Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Ada on hepreaksi jalokivikoru, Vanhassa testamentissa Kainin pojanpojan Lemekin ja patriarkka Jaakobin pojan Esaun vaimo, kirkkohistoriassa ranskalainen nunna ja naispyhimys Mansista 600-luvun lopulta. Suomen ruotsalaisessa almanakassa nimi oli 30.10. vuoteen 1999, siinä Ada lienee tulkittu alkuaan saksalaiseksi lyhentymäksi Adal, Adel-(aatelinen, jalosukuinen) alkuisista nimistä.Meillä Adaa on käytetty myös Adalmiinan ja Adolfiinan kutsumamuotona.
Vuoden 2000 suomalaiseen kalenteriin tuli muoto Aada 16.12, jolloin myös ruotsinkielisessä almanakassa Ada siirtyi tälle päivälle.
Veeti ja Veetu ovat Fredrikin ja Ferdinandin suomalaisia muunnoksia.
Fredrik taas on alkuaan germaanien rauhallinen...
Henri Troyat (oikealta nimeltään Levon Aslan Torossian, venäjäksi Lev Aslanovitš Tarasov) syntyi varakkaaseen moskovalaiseen kauppiasperheeseen 1. marraskuuta 1911 (k. 4. maaliskuuta, 2007). Perheen sukujuuret johtivat Armeniaan. Vuonna 1917 Venäjän vallankumouksen aikaan perhe pakeni Krimille ja myöhemmin Istanbulin kautta Venetsiaan. Vuonna 1920 perhe asettui asumaan Pariisiin omaisuutensa menettäneenä. Koulun jälkeen Troyat suoritti lakiopinnot, mutta jatkoi työn ohessa kirjoittamista, jonka hän oli aloittanut jo opiskeluaikana. 24-vuotiaana hänestä tuli menestyskirjailija ensimmäisellä teoksellaan Faux-Jour.
Troyat oli 6-vuotias muuttaessaan pois Venäjältä. Tiedossa on, että hän oli oppinut ranskaa jo varhain perheen ranskalaiselta...
Suomalaisista sukunimistä ja niiden historiasta kerrotaan teoksessa Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet, 2000.
Kirjan mukaan Kuningas-nimisiä henkilöitä Suomessa on 184. Kuningas-nimi on tosiaan peräisin Karjalankannakselta, nimeä on esiintynyt Jääskessä, Säkkijärvellä ja Johanneksessa. Myös Länsi-Suomessa nimeä on esiintynyt.
Myös Juha Pöyhösen Suomalainen sukunimikartasto, osa 2, Karjalassa esiintyneet nimet tuntee Kuningas-nimen. Kartastosta näkee, millä paikkakunnilla nimeä on esiintynyt ja kuinka paljon.
Sukunimiin liittyviä kirjoja voit hakea kirjastojen aineistohausta asiasanalla sukunimet.
Kysymyksestäsi ei käy ilmi, tarkoitatko etu- vai sukunimiä. Etunimistä ja niiden historiasta on monia teoksia, esimerkkeinä Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Kustaa Vilkuna: Etunimet ja Eero Kiviniemi: Suomalaisten etunimet. Sukunimistä löytyy tietoja vaikkapa teoksesta Pirjo Mikkonen: Sukunimet. Lisää nimikirjoja löydät Turun kaupunginkirjaston Aino-tietokannasta. Haku-sivun asiasana-kohtaan voi kirjoittaa hakusanaksi etunimet tai sukunimet. Tietokannan osoite on: http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1174221667&ulang=…
GT Reittikartta Suomi Plus 2005 löytyy Porin ja Kokkolan maakuntakirjastojen kokoelmista. Mikäli haluat kaukolainata reittikartan, sinun tulee täyttää kaukolainahakemuslomake omassa kirjastossasi.
Meiltä on ennenkin kysytty tietoja Jorma Nenosesta. Silloin vastasimme seuraavasti:
"Jorma Nenonen on Antinkankaan koulun rehtori, koulun sivuilla on hänen sähköpostiosoitteensa. Voit varmaankin esittää hänelle sähköpostitse kysymyksiä. Nenosen Sakke-kirjoja on sekä Gummerruksen (http://www.gummerus.fi) että WSOY:n (http://www.wsoy.fi) kustantamina, mahdollisesti kustantajat pystyvät antamaan tietoja hänestä. Kysy myös lähimmästä kirjastostasi Kirjallisuusarvosteluja-lehteä, joka sisältää arvosteluja lasten- ja nuortenkirjallisuudesta. Joskus näissä arvosteluissa on myös henkilötietoja." (19.3.2001.)
