Auguri eli auguuri oli ennustaja ja merkkienselittäjä muinaisessa Roomassa. Auguurija oli yleensä vain muutama kerrallaan. He muodostivat pappiskollegion , jonka tehtävänä oli tarkkailla erityisesti lintujen lentoa ja tulkita enteitä, jotta saataisiin selville jumalten tahto. Huonojen enteiden vuoksi saatettiin keskeyttää kansankokous ja ennen sotaan lähtöä yritettiin
tulkita olisivatko ennusmerkit suosiollisia. Auguri! taas tarkoittaa italian kielessä ”Onneksi olkoon!”.
Lähteet : Uusi tietosanakirja, osa 2: Arc-Bem. Helsinki, 1961, Facta 2001, osa 2: Asb-Buk. Helsinki, 3.p. 1988
Mannerheim ei ollut syytettynä sotarikoksista. Häntä ei asetettu syytteeseen, vaikka vaara joutua edesvastuuseen, oli suuri. Hän joutui vastaamaan kysymyksiin Suomen ulkopolitiikan hoidosta sodan aikana. Hän seurasi oikeudenkäyntiä, ja oikeudenkäynnin mentyä ohitse erosi presidentintehtävistä. Talvella 1947 hän lähti Sveitsiin hoitamaan terveyttään.
Lisää tietoa aiheesta mm. seuraavista osoitteista ja kirjoista:
http://www.mannerheim.fi/11_pres/s_sotsyy.htm
http://www.sotasyyllisyys.fi/soikkanen.pdf
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotasyyllisyysoikeudenk%C3%A4ynti
Brantberg, Robert
Mannerheim : ylipäällikkö ja presidentti 1940-1951, Revontuli, 2006
Hautamäki, Erkki: Suomi myrskyn silmässä. Osa 1 : 1932-1940 : Marsalkka C.G.E. Mannerheimin...
Hevosurheilu-lehden numerosta 80/2005 löytyy artikkeli "Sopiva koko ratkaisevin tekijä loimen käytännöllisyydessä", jossa annetaan neuvoja loimen ompelemiseen.
Varsinaisessa Sweet Valley High -sarjassa, josta on ilmestynyt suomeksi 56 osaa, päähenkilöt Elizabeth ja Jessica ovat 16-vuotiaita. Sarjasta on kuitenkin tehty erinäisiä alasarjoja, joissa samat päähenkilöt seikkailevat eri ikäisinä :
Sweet Valley Kids : n. 7 v.
Sweet Valley Twins : 12 v.
Sweet Valley Junior High : 14 v.
Sweet Valley High : 16 v.
Sweet Valley High Senior Year : n. 18 v.
Sweet Valley University : n. 19 v.
Näitä ei ainakaan toistaiseksi ole käännetty suomeksi.
Lisää tietoa saa esim. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanoilla sweet valley high ja Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1.
Helmut Lottista on suomenkielistä tietoa verkossa ainakin seuraavissa osoitteissa:
http://www.emi.fi/artistit/55/helmutlotti
http://fi.wikipedia.org/wiki/Helmut_Lotti
http://lotta.yle.fi/ijulkaisu.nsf/sivut/euroopantaivaanalla?OpenDocumen…
http://groups.msn.com/HelmutLottiFin-Fun-Fans/helmutlottifinfunfans.msnw
Lisäksi Helmut Lotti –aiheisia (hieman vanhempia) lehtiartikkeleita löytyy suomeksi muutama. Mikäli nettisivuilta ei saa riittävästi tietoa, musiikkiosaston tietopalvelusta voi pyytää viitelistan ko. artikkeleista.
Löytyy teoksesta: Grimm, Jacob, Grimmin sadut. III : Lumikki / suomentaneet ja toimittaneet Raija Jänicke ja Oili Suominen ; [kuvitus: Otto Ubbelohde .. ]. 2. p. 2000. Helsinki : Tammi, 1999.
Kirjat kertovat seuraavaa.
Nimi Sari on muunnos nimestä Saara (toisten mielestä tämä ei tosin aivan varmaa). Saara on heprealaista alkuperää ja tarkoittaa ”ruhtinatar”. Nimi on alkuperäisessä muodossaan yli 4000 vuotta vanha ja se tunnetaan kaikkialla maailmassa. Raamatun alussa on tunnettu tarina Israelin kansan esivanhemmista Abrahamista ja Saarasta.
Nimimuoto Sari oli Suomessa kauan hyvin harvinainen. Sari tuli muotiin 60-luvulla ja yleistyi nopeasti. 1950-luvulla kastettiin jo noin 1000 Saria, mutta 1960-luvulla peräti n.15 000. Kaudella 1965 – 1974 Sari oli Suomen suosituin naisten etunimi. 1980-luvulta lähtien Sari on käynyt harvinaisemmaksi.
