Me suomalaiset olemme ehkä hieman liian kärkkäitä kiinnittämään huomiota Aku Ankan housuttomuuteen. Ulkomaillakin meille sen tähden naureskellaan ja kuvitellaan meidän jopa julistaneen Aku Ankan pannaan sen vuoksi, että tämä ei käytä housuja. [Finland banned Donald Duck for not wearing pants? (10news.com)]
Kysymys Akun uimahousuista tarjoaakin oikeastaan oivallisen näkökulman, jonka kautta korjata vinoutunutta katsantokantaamme Ankkalinnan ankkojen pukeutumiseen. Uimaan mennessään uima-asuun sonnustautuva Aku osoittaa, ettei asiassa ole niinkään kyse housuista – tai housuttomuudesta – kuin pukeutumiskoodeista ja niiden noudattamisesta. Ajatellaan, että uidessa on korrektia käyttää tarkoitukseen sopivaa asua. Aku toimii juuri näin eikä...
Hei!
Oheiselta nettisivulta löytyy useiden suomalaisten kunnannimien taivutusmuotoja.
https://www.kielikello.fi/-/teuvalle-ja-temmekselle-korppooseen-ja-keminmaahan
Sieltä löytyy myös, että Savitaipale taivutetaan muotoon Savitaipaleella.
Aarni Penttilän Hyvästi, aapiskukko! -kirjassa on lyhennelmä Zacharias Topeliuksen tarinasta Kunnioita isääsi ja äitiäsi (s. 190). Kyse lienee tästä tarinasta. Kirja ei ole ensimmäinen aapinen, vaan "alakansakoulun toinen lukukirja". Kirjan kuvitti Asmo Alho.
Hyvästi, aapiskukko! ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1939 ja sen jälkeen siitä on otettu uusintapainoksia. Helmet-kirjastojen kokoelmissa on lainattavissa vuoden 1946 painos sekä näköispainoksia vuoden 1939 painoksesta.
Kokonaisuudessaan tarina sisältyy Topeliuksen teokseen Lukemisia lapsille 3. (1922) ja Lukemisia lapsille. Toinen osa (näköispainos,1982),
https://www.kirjastot.fi/kysy/topeliuksella-on-tarina-pojasta-joka
Olin kolmannella luokalla 1974-1975 Helsingissä eikä meitä eroteltu eri luokkiin sukupuolen mukaan. En muista kuulleeni, että kenellekään ystävällenikään olisi käynyt nän. Liikuntatunnit olivat erikseen sekä kädentaitotunnit: tytöt tekivät käsitöitä, kun taas pojilla oli veistoa.
Oppikouluvaiheessa (vastaa perruskoulun luokkia 5-9) oli olemassa tyttö- ja poikakouluja, mutta muuten koulua käytiin samoissa kouluissa ja luokissa
Kysymyksen paljon lainattu Bradbury-sitaatti ei ole peräisin romaanista Fahrenheit 451, vaan The Seattle Times -lehdessä 12.3.1993 julkaistusta kirjailijan haastattelusta. Sen voi löytää myös muutamasta artikkelin jälkeen ilmestyneestä sitaattisanakirjasta (esim. The Times book of quotations).
Verkossa on Bradburyn lausahduksesta parikin toisistaan vain hieman poikkeavaa suomenkielistä tulkintaa: kysymyksessä mainittu "Ei kulttuurin tuhoamiseen tarvita kirjojen polttamista. Riittää kun ihmiset lopettavat niiden lukemisen." [esim. Sitaatteja kirjoittamisesta (pasikarppanen.net)] ja ”Kulttuurin tuhoamiseen ei tarvita kirjojen polttamista. Siihen riittää se, että ihmiset lakkaavat lukemasta.” [Ray Bradbury (risingshadow.fi)]. Kummassakaan ei...
