Nimi Sara (Sarah, Saara) tulee hepreasta ja tarkoittaa ruhtinatarta. Suomalaisessa almanakassa nimi on tosiaan ensin esiintynyt muodossa Sara mutta myöhemmin muodossa Saara. Nimen muunnoksia ovat Saija, Salli, Sari ja Seidi.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Eksistentialistisen kirjallisuuden käsite voidaan ymmärtää kahdella tavalla. Se voidaan suppeasti määritellä kirjallisuudeksi, johon eksistentialistisella filosofialla on ollut vahva vaikutus. Laajemmassa mielessä käsite tarkoittaa kirjallisuutta, jossa keskeisesti käsitellään ihmisen olemassaoloon liittyviä kysymyksiä.
Sartren ja Camus’n teosten lisäksi kannattaa tutustua Simone de Beauvoirin, Samuel Beckettin, Jorma Korpelan, Marko Tapion, F.M. Dostojevskin ja Juha Mannerkorven tuotantoon. Myös Ernesto Sabaton Tunneli ja Franz Kafkan Oikeusjuttu ovat mielestäni hyviä esimerkkejä eksistentiaalisesta romaanista.
Lähteet: Hosiaisluoma, Kirjallisuuden sanakirja (Wsoy, 2003)
Teosten saatavuuden kirjastosta voi tarkistaa osoitteessa http...
Kyseessä on laulu Pilvien paimen, kansansävelmä, jonka sanat ovat Larin-Kyöstin runosta Pilviä kaitsemassa. Laulun löydät esim. Suuren toivelaulukirjan (Warner/Chappell Music Finland, 1999) osasta 11. Siinä on neljä säkeistöä, joista kolmas alkaa "Pilvet on valkeita lampaita...". Larin-Kyöstin runo löytyy mm. kokoelmasta Larin-Kyösti: Valittuja runoja, ensimmäinen sarja (2.p., Otava 1933). Runossakin on neljä säkeistöä, laulun sanat on otettu runon ensimmäisestä ja viimeisestä säkeistöstä. Sekä Suuri toivelaulukirja että Larin-Kyöstin Valittuja runoja löytyvät Hämeenlinnan kaupunginkirjaston kokoelmasta.
Tekijänoikeuslain 12 §:n mukaisesti julkistetusta teoksesta (laillisesti valmistetusta ja välitetystä) saa jokainen valmistaa muutaman kappaleen yksityistä käyttöään varten. Tämä koskee myös äänitteitä. Kopiosuojaamattoman levyn voi ilman muuta kopioida myös mp3-soittimeen ja kopiosuojatunkin, jos kopioinnin voi tehdä kiertämättä tai purkamatta levyllä mahdollisesti olevaa "tehokasta teknistä toimenpidettä" eli suojausjärjestelmää. Kiistanalaista on, mikä on tehokas suojaus. Nykyisellä tekniikallahan äänitallenteiden suojaus on melko vaivattomasti purettavissa. Tämän voinee tulkita niin, että tehokkaana suojauksena pidetään menetelmää, joka purkaminen edellyttää varta vasten valmistettua tietokoneohjelmaa tai teknistä laitetta.
Lähde :...
Sanat löytyvät Raili Malmbergin runokokoelmasta Riekonmarjat, sen viimeisen runon Ylistyslaulu elämälle lopusta.
http://www.helmet.fi/search*fin/triekonmarjat/triekonmarjat/1%2C1%2C2%2…
Anette-nimi on rinnakkaismuoto Annetesta, joka taas on Anna-nimen ranskalainen muunnos.
Suomessa on vuosien 1899-2007 välillä väestötietojärjestelmään merkitty 3688 Anette-nimeä. Lukumäärässä on mukana myös kuolleiden henkilöiden nimet sekä ensimmäisten etunimien lisäksi muut annetut etunimet.
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Hei, Tilastokeskuksella on maksullinen tietokantapalvelu nimeltä "Kunnittaiset toimipaikkatilastot - KunTo" (http://tilastokeskus.fi/tup/kuntopa/index.html).
KunTo-palvelu on maksullinen Internet-välitteinen tilastopalvelu, joka sisältää toimipaikkatilastoja toimialaluokituksen 5-numerotasolla ja alueittain. Aluejakoina tietokannassa on kunta, seutukunta tai maakunta.
Tietokannasta voi teettää maksullisia selvityksiä yritysrekisterin tietopalvelussa (yrek@tilastokeskus.fi) tai Tilastokirjastossa.
KunTo on kaikkien tiedontarvitsijoiden käytössä maksutta Tilastokirjaston asiakaskoneilla (http://tilastokeskus.fi/tup/tilastokirjasto/index.html).
Itsepalvelussa asiakas voi muodostaa tietokannasta taulukoita ja tulostaa niitä paperille. Tietojen...
Valter Juvan suomennoskokoelmasta Sata runoa, joka on ilmestynyt vuonna 1916, löytyy Schillerin runon Sehnsucht suomennos Kaiho. Neljä viimeistä säettä sisältyvät myös teokseen Kansojen kirjallisuus 6:
Usko, tohdi, - sillä tiedä,
onni ei tuo takeitaan;
sinut ihme vain voi viedä
ihanuuteen ihmemaan.