"Jorma Nenosesta on vaikeaa löytää tietoja. (Olen katsonut sarjat "Kotimaisia lasten-ja nuortenkirjailijoita 1-3", "Suomalaisia lasten- ja...
Pauliina (Ranskassa Pauline)on latinan Paulinus-nimen sisarnimi. Saksan katolilaisilla Paulinan päivä on muistona autuaasta Paulinasta, luostarinperustajana muistetusta prinsessasta. Lisäksi kirkollinen perinne tuntee vanhalta ajalta kolme tämännimistä marttyyria.
Lisätietoja etunimistä löytyy kirjastosta, mm. Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet sekä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta.
Tauno-Olavi Huotarin ja Pertti Seppälän teoksesta "Kiinan kulttuuri" (Otava, 1990) löytyy lista, jossa on lueteltu kaikki Kiinan dynastiat vuosilukuineen. Listan nimet on kirjoitettu pinyin-transskriptiosysteemillä. Teos on muutenkin erinomainen johdatus Kiinan kulttuurin ja historiaan. Keisarilistaa teoksessa ei kuitenkaan ole.
Mielestäni selkein suomenkielinen lista keisareista on wikipedian internet-artikkelissa osoitteessa: http://fi.wikipedia.org/wiki/Kiinan_dynastiat
Täydellisempi lista keisareista löytyy wikipedian englanninkieliseltä sivulta osoitteessa: http://en.wikipedia.org/wiki/Table_of_Chinese_monarchs
Molemmat ovat käännöksiä Kungfutsen ajatuksia sisältävästä 20 kirjan kokonaisuudesta "Lún Yǔ" (tai "Luen-Y"). Teoksesta liikkuu erilaisia versioita ja myös vaihtoehtoisia englanninkielisiä käännöksiä. 20 kirjan versiota pidetään nykyään teoksen standardiversiona, ja siitä on muodostunut kungfutselaisen opin tärkein peruskirja.
Lähteet:
Kungfutse: "Keskustelut" (suom. Toivo Koskikallio) (WSOY, 1992)
Kungfutse: "Analects" (Dover, 1995)
Linkit:
http://en.wikipedia.org/wiki/Analects_of_Confucius
http://www.confucius.org/main01.htm
http://www.hm.tyg.jp/~acmuller/contao/analects.html
http://etext.library.adelaide.edu.au/c/confucius/c748a/
Informaatikko Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin kirjastosta antoi seuraavan vastauksen tähän kysymykseen:
Valkovenäjä-nimen alkuperästä on monia versioita. Esimerkiksi keskiajalla ilmansuunnilla oli omat värit. Valkoinen tarkoitti Venäjän länsiosaa.
Ei ole yhtä keskeistä selitystä.
XY-XVI alkaen territoriota on nimitetty Valko-Venäjäksi.
Vuodesta 1991 alkaen Valkovenäjän virallinen nimi on ollut Respublika Belarus / The Republic
of Belarus tai lyhyesti Belarus .
Sana Belarus on sanasanainen käännös valkovenäjästä.
Eeva-Liisa Mannerin runo on kokoelmasta Kuolleet vedet: sarjoja yleisistä ja yksityisistä mytologioista, jonka on julkaissut Tammi vuonna 1977. Kirjasta on otettu toinen painos vuonna 1993.