Anna on muunnos heprealaisesta nimestä Hannah, joka tarkoittaa ”armo” tai ”armahdettu”....
Yritin myös googlettaa ynnä muuta, mutta valitettavasti en löytänyt tuota taustakuvaa palveluiden tarjoajien valikoimista. Sen sijaan löysin kyllä Gruppo Motoguzzi Finlandia keskustelufoorumin, http://www.gruppoguzzi.com/popular.html , jossa erittäinkin keskustelu Miltä näyttää guzzistin kännykkä? varmastikin kiinnostaa sinua, http://www.gruppoguzzi.com/forum7/587.html. Siellä on useammankin kännykän logona kysymäsi kuva. Keskustelufoorumissa voi lähettää viestejä kirjottajille, joten sinun kannattaa mennä sinne ja kysyä, mistä kyseiset guzzistit ovat löytäneet logon.
HelMet-kirjaston (pääkaupunkiseudun yleiset kirjastot) kokoelmista löytyy aineistohaussa osoitteessa http://www.helmet.fi sanahaussa lausekkeella itsemurha** and not kaunokirja** and not elokuva** lukuisia teoksia, esim. seuraavat:
1 Helposti särkyvää : nuoren kasvun turvaaminen / toimittanut Kaarina Määttä KIRJA 2007
2 Lähde. 2006 : Kuolema : historiatieteellinen aikakauskirja / julkaisija Labyrintti ry - Joensuun yli KIRJA 2006
3 Lopun elämää : itsemurhan tehneiden läheiset kertovat / [toimittanut] Mari Teinilä KIRJA 2006
4 Ibsen Suomessa / Hanna Korsberg (toim.) KIRJA 2006
5 Miten päästä yli mahdottoman? : narratiivinen tutkimus itsemurhamenetyksistä / Tuula Uusitalo KIRJA 2006
6 Surman jälkeen itsemurha :...
Vanhat kolikot jaetaan neljään luokkaan niiden kunnon mukaan: F (fine), VF (very fine), XF (extra fine) ja UNC (uncirculated). Viimeksi mainittu merkitsee siis sitä, että kolikko ei ole ollut lainkaan käytössä.
Amerikkalaisen Standard catalog of world coins -julkaisusarjan mukaan 5 ören kolikko vuodelta 1899 olisi arvoltaan $1.00, jos se kuuluu luokkaan F, $6.00, jos se on VF, $20.00, jos se on XF ja $60.00, jos se olisi UNC.
World Coin Gallery, http://worldcoingallery.com/ , joka on enemmän ajantasalla arvostaa sen vastaavasti F $1.00, VF $5.00, XF $13,50 ja UNC $55.00. Jos Us Dollarin vaihtokurssi euroon on 0,8938, niin VF kuntoisena sen arvo voisi olla 15.00-18.00 euroa.
Standard catalog of world coins painottaa kuitenkin, että nämä...
Toini on lyhennys ruotsalaisesta kalenterista löytyvistä Antoinette tai Antonia -nimistä. Ne puolestaan ovat Anton-nimen sisarnimiä. Anton tarkoittaa kukoistavaa tai korvaamattoman arvokasta asiaa.
Zacharias Topelius, joka harrasti suomalaissointisia nimiä, on synnyttänyt nimen merkityksestä toisenlaisia arvailuja. Ensimmäinen tytär oli saanut nimen Aina, ”toinen” tytär sai nimekseen Toini jo vuonna 1854.
Nimi yleistyi 1910-1930-luvuilla ja on edelleen käytössä.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005)
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi, 1992)
Nimi on suomalainen ja peräisin Kalevalasta, jossa Tuulikki on Tapion tytär. Nimeä on esiintynyt jo 1840-luvulla, mutta etunimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun vaihteessa ja sai myöhemmin rinnalleen Tuulian Ja Tuulin. Tuulikki on yleisimpiä naistennimiämme, ja sen suosio oli suurin 1930-1960-luvuilla. Nykyisin sitä annetaan enimmäkseen toiseksi etunimeksi. Jälkimmäisten etunimien listassa se oli vuonna 2003 sijalla 38. Voit etsiä nimien yleisyyttä koskevaa tietoa Väestöreksiterikeskuksen Nimipalvelusta, joka on osoitteessa
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp
Lähteet:
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava 2005)
Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi? (Tammi, 1992)
Jerusalem Post-lehteä voi tilata Lehtimarketin kautta www.lehtimarket.fi/yhteystiedot/ tai sitten suoraan Jerusalem Post-lehden internet-sivujen kautta: http://info.jpost.com/C002/Services/Feedback/Sales/
Saat postitse tai sähköpostitse ilmoituksen, kun aineisto odottaa sinua valitsemassasi noutokirjastossa. Voit valita postitustavan itse HelMet-aineistohaun kohdassa Muuta tietojasi. Aineistoa säilytetään sinulle varattuna 8 päivän ajan. Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa omista tiedoistasi. Jos olet valinnut noutopaikaksi kirjastoauton, varaamasi aineisto otetaan mukaan pysäkille kahdella seuraavalla käyntikerralla. Maksullisena lisäpalveluna voit saada varattujen teosten saapumisilmoitukset matkapuhelimeen tekstiviestinä. Palvelu on käytettävissä DNA:n, Elisan, Saunalahden ja Soneran matkapuhelinliittymistä.
