Lähteiden perusteella vuoden 1955 10000 markan setelissä on Snellmanin, ei Paasikiven kuva. Keräilijän oppaassa Suomen rahat arviohintoineen (2002) setelin arvo on noin 35-250 euroa kunnosta riippuen (sivu 91). Teoksessa Standard Catalog of World Paper money (1994) tämän setelin arvo vaihtelee 20-65:een dollariin kunnosta riippuen. Rahoilla on keräilyarvo viidessä eri kuntoluokassa. Varsinkin setelin arvo riippuu sen kunnosta. Siksi luotettavan arvion saadakseen pitäisi aina kääntyä rahaliikkeen puoleen. Rahojen hinnoista saa lisätietoa Suomen numismaatikkoliiton sivulta http://www.numismaatikko.fi/ . Rahoihin liittyvää neuvontaa saa myös Suomen numismaattisen Yhdistyksen nettisivulta http://www.snynumis.fi.
Kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa 31.7.2006: "Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -kirjan mukaan Veera on slaavilainen nimi ja merkitsee ortodoksisessa uskonnossa uskoa. Saattaa olla myös muunnos saksan Verenasta tai Veronikasta (latinan vera on todellinen, oikea)."
Vastaus löytyy palvelun arkistosta kirjoittamalla hakusanaksi Veera.
Lisää tietoa etunimistä löytyy mm. kirjoista Lempiäinen: Suuri etunimikirja ja Vilkuna: Etunimet
"Gale Literature Database"-tietokanta löysi 5 huomattavaa costaricalaista kirjailijaa: Carmen Naranjo, Margarita Madrigal, Robert de Roos, Juan D. Bruce-Novoa ja Rodolfo Aguilar. Heidän teoksiaan ei ole suomennettu.
Etsin myös internetistä costaricalaista kirjallisuutta käsitteleviä artikkeleitä, joita löytyikin useita:
http://photo.net/cr/moon/arts-and-culture
http://www.infocostarica.com/culture/prose.html
http://www.infocostarica.com/culture/poetry.html
http://centralamerica.com/cr/moon/moart.htm
Kävin läpi kaikki artikkeleissa mainitut kirjailijat. Keneltään ei löytynyt suomennettua teosta. Kannattaa käydä artikkelit läpi ja blokata niistä kirjailijoiden nimiä. Costa Ricassa kirjallisuudella ei ole yhtä merkittävää asemaa kuin useissa...
Teknillisen korkeakoulun kirjaston TEPA- termipankki sisältää rakennusalankin sanastoa viidellä kielellä. www.tsk.fi/tepa
Lisää tekniikan sanastoa löytyy termisanastosta osoitteesta www.cs.tut.fi. luokasta 6, johon sisältyy rakennustekniikka.
Internetistä löytyy runsaasti tietoa erityisesti japanilaisista sotilaista, jotka ovat jatkaneet 2. maailmansotaa jopa vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Heitä kutsutaan termeillä straggler tai holdout (=vastarannankiiski). Historian kuuluisin vastarannankiiski taitaa olla Shoichi Yokoi, joka antautui vasta vuonna 1972 28 vuoden piileskelyn jälkeen.
Nettisivuja aiheesta:
http://www.wanpela.com/holdouts/
http://www.primitiveways.com/jungle_30_years.html
http://en.wikipedia.org/wiki/Japanese_holdout
http://history1900s.about.com/od/worldwarii/a/soldiersurr.htm
Mitään "virallista" termiä ei löytynyt ja sotilassanastoissa käytetyt holdout tai straggler on käännetty "jälkeen jääneet" tai "harhailijat", eivätkä siis
vastanne kysyttyä...