Aleksille taikinaa -laulun sanat ja nuotit ovat ainakin Olli Heikkilän ja Virpi Lehikoisen toimittamassa Suuressa lastenlaulukirjassa s. 169 (Musiikki Fazer 1984, ISBN 951-757-123-2). Kirjan mukaan laulu on suomalainen kansanlaulu. Suuri lastenlaulukirja on lainattavissa Hämeenlinnan kirjastossa.
Tässä muutamia runokokoelmia, joista löytyy runoja keväästä ja luonnon heräämisestä: Runoja luonnosta (1989 Gummerus), etenkin kohta 2: Oi kuulautta näiden kevätöiden;Runon vuodenajat (W+G 1988), kokoelma jaettu kahteentoista osioon ja Runo puhuu luonnosta (1985 Kirjapaja)
Löysin yhden nuotin, jossa on tämä kappale:
Jasmine (Esitt.)
"Soittaja"
Jasminen esittämien kappaleiden nuotinnoksia. Sanat, melodia, kosketinsoitinsäestys, kitaran soinnut.
Porin kirjastoissa ei ole mahdollisuutta lähettää tarinoita, mutta runoja voi lähettää lastenosaston sivustolle. Etusivultamme löydät linkkejä, joihin voit lähettää tarinoita, esim. Vimma ja Teuvo.
Kirjoittamisen iloa!
Marcel Pagnolin teksteihin pohjautuvia dvd-elokuvia löytyy. Isäni kunnian päivä ja Äitini linna perustuvat Marcel Pagnolin omaelämäkerrallisen tekstiin. Hänen romaaneihinsa pohjaavat myös elokuvat Rakkauden lähde ja Katkeruuden lähde. Nämä löytyvät kirjastosta.
Kirjastoista löytyy kiinan kielen oppimateriaaleja, kirjoja, äänitteitä, videoita, cd-romeja jne. Alkeisoppikirjoissa tai kielen perusoppikirjoissa lähdetään ihan alkeista, opetuskielenä voi olla kiina, suomi, englanti jne. Helsingin kaupunginkirjastosta löytyy myös lapsille tarkoitettuja kiinan kielen oppikirjoja (aapisia ja lukemistoja). Ota yhteyttä oman paikkakuntasi kirjastoon, joka voi välittää niitä käyttöösi kaukolainana.
Edvin Laineen vuonna 1955 ohjaama elokuva Tuntematon sotilas on esitetty televisiossa joka vuosi itsenäisyyspäivänä 6.12. vuodesta 2000 lähtien. Elokuvan aiemmat lähetyspäivät ovat olleet 7.12.1967, 6.1.1973, 19.10.1979, 13.1.1985, 2.5.1992, 6.12.1995 ja 27.11.1999. Tieto lähetyspäivistä löytyy Elonetistä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528.
Lisäksi on 06.12.1997 esitetty Rauni Mollbergin ohjaama Tuntematon sotilas, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_110974.
Meillä on aiheeseen liittyen useampia kirjoja esim. Lillrank: Keskeneräinen potilas : terveydenhuollon tuotanonohjaus sekä Terveys ja johtaminen : terveyshallintotiede terveydenhuollon työyhteisöissä. Voisit tulla käymään pääkirjaston luonnontieteet- ja tekniikkaosastolla, jossa sinulle voidaan tehdä laajempi haku aiheesta. Katsoin myös Vaasan yliopiston kirjaston Tritonian aineistotietokantaa ja sieltä löytyi kaksi tutkimusta aiheesta. Toinen on väitöskirja, Kinnunen: terveyskeskuksen organisaatiokulttuuri ja toinen pro gradu-työ, Nykänen: Keskijohdon asema terveyskeskusorganisaatiossa. Aiheesta on tehty muitakin opinnäytteitä eri puolilla Suomea ja näitä voi yrittää halutessasi kaukolainata.
Jos kirjaa ei ole saatavissa omasta kirjastosta, sen voi tilata sen Kaukopalvelusta. Kaukolaina maksaa kotimaasta 4€ per laina.
Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelulomake:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Lisätietoja Kaukopalvelusta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
Säkeet ovat Viljo Kajavan runosta Satakielelle, sen viimeiset säkeet. Satakielelle-runo on ilmestynyt ensi kertaa kokoelmassa Luomiskuut (1939)Runo löytyy myös Viljo Kajavan koottujen runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri (1984)
Vanhemmassa vuoden 1952 L.F. Rosendalin suomentamassa Pascalin Mietteiden laitoksessa (s. 145) lause on suomennettu sananmukaisesti seuraavasti : "Kaikki luodut ovat turhuuden alle alistetut." Sal. Saarn. 3:19
Kyseessä on raamatunkohta, Saarnaaja 3:19.
"Sillä ihmisten ja eläinten kohtalo on yhtäläinen: samalla tavoin kuolevat molemmat, yhtäläinen henki on kaikilla. Ihmisillä ei ole etusijaa eläimiin nähden, kaikki on turhuutta." Latinaksi sama: "Idcirco unus interitus est hominis et iumentorum et aequa utriusque condicio sicut moritur homo sic et illa moriuntur similiter spirant omnia et nihil habet homo iumento amplius cuncta subiacent vanitati."
Pascal pohti jaetta, jonka hän tiivisti yhteen lauseeseen. Sen voisi kääntää vaikkapa: Kaikki...
