Anne Saarikallen ja Johanna Suomalaisen teoksessa "Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön" (2007) nimen Jirka kerrotaan olevan rinnakkaismuoto tsekkiläisestä nimestä Jiri. Kumpaakaan nimeä ei löydy suomenkielisestä almanakasta. Eeva Riihosen kirjassa "Mikä lapselle nimeksi?" (1992) Jirkan nimipäiväksi onkin merkitty huhtikuun 24. päivä, jolloin Tsekinmaassa vietetään Jirin nimipäivää.
Pentti Lempiäisen teoksessa "Nimipäivättömien nimipäiväkirja" (1989) Jirkan nimipäiväksi on puolestaan mainittu huhtikuun 23. päivä. Tuolloin vietetään Suomessa Yrjön (alk. Georgios) nimipäivää, josta Jiri- ja Jirka-nimet ovat muunnoksia. Nimipäiväänsä viettävät 23.4. myös Jyrki, Jyri, Jori ja Yrjänä.
Nopeata tapaa ei taida ollakaan, sillä kirjojen eri painoksissa ja erikielisissä versioissa em. teksti saattaa olla erinumeroisilla sivuilla. Pläräämistä siis riittää. Auttaisiko etsimistä, että lause liitetään päähenkilön opiskelijatoveriin Razumihiniin ja että englanninkielisessä Wikipediassa [http://en.wikiquote.org/wiki/Crime_and_Punishment] viitataan englanninkielisen version sivulle:" Talking nonsense is the sole privilege mankind possesses over the other organisms. It's by talking nonsense that one gets to the truth! I talk nonsense, therefore I'm human. (p.242)"
Dostojevskin Rikos ja rangaistus löytyy kokonaan englanninkielisenä verkosta osoitteesta http://www.bartleby.com/318/.
Jospa etsimällä tuosta palvelusta yllämainitulla...
Vanhempia Ford Escort -korjausoppaita, jotka kattavat vuoden 1977, on saatavilla eri puolilla Suomea kaupunginkirjastoista. Oheisesta liitteestä löytyvät kirjojen tiedot ja sijainti. Kirjan voi saada kaukolainaan toisesta kirjastosta. Asiakkaan kaukolainan tekee hänen puolestaan oman kunnan kirjasto.
Tiedot on tarkistettu Frank -monihausta, joka löytyy osoitteesta http://monihaku.kirjastot.fi/ (tai Googlesta hakusanoilla Frank monihaku).
Kaikki löytyneet korjausoppaat ovat englanninkielisiä.
Itävallan nykykirjallisuuteen ovat oleellisesti vaikuttaneet mm. Ingeborg Bachmann (1926-1973) ja Thomas Bernhard (1931-1989).
Nykypäivän kansainvälisesti tunnetuimpia itävaltalaisia kirjailijoita lienevät Peter Handke (* 1942), Elfriede Jelinek (*1946) ja Wolf Haas (*1960). Kirjalijoiden teoksia on käännetty myös suomeksi ja niitä voi etsiä esim. kirjalijan nimellä mm.Fennicasta, jossa on kaikki Suomessa painettu kirjallisuus: https://fennica.linneanet.fi/
Näiden ja muidenkin itävaltalaisten kirjailijoiden teoksia on myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa mm. suomeksi, saksaksi, ruotsiksi ja niiden saatavuuden voi tarkistaa Aino aineistotietokannasta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1139833112&ulang=…...
Tämän hetken tunnetuimmat itävaltalaiskirjailijat lienevät Peter Handke (s. 1942) ja Elfriede Jelinek (s. 1946). Eräitä heidän teoksistaan on mahdollista lukea myös suomen kielellä.
Alla olevasta linkistä löydät saksankielisen internetsivuston, joka käsittelee viime vuosien itävaltalaiskirjailijoita ja heidän teoksiaan:
http://www.literature.at/elib/index.php5?title=Oesterreich_-_Gegenwarts…
Suomalainen noitatutkimus on paljolti keskittynyt noitavainojen aikaan ja aineistoa löytyy myös 1900-luvun uusnoituudesta kuten wiccalaisuudesta. Yksinomaan 1800-luvun suomalaisesta noidasta ei löytynyt lähteitä, mutta seuraavista kirjoista varmaankin on apua :
Suomen kansankulttuurin kartasto 2 : Suomen perinneatlas=Folklore/Matti Sarmela. 1994. (luku Samaanit, tietäjät ja noidat)
Virolainen, Merja : Samanismin ja noituuden käsikirja. 1994.