Risto Rasan runo on kokoelmasta Rantatiellä. Julkaisija on Otava ja julkaisuvuosi 1980
Suomen Sukututkimusseurasta (http://www.genealogia.fi/) neuvottiin liittymään Suku-postituslistalle, jonka kautta voisi tietoa sukulaisesta löytyä. Tietoa postituslistasta ja siihen liittymisestä löytyy tältä:
http://www.genealogia.fi/postlist/
Toinen mahdollisuus on pyytää virkatodistus sukulaisen äidistä ja pyytää liittämään siihen myös lasten nimet. Tällä tavoin selviäisi ainakin nykyinen nimi.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta (http://www.helmet.fi/ ) löytyi hakulauseella: tietokoneet ympäristökysymykset, seuraava kirjaviite:
- Inberg, Antti
Life cycle assessment of micro computer supply chain / Antti Inberg, Sanna Perkiö
Helsinki : Uusimaa Regional Council, 2000
Sarja: Publications of the Uusimaa Regional Council
Hakusanalla elektroniikkaromu löytyivät seuraavat teokset:
-Karvonen, Minna-Maari
Tuottajan ympäristövastuu : riskienhallinnasta strategiseen suunnitteluun / Minna-Maari Karvonen, Anna Kärnä ja Adeline Maijala
Edita, 2006
- Tohka, Antti
Mechanical and thermal recycling of waste from electric and electrical equipment, Helsinki University of Technology, 2005
Viimeistä on...
Tietosanakirjojen artikkeleista kannattaa aloittaa. Niistä löytyy yleensä kaikki olennainen tieto tiiviseen muotoon pakattuna.
Kirjaston kokoelmista löytyy kyllä useita Marie-Antoinettea käsitteleviä kirjoja, kuten esimerkiksi:
-Haslip, Joan: "Marie Antoinette" (Otava, 1989)
-Zweig, Stefan: "Marie Antoinette" (WSOY, 1935)
-Tschudi, Clara: "Marie Antoinette 1-2" (1910)
Internetistä löytyy myös runsaasti tietoa. Kannattaa aloittaa Wikipedian erinomaisesta artikkelista:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Marie-Antoinette
http://www.valt.helsinki.fi/blogs/hiidensa/post95.htm
Linkki:
http://wwww.helmet.fi/
Feeninksin kilta ei ole ilmestynyt äänikirjana. Viimeisin Potter äänikirja eli Liekehtivä pikari on vuodelta 2005. Tammelle voi antaa asiasta palautetta, ja toivoa äänikirjan pikaista julkaisua:
http://www.tammi.net/asp/empty.asp?P=5899&VID=default&SID=4863726527928…
Lehtien varaaminen poikkeaa hieman muun aineiston varaamisesta. Tässä ohje:
Hae ensin lehti Helmetissä: Teoksen nimi -kenttään kirjoitetaan "Moda Espoo".
http://www.helmet.fi/search*fin/?searchtype=t&searcharg=moda+espoo&sear…
Sitten tuleekin poikkeama normaaliin varauskäytäntöön: Paina Varaus -nappia jo tässä vaiheessa, ja täytä kysytyt omat tiedot (nimi, kirjastokortin numero jne.).
Vasta tämän jälkeen pääset valitsemaan minkä numeron lehdestä haluat. Modan kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä lehdestä löytyy numeroita vielä vuodelta 2004. Voit myös valita minkä kirjaston kappaleeseen varaus kohdistetaan.
Muista vielä "rullata" sivu aivan alas asti, josta löytyy nappi "Varaa valittu lehden numero". Sitä painamalla varaus...
Pentti Lempiäisen mukaan jo 1500-luvulta tunnetaan Eilola- ja Eiloila -nimisiä taloja, joiden on arveltu pohjautuvan ruotsalaiseen henkilönnimeen Eiloff. Myös saksalaisesta nimistöstä tunnetaan Eilo-nimi. Näiden kantasanana pidetään muinaisgermaanista sanaa agil, miekan tuppi.
Nimi koki uuden tulemisensa 1910-luvulla, kun Yrjö Karilas ehdotti sen käyttöönottoa. Mahdollisesti tarkoituksena oli luoda maskuliinimuoto Eila-nimelle.
Ortodoksisessa nimioppaassa Eilo viittaa pyhimykseen nimeltä Eulogios, 'kaunopuhuja'.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja
Nummelin, Juri: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä
Saavuttuaan noutokirjastoon varaus odottaa asiakasta 8 päivää. Kun varaus on saapunut kirjastoon, sen viimeisen noutopäivän voi tarkistaa netissä (http://www.helmet.fi kohdassa "Omat tietoni") tai soittamalla noutokirjastoon. Mukavaa matkaa!
