Lasten lukemistutkimuksia on tehty jonkin verran. Kuvien merkityksestä luettavan valinnassa ei sen sijaan paljon ole. Ehkä näistä olisi apua:
- Kuvan katsominen ja tekstin lukeminen : kaksi tapaa saada visuaalista informaatiota : kuvan katsominen ja tekstin lukeminen teoriassa, lasten harrastuksissa ja kouluoppimisessa / Marja Vainiotalo (Turun yliopisto, lisensiaatintyö, 1993)
- Kuva ja sana : kuvan ja sanan vuorovaikutus kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja ikonoteksteissä / Kai Mikkonen (2005)
- Sadun ja sarjakuvan lukemisesta: tutkimus kolmasluokkalaisten lukemisharrastuksesta ja luetun vastaanotosta / Anna Maija Jauhiainen (1990)
- What’s in the picture? : responding to illustrations in picture books / edited by Janet Evans (1998)...
1950-70 -lukujen viihdemusiikkia on kirjastojen kautta valitettavan vaikeaa saada, koska tuohon aikaan musiikkikirjastotoiminta oli vielä lapsenkengissään, ja kirjastojen kokoelmiin hankittiin pitkään lähinnä vain klassista ja ehkä hieman kansanmusiikkia. Nykypäivänäkin tuon ajan viihdemusiikin saatavuus kirjastoista rajoittuu sellaiseen musiikkiin, jota on uudelleen julkaistu CD-muodossa.
George Melachrino oli aikoinaan Annunzio Mantovaniin tai vähän myöhemmän ajan Paul Mauriat'han verrattava kapellimestari, jonka jousiorkesteri esitti pehmeää tunnelmamusiikkia.
Joitakin Melachrinon orkesterin levytyksiä näyttää löytyvän eri kirjastoista Suomesta, mutta etsimäänne kappaletta näiltä levyiltä ei valitettavasti taida löytyä. (Tosin en...
Osakekurssien hintoja voi seurata mm.Helsingin pörssin sivuilta http://hex.is-asp.com/html/securitypricelistequities.html?language=fi sekä tekstitelevisiosta. Voit myös käydä Arvopaperi-lehden sivuilla:http://porssi.arvopaperi.fi/start.aspx?chosenmenu=stocktoday
Päivän hinnalla osakkeita ostettaessa kaupan pystyy tekemään pian, mutta lopullista hintaa ei voi tietää.
Pankit jakavat oppaita osakkeista ja sijoittamisesta.
Myös Pörssisäätiön sivuilta löytyy kattavasti tietoa aiheesta: http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;163;200,
katso esim. "Osakkaan opas" ja "Näin aloitat osakesijoittamisen".
Sinja löytyy Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjasta.
Se on Sinan muunnos. Sina puolestaan on saksalais-pohjoismainen lyhennys nimistä, jotka päättyvät sina-tavuihin, esim. Aleksina, Eufrosina, Rosina.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Sinan kohdalla Sinaidaan, jonka venäläinen muoto Zinaida tulee kreikkalaisesta marttyyrinimestä Zenaida (Zeuksen näköinen, Zeuksen tytär).
Suomenkielistä aineistoa Sudanista ei ole paljon.
Maantieteen yleisteoksista kuten Maailma tänään, osa 16 kannattaa katsoa. (Ei ihan uutta tietoa, ilmestynyt vuonna 1998.) Sudanista lyhyesti on Kimmo Kiljusen kirjassa Valtiot ja liput, 2002.
Vuonna 2006 ilmestyneessä Julie Flintin teoksessa Darfur : pitkän sodan lyhyt historia, on lopussa katsaus Darfurin ja koko Sudanin tulevaisuuteen.
Etätietopalvelussa on aiemmin kysytty Sudanin heimoista. Vastauksessa viitattiin Yleisradion sivulle
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=b6a8… .
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston sivuilla on kattava linkkikokoelma maailman maista. Pääosa näistäkin linkeistä on englanninkielisiä
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=...