Kirjastojen kokoelmatietokannat löytyvät Internetistä. Tietokannoista voit etsiä julkaisutietoja aineistosta. Jos tiedät teoksen nimen, kirjailijan etunimi löytyy helposti. Voit myös käyttää sanahakua mm. silloin, jos muistat vain esimerkiksi osan teoksen nimestä. Eri kirjastojen tietokannat löytyvät kirjastojen kotisivujen kautta tai esimerkiksi kirjastot.fi- palvelusta. Osoite on http://www.kirjastot.fi.
Sieltä löytyvät linkit kunnankirjastojen, Amk-kirjastojen, yliopistokirjastojen ja erikoiskirjastojen kotisivuille ja kokoelmatietokantoihin. Vaikka olisit ostanut kirjat kirjakaupasta,löydät haluamasi tiedot mitä todennäköisimmin tätä kautta. Tietenkin voit pyytää apua myös asioidessasi kirjastossa.
Ehdottaisin, että kääntyisitte ao. teosten kustantajien puoleen. Heillä on parhaat tiedot tekijänoikeuden tämänhetkisistä haltijoista. Kopioston nettisivujen mukaan kääntäjilläkin on tekijänoikeus, http://www.kopiosto.fi/index.php?cid=kopiosto&mid=82
Contemporary Authors –tietokanta (sis. tiedot yli 120 000 kirjailijasta) antaa tuloksesi 446 eteläafrikkalaista kirjailijaa, kun hakuehtona on kansallisuus. Tietokantaa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla. Hieman suppeampia listauksia eteläafrikkalaisista kirjailijoista antaa englanninkielinen Wikipedia (vapaa netti-tietosanakirja) osoitteista
http://en.wikipedia.org/wiki/List_of_South_African_writers ja http://en.wikipedia.org/wiki/Category:South_African_writers tai Google-hakuna (south african writers wikipedia).
Helmet-tietokannasta ei saa listauksia kirjailijan kansallisuuden perusteella. Mainittakoon tässä muutamia eteläafrikkalaisia kirjailijoita, joiden teoksia löytyy myös Helmet-aineistohausta: Peter...
Sinun kannattaa kysyä asiaa suoraan kirjakaupoista, esimerkiksi Akateemisesta tai Suomalaisesta. Internetistä löydät liikkeiden yhteystiedot sekä nettikaupat. Suomalaisen Kirjakaupan Internetsivujen mukaan ainakin joitakin sarjan englanninkielisiä teoksia voi tilata. Toimitusaika on kaksi viikkoa. Internetosoitteet ovat:
http://www.akateeminen.com
http://www.suomalainen.com
Melankolinen mielenlaatu oli olennainen osa 1900-luvun alkupuolen dekadentin kirjallisuuden estetiikkaa. Pirjo Lyytikäinen on käsitellyt tältä aikakaudelta mm. L.Onervan ja Volter Kilven tuotantoa, joista on löydettävissä malliesimerkkejä melankolisista henkilöhahmoista.
Tämänpäivän kirjailijoista melankolista mielenlaatua ovat käsitelleet ainakin Bo Carpelan, Riku Korhonen, Asko Sahlberg, Juha Siro ja Pasi Jääskeläinen. Näistä mm. Sahlbergin teos "Yhdyntä" sisältää melankoliaan kuuluvaa kohtalonomaista alakuloa ja yksinäisyyttä. Jääskeläinen on tutkinut melankoliaan liittyviä kysymyksiä erityisesti runoissaan ja mutta myös muissa kirjoituksissaan. Anna Hollsten on tutkinut Bo Carpelanin teosten melankoliaa mm. "Kirjallisuus, tunteet ja...
Voisiko kyseessä olla laulunakin tunnetuksi tullut Chopinin E-duuri etydi op10 nro 3. Pianokappaleen melodia on yksi Chopinin tunnetuimmista ja sitä on laulettu saksaksi nimellä "In mir klingt ein Lied" (sanat: Ernst Marischka). Etydistä on tehty laulusovituksia myös suomeksi nimillä "Kaukainen laulu" (suomennos: Valkama), "Mun sielussain kuin sävel soi" ja "Soi laulu sielussain" (suomennos: Tapani Kansa).
