"Airi on suomalainen nimi, joka mainittiin Kansanvalistusseuran kalenterissa vuonna 1908. Niemen tiettävästi ensimmäinen kantaja oli kappalaisena toimineen Wiktor salmisen vuonna 1888 syntynyt tytär. Salmisen on kerrottu johtaneen nimen sanasta airut." Teksti on otettu kirjasta Suomalaiset etunimet aadasta Yrjöön (Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007.
Kustaa Wilkunan kirjasta "Etunimet", 2005, löytyy myös tietoa Airi-nimesta.
Molemmat edellämainitut kirjat ovat paikalla Kirkkonummen kirjastossa.
Stella-nimen pohjana on latinan 'tähti'. Muita muotoja ovat espanjan Estella, Estelle ja Estrella. Nimellä on myös yhteys samanmerkityksiseen persialaisperäiseen nimeen Ester. Stella-nimen käyttöä etunimenä on lisännyt Marian kunnioituksen kasvu katolisessa kirkossa , sillä häntä kutsutaan "meren tähdeksi" (Stella maris). Englannissa nimen suosioon on vaikuttanut kirjalliset esikuvat, varsinkin Jonathan Swift, joka käytti sitä Ester Johnsonista. Myös Saksassa nimi tunnetaan. Tarkempaa tietoa nimestä löytyy kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Nykysuomen sanakirjassa pikka tarkoittaa rautakankea. Enemmän vaihtoehtoja löytyy Erkki Itkosen ja Aulis J. Joen Suomen kielen etymologisen sanakirjan osasta 3. Tämän teoksen mukaan pikka voi tarkoittaa rautakankea (mm. P-Savo, Vet.), teräväkärkistä kivihakkua (mm. Laih., Utaj., Länsipohja), kiviporaa (Perho), tukkilaiskeksiä (mm. Kalaj., Ink.); heinähankoa (Kälv.) tai haarukkaa, jolla leivät rei'itetään (mm. Tornionjokilaakso). Valitettavasti kaikkia paikkakuntien lyhenteitä ei ole avattu, mutta Vet. viittaa varmaankin Veteliin, Kalaj. Kalajokeen, Ink. Inkeriin ja Kälv. Kälviään.
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet-teoksesta ei löytynyt sukunimeä Pikka. Lähimpänä on sukunimi Pikkarainen, joka juontaa sanoista pieni, pikkanen...
Sinikka Nopola on kirjoittanut sekä lasten- että aikuistenkirjoja. Mikkelin Origo-tietokannasta löytyy yhteensä 29 kirjaa, jotka hän on tehnyt joko yksin tai yhdessä sisarensa Tiinan kanssa. Lasten kirjoista löydät tietoa esim. Suomen nuorisokirjallisuuden nettimatrikkelista osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi/ . Sivustolla on lueteltu myös Sinikka Nopolaa käsittelevää lähdekirjallisuutta, jota on lainattavissa kirjastosta.
Nopolasta löytyy myös tietoa Sanojen aika -sivustolta osoitteesta http://kirjailijat.kirjastot.fi/ . Myös tämä sivusto sisältää runsaasti lähdetietoja, mm. linkin Tammen kotisivuille, jota kautta löytyy mm. luettelo Nopolan saamista palkinnoista.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Voit hakea vastauksia Arkistosta.
Olivia (lat. oliivipuun lehvä) on Oliverin naispuolinen vastine. (Oliverin kohdalla nimen alkuperästä on kaksi vaihtoehtoa: lat. oliivipuun istuttaja tai muinaissaksan Alfher, keijuvihollinen)
Lähde: Lempiäinen: Suuri etunimikirja. WSOY, 1999.
Tähän kysymykseen on vastattu aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla. Vanhoja vastauksia voit hakea arkistosta hakutermillä "kiinan kieli". Varsinaisia kiinalaisia aakkosia ei ole olemassa, sillä kiinan kieli perustuu kirjoitusmerkkeihin (hànzi). Jokainen kirjoitusmerkki edustaa puhutun kiinan yhtä tavua. Jokaisella merkillä on myös oma merkityksensä. Näin ollen suuri osa kirjoitetun kiinan "sanoista" muodostuu kahdesta tai useammasta kirjoitusmerkistä.