Kyseistä runoa ei valitettavasti löydy Goethen suomennetusta tuotannosta eikä siitä ole myöskään mainintaa Anneli Koposen käännösbibliografiassa Goethen lyriikan suomennokset 1832 - 1991.
Osoitteesta:http://kirjailijat.kirjastot.fi/ eli Sanojen aika-sivustosta voi hakea esim. novellin tai novelleja
mukaan. Sanojen aika-sivusto on hyvä sivusto suomalaisista kirjaiijoista ja heidän tuotannostaan.
Meillä Oulun kaupunginkirjastossa ei ole teosta Viljaa ja voimaa. Oulun yliopiston kirjastossa se on ja paikallakin
tällä hetkellä.
Rouhiasten suvusta on teos:
Rouhiasten sukuseura 25 vuotta : suvun ja sukuseuran historiaa /koonnut Paavo S. Rouhiainen, 1988
Molemmat teokset ovat Oulun yliopiston kirjaston ns. Fennica-kokoelmassa. Fennica-kokoelma on heillä varastossa, jossa käydään pari kertaa päivässä. Kannattaa soittaa ja pyytää hakemaan kirja etukäteen, puh. 553 3501.
Jääsken kihlakunnasta on olemassa kolmiosainen historia, julkaisija Jääsken kihlakunnan historiatoimikunta
Osa 1: vuoteen 1700, ilmestynyt 1957,
Osa 2: Suuresta Pohjan sodasta 1860-luvulle, ilmestynyt 1976
Osa 3: 1860-1980, ilmestynyt 1992.
Tämän kirjasarjan kaikki...
Katsoin helmetin ja googlen lisäksi Linnea-tietokannoista sekä joistakin ulkomaisista tietokannoista, mutta en löytänyt mistään mitään kirjaa.
Löysin pari lehtiartikkelia, olisikohan niistä apua:
"Jeff Porcaro:Totoa toinen puoli". Toto-yhtyeen rumpalin haastattelu.
Rytmi 1987:2 s.4-8
Tätä lehti pitäisi olla ainakin Tikkurilan kirjaston musiikkiosaston lähivarastossa.
"Toto:perhe on koossa taas." Yhtyeen haastattelu.
Soundi 1999:4 s.20
Tämä lehti on myös Tikkurilan kirjastossa.
Toto-yhtyeestä on varmaan tietoa myös laajoissa musiikkiensyklopedioissa, joita löytyy isoista kirjastoista, esim. Espoon pääkirjasto, Helsingin Kirjasto 10 ja Rikhardinkadun kirjasto.
Aavo on Virossa käytetty nimi, lyhennys Abrahamista. Suomessa on kastettu vuosien 1940-1979 välillä 12 miestä Aavoksi. Aavo voisi olla myös naisten nimenä yleistyneen Aava-nimen maskuliininen muoto.
Alva on englannin kielessä miehen nimi, mutta Pohjoismaissa se on Alfin sisarnimi.Alf merkitsee keijukaista. Alva-nimisiä miehiä on 14 ja naisia 180. Alva tulee heprean kielen sanasta korkea.
Laalo, joka on karjalainen sukunimi, perustuu ortodoksiseen nimeen, jonka venäläisiä muotoja ovat Lala, Falalei ja Fallelei. Laalo-nimeä on esiintynyt ainakin Joutsenossa ja Kirvussa. Lähde Mikkonen, Pirjo: Sukunimet.
Nissilä-nimen juuret ovat Etelä-Suomessa sekä Pohjanmaalla. Mm. Ulvilasta löytyy tieto Mats Nissilästä vuodelta 1724.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Pirjo Mikkonen: Sukunimet.
Luolien suojatit (2002) on viides ja viimeinen suomennettu osa suomalaista sukujuurta olevan, yhdysvaltalaisen kirjailijan Jean M. Untinen-Auelin kirjasarjaan Maan lapset. Muut sarjan osat ovat Luolakarhun klaani (1981), Hevosten laakso (1982), Mammutin metsästäjät (1985) ja Tasangon vaeltajat (1990). Tiettävästi kirjailijalla on työn alla sarjan kuudes osa.