Nenonen, Marko : Synnin palkka on kuolema : suomalaiset noidat ja noitavainot 1500-1700-luvulla.
Siikala, Anna-Leena : Suomalainen samanismi. 1992.
Simonsuuri, Lauri : Kansa tarinoi: tutkielmia kansantarinoiden salaperäisestä maailmasta. 2006.
Noidat ja noituus (Mystiikan maailma-sarja). 1992.
Hill,...
Sukunimi Väisänen on tunnettu pääasiassa savolaisena sukunimenä, mutta se on yleinen myös Karjalassa. Nimestä on tietoja jo 1500-luvulta Savosta (Laurens Veijsen).Pielisjärvellä on elänyt henkilö nimeltä Staffan Wäisäin jne.
Nimi on yhdistetty sanaan "väisä", joka tarkoittaa järven jäälle asetettua tienviittaa ja sanaan "väisäkkä", joka tarkoittaa juonikasta. Nimi saattaa myös olla henkilönnimiperäinen ja samaa juurta kuin nimet Viisanen, tai Väntsi.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala
Sukunimet
Otava 2000
Nimipäivää vietetään 6.2. Nikolauksen päivänä. Nimen lähtökohtana on kreikkalainen Nikolaos (nike = voitto, laos = kansa). Lisätietoa nimestä löytyy kirjasta: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Luettelo vanhainkodeista ja muista vanhusten hoitopaikoista löytyy stakesin sivustolta http://www.stakes.fi/FI/Etusivu.htm > tilastot ja rekisterit > toimipaikkarekisteri > HILMO:n toimipaikkarekisteri. HILMO on hoitoilmoitusjärjestelmä, josta löytyy koodilla 310 ja 320 kaikki vanhainkodit ja hoitopaikat osoitteineen.
Vanhustyön keskusliiton nettisivuilta löytyy lista heidän jäsenyhteisöistään: http://www.vanhustyonkeskusliitto.fi/index.ph?page=aakkoslista&menu=kes… .
Suomi.fi -sivustolla on osio kunnista http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/a-o-hakemisto/index.html?filters=suom… , jossa on linkit kuntien nettisivuille. Kuntien nettisivuilta löytyvät myös vanhainkotien yhteystiedot, mutta etsiminen on tietysti aika hankalaa.
Väinö Linna on tunnetuimpia, luetuimpia ja rakastetuimpia suomalaisia kirjailijoita. Hänen teoksiaan on käännetty monille kielille ja niistä on tehty erilaisia sovituksia näyttämölle ja valkokankaalle. Historialliset romaanit Tuntematon sotilas ja trilogia Täällä Pohjantähden alla herättivät ilmestymisaikanaan 1950-1960-luvuilla ristiriitaisia tunteita, mutta niiden arvo nykyajan näkökulmasta on kiistaton. Kirjallisuudentutkija Jyrki Nummen mukaan Väinö Linnan suuret romaanit kietoutuvat yhteisöllisyyden, veljeyden ja yhteisvastuullisuuden teemoihin.
Lisää tietoa kirjailija Väinö Linnasta ja hänen teoksistaan saat itse teosten lisäksi esimerkiksi seuraavista painetuista lähteistä:
Stormbom, N.-B.: Väinö Linna: kirjailijan tie ja teokset....
Kirjan takakannessa kerrotaan mm. näin: ”Holly on kirjoittanut kirjeen suosikkikirjailijalleen P. J. Bensonille, joka ystävällisesti suostuu tapaamiseen. Kirjailija näyttäytyy kuitenkin aivan erilaisena kuin kirjojensa kansissa ja käyttäytyy erittäin oudosti. Onkohan hän edes väittämänsä henkilö? Kuka kumma on pikkuasioista raivoava näyttelijä Peter Crawford? Ja miksi hurmaavan komea radiotoimittaja Ainsley James liikuskelee kylällä toistamiseen?”
Tarkemman juonen selvittämiseksi kannattaa lukea kirja vaikka luku kerrallaan ja merkitä muistiin sen luvun tapahtumat.