Lisätietoja:
HelMet-aineistohaku http://www.helmet.fi
-> Ohjeita
-> Aineiston varaaminen
ja
-> HelMet-...
Tieto Kiviniemen kirjasta Rakkaan lapsen monet nimet (1982): Minea -nimi esiintyy mm. Sinuhe-kirjassa (ilm. 1945), jossa Minea ja Merit ovat Sinuhen rakastettuja. Eero Kiviniemen kirjassa Iita Linta Maria, etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen nimestä on kaksikirjoitusasua: Minea ja Minnea. Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? (1992): voi olla Vilhelmiinan lyhennys. Wilhelmiinasta taas ao. kirjassa sanotaan, että se on muinaissaksan Wilhelmin sisarnimi (Wilhelmille kuuluva, mahtava suojelija). Valitettavasti paikalla ei olut muita nimikirjoja, mutta lisää löydät www.lapinkirjasto.fi, klikkaa aineistohalu ja varaukset, ja haussa voit käyttää asiasanaa etunimet.
Tari l. Himalajan puolivuohi on latinaksi Hemitragus jemlahicus, saparoapina on Macaca nemestrina. Pitkäpyrstöja on monia, mm.pitkäpyrstöfasaanit, suku Syrmaticus,
pitkäpyrstökolibrit, suku Trochilus; pitkäpyrstöharlekiinit, suku Psarisomus; pitkäpyrstömuuraat, suku Drymophila; pitkäpyrstöjassanat, suku Hydrophasianus; pitkäpyrstökäet, suku Cercococcyx.
(Lähde: Uusi zoo. 4 : Linnut 1: Juva : WSOY, 1989; Uusi zoo. 5 : Linnut 2, Juva : WSOY, 1989 ja Uusi zoo. 6, WSOY, 1990)
Osoittessa http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/nimisto/index.shtml kohdassa Nimistöhaku on mahdollista hakea lintujen suomenkielisiä nimiä. Luettelosta löytyvät myös latinankieliset nimet.
Tähän kysymykseen on vastattu jo muutaman kerran. Voit lukea vastaukset Vastausten arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx .
Sarjan sivustossa kerrotaan, että kolmas osa Blood Moon sarjasta Ravenscliff on ilmestymässä pian! Suomennoskin ilmestynee aikanaan ja otetaan kirjastojen kokoelmiin.
Seuraavassa osoitteessa voit seurata tilannetta.
http://www.sitestories.com/ravenscliff/html_pages/book_3.html .
Suomeksi en löytänyt intiaanien sananlaskuja, mutta kertomuksia, lauluja, runoja ja viisauksia löytyy esim. seuraavista kirjoista:
Sanat kuin jäljet: intiaanien viisautta
Sana ja ruokokynä: ulkoeurooppalaisen kirjallisuuden antologia
Molemmat kirjat ovat Porvoossa paikalla.
Ohessa varmuuden vuoksi englanninkielinen linkki, josta löytyy intiaanien sananlaskuja.
http://www.legendsofamerica.com/NA-Proverbs.html
On olemassa ainakin seuraava teokset:
"Iloinen 50-luku :purkkaa, unelmia ja sotakorvauksia" /[tekstit: Kai Linnilä ... et al.]Helsinki] :Tammi,2003.
"Elämää kaupungissa: muistikuvia asumisesta Helsingin keskustassa: lapsuuden- ja nuoruudenkuvauksia sotienjälkeiseltä ajalta keskustasta, Kaartinkaupungista ja osasta Kamppia."
Julk. Helsingin Kaupunginmuseo 1998
Suomela, Helena: "Fredan ja Roban kulmasta"
Julk. Helsinki : Tammi, 2005
Linnankivi, Marja
"Töölön tyttö : helsinkiläistytön muistelmia lapsuudesta ja nuoruudesta 1930-1950-luvuilla"
Julk. Helsinki : Tammi, 2003
"Minun kaupunkini: tunnetut suomalaiset kertovat Helsingistä" toim.Jeannette Björkqvist, Staffan Bruun ja Göran Ek. Julk. Schildt, 2000
"Täältä tulee nuoriso! :1950-79."...