Voit katsoa myös seuraavat linkit:
http://www.chinese-tools.com/names/search.html http://www.mandarintools.com/chinesename.html http://www.omniglot.com/writing/chinese.htm
Suomalaisten kirjastojen kirjallisuusverkkopalvelusta, Kirjasammosta, löytyy ainakin tietoa Tuulia Ahosta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175903696126
Kirjassa Mervi Koski: Kotimaisia lastenlyyrikoita. 2003 kerrotaan Tuulia Ahosta runoilijana.
Kirjailijasta ei ole kirjaa, mutta hänestä on kirjoitettu lehdissä. Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on aikaisemmin vastattu kirjailijaa koskeviin kysymyksiin. Katso arkistosta hakusanoilla "Hayden, Torey" sivulta : http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Vastauksista löytyvät tiedot mm. artikkeliviitteistä.
Joensuun pääkirjaston lukusalissa on lainattava lehtileikepussi hänestä, jossa on lehtien Anna ja Uusi Nainen kaksi artikkelia vuodelta 1996.
Kirjailijan virallinen kotisivu on osoitteessa: http://www.torey-hayden.com/
Otavan sivuilla on myös matrikkelitietoja hänestä, suomennetuista kirjoista puuttuvat tosin uusimmat:
http://www.otava.fi/kirjailijat/ulkomaiset/hayden_torey/fi_FI/hayden_to…
Günther Drosdowskin teoksessa "Duden Lexikon der Vornamen" sekä Eeva Riihosen kirjassa "Mikä lapselle nimeksi?" Remo-nimen kerrotaan olevan muunnos italialaisesta nimestä Remus (lat. ruori, peräsin). Remus oli toinen Rooman perustajista.
Sketches by Boz on kokoelma Dickensin alunperin lehdissä julkaisemia kirjoituksia. Sitä ei liene koskaan käännetty suomeksi kokonaisuutena. Ainakaan Fennica-tietokannassa, jossa kaikki suomeksi julkaistu materiaali on luetteloituna, ei ollut viitettä käännöksestä. Kokoelmassa on n. 50 erillistä tarinaa, tarkistin niistä muutaman josko olisin löytänyt erillisiä käännöksiä, mutta vedin vesiperän.
Kaunis ja sointuva Silja-nimi on peräisin latinasta. Se on ollut Caecilus -suvun nimi.
Sanana caecus merkitsee "sokea".
Samasta latinalaisesta alkuperästä juontavat myös nimet Cecilia, Cecile, Cilia.
Kyseinen raha on Italian 2 centesimi. Kustantaja Krause- yhtiön julkaisema "Standard Catalogue of World Coins: 1801-1900" löytyy hieman enemmän tietoa kolikosta. Sinä vuonna oli lyöty 37.500.000, eli mistään harvinaisesta raha ei ole kyse. Uudenveroisessa kunnossa sen arvo luettelon mukaan on noin 18 euroa ja kovin kuluneena noin 1 euro. Tietenkin kuten aina, todellinen arvo on se, mitä joku toinen on valmis maksamaan. Eli tuo luettelon arvo on enemmän suuntaa antava kun todellinen arvo.
Tietoa kunnosta voit kysellä lisää paikalliselta numismaattiselta yhdistyseltä. Yhteystiedot löytyvät ao. linkiltä.
http://www.numismaatikko.fi/yhdistykset/kaikkiyhdistykset.htm
Suomen eduskunta valitsi 9. lokakuuta 1918 Suomen kuninkaaksi Hessenin prinsi Friedrich Karl Ludwig Konstantin von Hessen-Kasselin. Vuoden 1918 sisällissodan jälkeen eduskunta oli vajaalukuinen. Punaisten tappion takia eduskunnassa ei ollut vasemmiston edustajia ja tynkäeduskunnassa oli enimmillään 111 kansanedustajaa. Vesa Vareksen Kuninkaan tekijät – suomalainen monarkia 1917-1919, myytti ja todellisuus –teoksen mukaan ”Friedrich Karlin valitsemisen esittäjäksi oli valittu vanhasuomalainen talonpoika J. E. Antila ja kannattajaksi ruotsalainen aristokraatti Wrede. Valinta ja sen sisältämä symboliikka oli tarkkaan harkittu: talonpoikainen suomalainen kansa esitti kuninkaan valintaa, ja suomenruotsalainen ylimystö yhtyi siihen – kansallisen...
