen juoppouden kasvu : kustavilaisen kauden alkoholipolitiikka. - 1995///. Jälkimmäisessä on s. 221-229 esittely kruununpolttimoista.
Aulis J. Alanen käsittelee myös viinanpolttoa ko. ajalla teoksessa ///Etelä-Pohjanmaan historia 4, osa 2 : Etelä-Pohjanmaan talouselämä 1721-1809. - 1949 tai 1987///. Polttimoista löytyisi varmaankin tietoa myös kunkin paikkakunnan paikallishistorioista. Uudenkaarlepyyn historiasarjasta ovat kuitenkin ilmestynyt vasta aikaa vuodesta 1810 eteenpäin käsittelevät Erik Birckin kirjoittamat osat ///...
Emme löytäneet kielitieteellistä taustaa asialle, mutta kulttuurihistoriallisesti "english cut" on laadun merkki. Ranskan vallankumouksen jälkeen miehet alkoivat käyttää pukuja ja englantilainen muoti, räätälitaito ja kankaat olivat hienointa maailmassa. Englantilaisuus oli valttia muotialalla 1800-luvulla. Vieläkin maailmalla on räätäliliikkeitä, joille "english cut" on tärkein laatumerkki. Se ei siis tarkoita mitään erityistä leikkausta vaan juuri tuota englantilaista muotia ja räätälintaitoa.
Kuten olit tavaratalon omalta kotisivulta huomannutkin El Corto Ingles -tavaratalo otti nimensä alun perin paikalla olleelta räätäliliikkeeltä. Nimi ei siis ollut mitenkään erikoinen tai omaperäinen räätäliliikkeelle.
Lasten lukemistutkimuksia on tehty jonkin verran. Kuvien merkityksestä luettavan valinnassa ei sen sijaan paljon ole. Ehkä näistä olisi apua:
- Kuvan katsominen ja tekstin lukeminen : kaksi tapaa saada visuaalista informaatiota : kuvan katsominen ja tekstin lukeminen teoriassa, lasten harrastuksissa ja kouluoppimisessa / Marja Vainiotalo (Turun yliopisto, lisensiaatintyö, 1993)
- Kuva ja sana : kuvan ja sanan vuorovaikutus kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja ikonoteksteissä / Kai Mikkonen (2005)
- Sadun ja sarjakuvan lukemisesta: tutkimus kolmasluokkalaisten lukemisharrastuksesta ja luetun vastaanotosta / Anna Maija Jauhiainen (1990)
- What’s in the picture? : responding to illustrations in picture books / edited by Janet Evans (1998)...
1950-70 -lukujen viihdemusiikkia on kirjastojen kautta valitettavan vaikeaa saada, koska tuohon aikaan musiikkikirjastotoiminta oli vielä lapsenkengissään, ja kirjastojen kokoelmiin hankittiin pitkään lähinnä vain klassista ja ehkä hieman kansanmusiikkia. Nykypäivänäkin tuon ajan viihdemusiikin saatavuus kirjastoista rajoittuu sellaiseen musiikkiin, jota on uudelleen julkaistu CD-muodossa.
George Melachrino oli aikoinaan Annunzio Mantovaniin tai vähän myöhemmän ajan Paul Mauriat'han verrattava kapellimestari, jonka jousiorkesteri esitti pehmeää tunnelmamusiikkia.
Joitakin Melachrinon orkesterin levytyksiä näyttää löytyvän eri kirjastoista Suomesta, mutta etsimäänne kappaletta näiltä levyiltä ei valitettavasti taida löytyä. (Tosin en...
Osakekurssien hintoja voi seurata mm.Helsingin pörssin sivuilta http://hex.is-asp.com/html/securitypricelistequities.html?language=fi sekä tekstitelevisiosta. Voit myös käydä Arvopaperi-lehden sivuilla:http://porssi.arvopaperi.fi/start.aspx?chosenmenu=stocktoday
Päivän hinnalla osakkeita ostettaessa kaupan pystyy tekemään pian, mutta lopullista hintaa ei voi tietää.
Pankit jakavat oppaita osakkeista ja sijoittamisesta.
Myös Pörssisäätiön sivuilta löytyy kattavasti tietoa aiheesta: http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;163;200,
katso esim. "Osakkaan opas" ja "Näin aloitat osakesijoittamisen".
Sinja löytyy Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjasta.
Se on Sinan muunnos. Sina puolestaan on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Aleksina, Eufrosina, Rosina.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka venäläinen muoto Zinaida tulee kreikkalaisesta marttyyrinimestä Zenaida (Zeuksen näköinen, Zeuksen tytär).
Suomenkielistä aineistoa Sudanista ei ole paljon.
Maantieteen yleisteoksista kuten Maailma tänään, osa 16 kannattaa katsoa. (Ei ihan uutta tietoa, ilmestynyt vuonna 1998.) Sudanista lyhyesti on Kimmo Kiljusen kirjassa Valtiot ja liput, 2002.
Vuonna 2006 ilmestyneessä Julie Flintin teoksessa Darfur : pitkän sodan lyhyt historia, on lopussa katsaus Darfurin ja koko Sudanin tulevaisuuteen.
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty Sudanin heimoista. Vastauksessa viitattiin Yleisradion sivulle
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b6a8… .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla on kattava linkkikokoelma maailman maista. Pääosa näistäkin linkeistä on englanninkielisiä
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=...
Kyseistä runoa ei valitettavasti löydy Goethen suomennetusta tuotannosta eikä siitä ole myöskään mainintaa Anneli Koposen käännösbibliografiassa Goethen lyriikan suomennokset 1832 - 1991.