Laulu löytyy eri muodoissaan ainakin seuraavilta cd-levyiltä:
Kansa, Tapani: "Valaistu ikkuna" (Sony, 2000)
Kaunisto, Pasil: "20 suosikkia: Luonnonlapsi" (Warner, 2001)
Sirkiä, Raimo: "Amado mio: Valkokankaan romantiikkaa" (Ondine, 1994)
Jos laulu ei olekaan etsimänne, niin voisitteko ilmoittakaa meille asiasta. Jatkamme nimittäin siinä...
Suomen Standardisoimisliitosta löytyy asiantuntemusta standardeihin liittyvissä asioissa. Standardisoimisliiton kirjaston kokoelmissa on alan kirjallisuutta, lehtiä, tietokantoja ym. tietoaineistoja. Kirjaston tietopalvelu vastaa standardeihin liittyviin kysymyksiin ja liiton verkkokaupasta saa ostaa standardeja.
Suomen Standardisoimisliitto SFS www.sfs.fi
Standardisoimisliiton kirjasto www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/
Hei!
Asiasanalla lapsityövoima löytyy OUTI-kirjastojärjestelmästä 7 viitettä, joista 3 löytyy kirjana Kiimingin pääkirjastosta, ovat tällä hetkellä hyllyssä.
Voit tulla myös kirjastoon tekemään hakuja Aleksi-artikkeliviitetietokannasta. Esimerkiksi asiasanalla lapsityövoima tietokannasta löytyy 131 viitettä. Kyseessä on viitetietokanta, joten sopivat viitteet löydettyäsi, tarkistetaan OUTI-kirjastojärjestelmästä ym. kirjastotietokannoista, onko ko. artikkelin sisältävää lehteä kirjastossa lainattavissa.
Internistä (esim. Google) löytyy myös hakusanalla lapsityövoima todella paljon viitteitä.
Tervetuloa asioimaan Kiimingin pääkirjastoon!
Japaniksi Jatta kirjoitettaisiin kolmella katakana-merkillä. Internetistä löytyy useita sivustoja, joissa katakana-merkit on lueteltu. Osoitteessa http://www.users.pjwstk.edu.pl/~s4087/katakana.html on näytetty myös merkkien kirjoitustapa.
Japanilaiset kirjoittaisivat nimen kolmella merkillä, jotka ovat 'ya', pieni 'tsu'-merkki ja 'ta'. 'Tsu' täytyy kirjoittaa pienellä, koska silloin se viittaa t-konsonantin kahdentamiseen eikä siis 'tsu'-äänteeseen. Wikipedian katakana-artikkelin loppuosassa löytyy joitakin esimerkkejä tapauksista, joissa 'tsu'-merkkiä on käytetty konsonantin kahdentamiseen esimerkiksi sanan 'intânetto' yhteydessä.
Linkit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.learn-japanese.info/katakana.html
http://www.users...
Boris Akuninin herrasmiesetsivä Erast Fandorinin tutkimuksista kertovan sarjan ensimmäinen osa Azazel (teoksen venäjänkielinen nimi) on käännetty englanniksi nimellä The Winter Queen ja ruotsiksi nimellä Vinterdrottningen, ett fall för Fandorin. Suomeksi teos on ilmestynyt nimellä Asaselin salaliitto. Asaselin salaliitto ilmestyi vuonna 2001 ja sitä on saatavissa Helsingin kaupunginkirjastossa www.helmet.fi .
Kirjailijasta ja hänen teoksistaan kerrotaan mm. DekkariNetissä
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/akunin.htm
sekä Akuninin suomalaisen kustantajan WSOY:n sivuilla
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=8&cat=2
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan kirjan Sukunimet (Otava, 2000) mukaan Salmén on vierasmallinen sukunimi, jonka takana on koti- tai synnyinpaikkaa ilmaiseva Salmi –nimi. Tämä tieto löytyy hakusanan Salmelainen alta.