Ilmari Kiannon Punainen viiva -romaani (1909) ajoittuu Suomen historian merkittäväään ajanjaksoon, ensimmääisten eduskuntavaalien aikaan 1907. Vuoden 1906 lakiuudistus takasi äänioikeuden myös mm. naisille. Punainen viiva on ajankuvaus agitaattoreineen kaikkineen, mutta se voidaan nähdä myös Kiannon kannanottona tilanteeseen. Muuttuiko mikään tarpeeksi ensinkään? Teos nähdään köyhien Topin ja Riikan kautta..
Klassikoksi Puneaisen viivan tekee myuös teoksen rakenne, jossa karhu näyttelee osaansa.
Suomen valtiopolitiikan pitkä kaari | Ensimmäiset eduskuntavaalit 1907
Tässä vastauksia kysymyksiisi:
Tärkeä rikosoikeuden periaate on, että rangaistukseen tuomitaan ainoastaan tahallisesta ja tuottamuksellisesta rikoksesta, ei vahingosta tai huolimattomuudesta. Tämän periaatteen tarkoituksena on kohdistaa vastuu henkilöön, joka on tarkoituksellisesti ja tietoisesti tehnyt väärin.
Jos vahinko on sellainen, että sen aiheuttaja ei ole toiminut tahallisesti tai tuottamuksellisesti, vaan ainoastaan huolimattomasti tai sattuman seurauksena, se ei yleensä täytä rikosoikeudellisen vastuun edellytyksiä, koska sitä ei ole tehty tarkoituksellisesti rikollisena toimintana. Tällaiset teot kuuluvat siviilioikeuden piiriin, jolloin vahingon kärsinyt osapuoli voi vaatia korvausta aiheutuneesta vahingosta.
Ote rikoslaista...
Ainakin kirjan Tappaja kolmannessa luvussa Reacher listaa armeijaan liittyviä ihmisiä ja heidän motiivejaan:
"Armeijaan liittyy neljänlaisia ihmisiä", hän sanoi. "Ensiksikin minun kaltaisiani sukunsa sotilasperinteiden vaalijoita; toiseksi patriootteja, jotka ovat innokkaita palvelemaan maataan; kolmanneksi ihmisiä, jotka vain tarvitsevat työtä: ja neljänneksi ihmisiä, jotka tahtovat tappaa muita ihmisiä." (s. 83, suomentanut Tero Kuittinen)
Kirjastokortin numero on pitkä numerosarja (14 numeroa), joka alkaa kakkosella ja jonka perässä on vähintään neljä nollaa. Tällä hetkellä on vielä käytössä kolmea eri korttityyppiä ja kahdessa kortin numero on alalaidassa, yhdessä (oranssi-valkoisessa) numerosarja on ylälaidassa.
Nimen Helmi taustaa on selvitetty aiemminkin tässä palvelussa. Helmi on suomalainen muunnos alkuaan saksalaisesta nimestä Hedvig, joka merkitsee taistelijatarta. Almanakkaan Helmi-nimi otettiin jo v. 1908 ja todella suosittu se oli 1910-1930-luvuilla.
Lähde: Saarikalle, Anne & Suomalainen, Johanna: Suomalaiset etunimet, 2007.
Valitettavasti en löytänyt kuvaukseesi sopivaa teosta. Lähetin kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten tietolistalle. Jos joku kollega tunnistaa kirjan, niin palaan asiaan.
Rumpelstilzcheninille on kaksikin suomenkielistä nimeä. Useimmissa suomennoksissa Rumpelstilzchen on nimeltään Tinttelintuure. Näin esimerkiksi Aarno Peromiehen suomennoksessa teoksissa Grimmin satuja (1973) ja Kodin satuaarteet. 2 : Peukaloinen : Grimmin satuja (1987).