Bill & Melinda Gates Foundation myönsi Access to Learning palkinnon Helsingin kaupunginkirjastolle hyvästä tietotekniikan ja Internetin käyttömahdollisuuksia edistävästä työstä vuonna 2000.
http://www.lib.hel.fi/en-GB/accesstolearning/
Bill Gates on syntynyt 28.10.1955.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Bill_Gates
Lisätietoja Bill & Melinda Gates Foundationista:
http://www.gatesfoundation.org/default.htm
Merja Jalosta löydät tietoa ainakin Sanojen aika -tietokannasta osoitteesta: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Myös seuraavissa kirjoissa on tietoa Merja Jalosta:
Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3 (toim. Ismo Loivamaa, 2001) sekä Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (toim. Kari Hatanpää ja Marketta Härkönen, 1996).
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on kysytty Merja Jalosta ennenkin. Aikaisemmat vastaukset löydät palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita hakuruutuun: Merja Jalo.
Aale Tynniltä on ruotsinnettu ainakin toista kymmentä runoa. "Kaarisiltaa" (kokoelmasta "Ylitse vuoren lasisen", 1949) ei niiden joukossa tiettävästi ole.
Tynnin runojen ruotsinnoksia on julkaistu seuraavissa antologioissa:
Rundt, Joel: "Fågeln flyger långt : finsk dikt i svensk tolkning". Helsingfors: Söderström, 1952. Sisältää runot
"Undret" ("Ihme", kokoelmasta "Lähde ja matkamies", 1943)
"Mörkret" ("Pimeys", kokoelmasta "Lehtimaja", 1946)
"Kunskapens träd" ("Tiedon puu", kokoelmasta "Soiva metsä", 1947).
"Du tror du kuvar mig liv? : finländska kvinnors lyrik genom tiderna". Saml. av Tua Forsström och Märta Tikkanen. Stockholm: Trevi, 1984. Sisältää runot
"Ensamhet" ("Yksinäisyys", kokoelmasta "Kynttilänsydän", 1938)
"Vissla, höst" ("...
Ikävä kyllä kysymääsi Dragonsinger-kirjaa ei enää kokoelmistamme löydy. Siitä on kyllä ollut kappaleita kirjastoissa, mutta kaikki on jouduttu poistamaan, varmastikin huonokuntoisina. Voit ehdottaa kirjaa uudelleen hankittavaksi kirjastojen hankintalomakkeilla.
Dervinin kuiluteoria tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että tiedon puute (tiedon tarve) on kuin kuilu, joka estää pääsyn tavoiteltuun tilaan, jossa henkilöllä on tuo tarvitsemansa tieto. Kuhlthau jäsentää tiedonhankintaprosessia. Tuo prosessi eli tapahtumasarja on kuin silta yli Dervinin kuvaaman kuilun. Kuhlthau nimeää tiedonhankintaprosessiin kuusi vaihetta. 1) Aloitus, jota kuvaa epävarmuus; 2) Aiheenvalinta: hahmotetaan yleissuunta tiedon etsinnälle; 3) Tunnustelu on hämmennystä, etsitään lisätietoa aiheesta; 4) Muotoilu on ratkaiseva vaihe: tehtävän tai teeman muotoilu eli määrittely; 5) Informaation keruu (edellisen kohdan määrittelyn mukainen toiminta tiedon saamiseksi); 6) Tulosten esittäminen. Lähteenä on Tiedon tie s. 95-...
Kustaa Vilkunan teoksessa Suuri nimipäiväkalenteri on seuraavat tiedot nimistä Salli, Salla: Salli on englannin Sally, joka on hellittelymuoto vanhasta Saara-nimestä. Sallin vakiintumista on mahdollisesti auttanut suomen kielen sallia-verbi. Salla on muodostunut Sallin a:lliseksi rinnakkaismuodoksi. Teoksen mukaan on myös mahdollista että Lapin-romantiikka on synnyttänyt nimen Salla, paikannimet Salla ja Sallatunturi ovat tuttuja kaikille. Pentti Lempiäisen teoksen Suuri etunimikirja mukaan Salla on ollut Sallin rinnakkaismuotona Suomen almanakassa 1950-72 23.2. ja 19.7. vuodesta 1973. Saman teoksen mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Sallan Sallin tavoin nimeen Saara.
Noituuteen tai muuhun vastaavaan ei löydy kirjallisuudesta...