Väestörekisterikeskuksen sivulta http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/kansalaisille löydät Nimipalvelun, josta sukunimelläsi hakemalla saat tilaston sen esiintymisestä Suomessa ja ulkomailla.
Mikäli haluat tutustua Salmi –sukunimen ja sen johdannaisten levinneisyyteen Suomessa, voit katsoa esim. Juhani Pöyhösen Suomalaista sukunimikartastoa (SKS, 1998).
Rafaelsenin Katja-sarjassa on ilmestynyt 14 kirjaa. Katja au pairina (12.), Karja Kuubassa (13.) ja Katja huippuvuorilla (14.) ovat kolme viimeisintä. Sarjan kirjat ovat vuosilta 1993-2001.
Suomenkielisiä Ahmed Ahne -albumeita näyttäisi olevan 18 erilaista:
Suurvisiiri Ahmed Ahne
Ahmed Ahneen salajuonet
Ahmed Ahne lomailee
Bagdadin kauhu
Tähdet kertovat Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja tekniikan ihmeet
Parantava porkkana
Hulluttelupäivä
Taikamatto
Kiusanhenki Ahmed Ahne
Ahmed Ahne ja turkkilainen palapeli
Ahmed Ahne ja hassu haltijatar
Haluan kalifiksi kalifin paikalle
Ahmed Ahneen lapsuus
Haaremin ruusu
Ahmed Ahne ja apurit
Kalifi Ahmed Ahne
Seireenin ansa
Darren Shanilta on suomennettu viisi kirjaa: Friikkisirkus (Tammi 2001), Vampyyrin oppipoika (2002), Kauhun tunneleissa (2003), Vampyyrivuori (2004) ja Kuoleman koetukset (2006). Shanin suomalaisen kustantajan Tammen kotisivuilta ei löytynyt tietoa uusista käännöksistä.
Maarit ja Maaret ovat peräisin Margareta-nimestä. Nimi tulee persian kielestä kreikan välityksellä ja merkitsee helmeä. Nimeä Riku on käytetty lyhennelmänä useista nimistä esim. Fredrikistä, Rikhardista ja Ristosta. Alkuaan se on merkinnyt mahtavaa ja lujaa, mutta "kovaa hallitsijaa".
Nimi Osku on kutsumamuoto Oskarista tai Osmosta. Jälkimmäinen nimi merkitsee Kalevalassa nuorta miestä. Oskari-nimi on alunperin lähtöisin nimestä Osgar. Tämä muinaisenglantilainen nimi merkitsee suomeksi "Jumalan keihästä".
Nämä tiedot löytyvät seuraavista Pentti Lempiäisen nimikirjoista: Nimipäiväsanat ja Suuri etunimikirja. Lisätietoa löytyy muista nimikirjoista, joita on kirjoittanut mm. Kustaa Vilkuna.
Jäin hiukan ihmettelemään kysymystäsi ja tutkimusaihettasi. Onko aiheesi se, millä tavoin sosiaalivirastossa suhtaudutaan terveydellisistä syistä ammattinsa vaihtaneisiin omiin työntekijöihin. Vai viittaako aihe siihen, millä tavoin sosiaalivirastossa edistetään sairastuneiden ammatinvaihtoa.
Etsin joka tapauksessa tietoja omasta Helmet-tietokannastamme sekä lisäksi käytössämme olevista artikkelitietokannoista. Helsingin kaupungin sosiaaliviraston julkaisusarjasta en löytänyt yhtään julkaisua, joka käsittelisi mainitsemaasi aihetta. Osa heidän julkaisuistaan on myös luettavissa netin kautta osoitteessa http://www.hel.fi/wps/portal/Sosiaalivirasto/Artikkeli?WCM_GLOBAL_CONTE…
Helmet-tietokannasta löytyi ammatinvaihtoa käsittelevä Kaija...