Marja Kyrön suomennoksessa vuodelta 1983 Rumpelstilzchen on Hopskukkeli.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Kyseessä voisi olla MiniLUKO, joka tuli Suomeen jo 1970-luvulla. Saksalainen Heinz Vogel ryhtyi 1960-luvulla kehittelemään opetuspelijärjestelmää, jota voisi käyttää eri oppiaineissa aina päiväkodista yläkouluun. Vogelin idea oli 24-kohtainen pelialusta, jossa on paikat numeroiduille laatoille. Alustaa varten laaditussa yhdistelytehtävässä etsitään oikea vastaus, ja laatta asetetaan alustalle oikeaan kohtaan numeropuoli ylöspäin. Laattojen järjestys alustalla näyttää sattumanvaraiselta, mutta jos tehtävät on ratkaistu oikein, laattojen kääntöpuolelle muodostuu geometrinen kuvio. Oppilas pystyy vertaamaan tulostaan tarkistuskuvaan ja näkee välittömästi, oliko ratkaisu oikein.
LÜK-järjestelmä julkaistiin 1969 Saksassa nimellä LÜK: lehren,...
Andersen, H. C.
Kootut sadut ja tarinat. 1 / suom. Maila Talvio ; kuvat V. Pedersenin ja L. Frölichin ; Hans Christian Andersen
Porvoo : WSOY, 1951
470 sivua : kuvitettu
Kysymäsi satu on H.C. Andersenin "Matkatoveri". Löydät sadun mm. Andersenin Koottujen satujen ensimmäisen osan sivulta 54.
Sveitsissä järjestettävä Bol d’Or Mirabaud väittää ainakin verkkosivuillaan olevansa maailman suurin sisävesipurjehdus. Regatta on pidetty vuodesta 1939 lähtien.
https://www.tudorwatch.com/en/tudor-mag/news/tudor-sets-sail-at-the-bol…
Sarja voisi olla Elämä tilauksessa (The Secret Life of Us). Sarjaa tehtiin vuosina 2001-2006 ja esitettiin Suomessa vuosituhannen alussa.
Elämä tilauksessa (TV Series 2001–2006) - IMDb
Sukunimenä Orpana on tunnettu luovutetun Karjalan alueella Impilahdella, Jaakkimassa, Kirvussa, Kurkijoella, Käkisalmessa, Lumivaarassa, Pyhäjärvellä ja Räisälässä. Nimi Orpana on lähtöisin latinalaisperäisesta nimestä Urbanus, josta on käytetty mm. asuja Urpa, Urpaanus, Urpo, Paunus ja Panu. Vanhoissa lähteissä mainitaan esim. Wrban Skinnar 1552 eli Orban Skinnar 1551 Viipurissa, Vrbana Tuttujeff 1640 eli Orbann Tutinen 1641 eli Vrbanus Tutti 1642 Hiitolassa. Lähde: Mikkonen, Pirjo, Sukunimet. 2000
Liikenneturva on vastannut samanlaiseen kysymyksiin sivuillaan. Linkki Liikenneturvan vastaukseen
"Voimassa olevan tieliikennelain (729/2018) kyseistä väistämisvelvollisuutta käsittelevä 27 § on muotoiltu seuraavasti:
”Jos pysäkillä oleva linja-auto tiellä, jolla suurin sallittu nopeus on enintään 60 kilometriä tunnissa, osoittaa suuntamerkillä aikovansa lähteä liikkeelle, samalla tai viereisellä ajokaistalla pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa. Kun pysäkin viereinen ajokaista on pyöräkaista, myös pyöräkaistan viereistä ajokaistaa pysäkkiä lähestyvällä ajoneuvolla on väistettävä pysäkiltä lähtevää linja-autoa.” " Linkki Finlexiin (pykälä näyttää olevan 26)
Eurooppalaiset liikennesäännöt on...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-kirjan mukaan Hakulinen on yksi niistä sukunimistämme, jotka pohjautuvat muinaisskandinaaviseen nimeen Haakon. Nykyisin Haakonin pohjalta kehittyneet sukunimet jakautuvat alueellisesti suurin piirtein niin, että Hakula on pääasiassa lounaissuomalainen, Hakuli kaakkoissuomalainen, Hakulinen savolainen ja karjalainen, Haakana karjalainen ja Hookana pohjalainen.