Tietoa kirjailijasta ja kirjasarjasta saat esim. näiltä sivuilta:
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=335&cat=
http://fi.wikipedia.org/wiki/Jean_M._Untinen-Auel
http://www.randomhouse.com/features/auel/webroot/index.html
Erilaiset tietosana- ja sivistyssanakirjat antavat yhdenmukaisesti sanalle seuraavan selityksen: Amerikkalaisen liikemiehen P. T. Barnumin sirkuksen suurin vetonaula oli v. 1882 kuollut jättimäinen norsu, jonka nimi oli Jumbo. Koska eläin oli kömpelö ja hidas, tuli tavaksi nimittää kilpailussa viimeiseksi jäänyttä samalla nimellä.
Toinen merkityshän sanalla on 'jättimäisen suuri', esim. jumbojetti. Norsun nimelle on esitetty useita selityksiä: vanha englantilainen slangisana jumbo 'kömpelö henkilö', englannin kielessä kutsuttiin erästä afrikkalaista jumaluutta nimellä Mumbo Jumbo, Kongossa oli erään käärmelajin nimenä nzombo tai swahilin kielen sana jumbe 'päällikkö'. LÄHTEET: ///Nationalencyklopedin 10, s. 251///, ///Kaarina Turtia:...
Luteesta kertova runo on Lauri Viidan ja nimeltään Kapina. Se löytyy runokokoelmasta Betonimylläri. Marin reumatismi nimi lienee Reumatismi, tekijäksi on ehkä Aarre Saarnio. Valitettavasti sitä ei löytynyt painetusta lähteestä.
Julkaisusta Jyväskylän seminaari 1863-1937 löytyy kattavasti tietoa Säräisniemen kansakoululaitoksesta. Julkaisu löytyy Lapin maakuntakirjaston kokoelmista.
Helmet-kirjastosta lainatun aineiston voi uusia internetin kautta viisi kertaa, mikäli siitä ei ole varauksia. Viidennen kerran jälkeen kirjat tulee viedä johonkin pääkaupunkiseudun kirjastoista palautettaviksi, jotta näemme, että ne ovat olemassa ja kunnossa.
Mikäli niistä ei ole varauksia, voitte lainata ne samantien uudelleen ja jälleen uusia netin kautta viisi kertaa. Kirjojen varaustilanteen voi tarkistaa HelMet-palvelusta. Mikäli kirjoista on varauksia, joudutte tekemään oman varauksen ja odottamaan palautuvaa kappaletta.
Milka on Emilian ja Ludmilan muunnos, mutta myös itsenäinen raamatullinen nimi (hepr. kuningatar). Emilia on roomalaisesta Aemelius-sukunimestä lähtevän Emilin sisarnimi ja Ludmila puolestaan slaavilainen 'kansan rakastama'.
Elviira taas on alkuaan espanjalainen naisennimi, joka pohjautunee arabialaiseen ylevää ja käskijätärtä merkitsevään esikuvaan. Saksassa tunnetaan myös rinnakkaisnimi Alvara (Alverat, kaikkea suojeleva, ylevä)
Kustaa Vilkunan Etunimet-teoksen mukaan 17.1 oli jo 1400-luvun pyhimyskalenterissamme varattu apotti Antoniukselle. Pyhä Antonius eli noin 250-356. Meillä häntä palvottiin keskiajalla sikojen suojelijana. Kalannin ja Mynämäen kirkoissa on muistomaalauksia. Anton on alkujaan kreikkalais-latinalainen sukunimi Antonius. Nimen merkitys on epäselvä, mutta siitä on Vilkunan mukaan monia tulkintoja. Kirjastoissa on Vilkunan teosta ja sen monia painoksia runsaasti saatavana.