Lainaan aluksi sanoja Heikki Ylikankaan puheesta: "Suomen kirjastolaitos sai alkunsa Vaasassa 1794". Hän mainitsee puheessaan, että Vaasan jälkeen seuraavina tulivat Turku, Kokkola ja Tornio. Puhe sisältyy allamainittuun Sukkula-sivustoon.
Haluamasi listan laatiminen ei ole tässä ajassa mahdollista, mutta mm. seuraavista lähteistä löytyy tietoa aiheesta:
Sukkula, Suomen yleisten kirjastojen historiaa verkossa: http://lipas.uwasa.fi/~sukkula/kirjastohistoria.php3
Ilkka Mäkinen "Nödvändighet af lainakirjasto" : modernin lukuhalun tulo Suomeen ja lukemisen instituutiot
Marjaana Karjalainen: Kansankirjastojen kehitys Suomessa vuosina 1802-1906
Kirja on myös Hauhon kirjastossa.
Måns Gahrtonista löytyy tietoa esim. seuraavasta teoksesta:
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan / Mervi Koski
Kyseistä kirjaa löytyy lukuisista Helsingin kirjastoista, useimmista kuitenkin käsikirjastosta eli ne ovat luettavissa vain kirjastoissa. Lisätietoja osoitteesta www.helmet.fi
Valitettavasti Johan Unengesta en löytänyt edes pienimuotoista henkilöesittelyä, joka olisi suomenkielinen.
Ruotsiksi hänestä löytyy laajasti tietoa, esim.: http://www.bonniercarlsen.se/v2/writer.asp?id=11643 Sivuilta löytyy myös luettelo Unengen teoksista, joissa hän on ollut ainakin osatekijänä.
Kysymyksesi liittyy tietokonepeleihin ja yksittäisiin peliohjeisiin, joihin kannattaa etsiä neuvoa netistä löytyvistä keskustelufoorumeilta.
Näitä ovat esim. http://www.suomipelit.com/index.php?c=keskusteluaiheet&id=2&s=1, http://www.peliplaneetta.net/keskustelut/, http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=105
Myös Makupalat -linkkikirjastosta löytyy laajalti linkkejä erilaisiin pelisivustoihin, http://www.makupalat.fi/
Suomen kansallisbibliografian FENNICA-tietokannan mukaan William Blakelta (1757-1827) ei ole toistaiseksi käännetty suomeksi yhtään kokonaista runoteosta. Sen sijaan yksittäisiä runokäännöksiä löytyy eri runoantologioista.
Risto Ahdin teokseen William Blake & Vimmainen Genius (Sanasato 2001) sisältyy valikoima Blaken runoja kokoelmista Viattomuuden laulut (Songs of Innocence 1789) ja Kokemuksen laulut (Songs of Experience n. 1794) suomeksi Ahdin kääntäminä.
Toni Edelmann on säveltänyt Blaken runoja levylleen Viattomuuden lauluja (2000). Runot on kääntänyt Hector.
Muumitaloa muistuttavan leikkimökin rakennusohjeita voi tutkiskella seuraavista lähteistä:
Jani Johannes : Tee itselle tai lahjaksi. 108 : Leikkimökki : Tampere, 1998.
Kero, Esa : Leikkimökki : Rakennusalan kustantajat, 1997.
Teosten saatavuustiedot löytyvät pääkaupunkiseudun aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html
Alla olevat rakennusohjeet löytyivät internetistä:
”Torvenkylän Muumitalo syntyi tyttären pyynnöstä”
http://www.lestinjoki-lehti.fi/ARKISTO%202005/27.10.%20Torvenk.%20muumi…
http://www.trainformation.se/Pub/muminhus/muminhus.asp
http://www.rakentaja.fi/index.asp?s=/otsikkosivut/TM_632_.htm
Kirjoittamalla ”muumitalo” vapaasanahakukenttään saadaan tulokseksi yksi leikkimökin rakennusohje.
LINDA - yliopistokirjastojen yhteisluettelo antoi vastaukseksi
tarkennettu hakuun = (tiedontar?)[in Asiasana/Ämnesord/Subject] AND ("kirjasto?")[in Kaikki sanat
25 viitettä, joista uusimpia :
Haasio, Ari
Tiedonhankintatutkimuksen perusteet / Ari Haasio & Reijo Savolainen
Julkaistu: Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2004. Kirjassa laaja lähdeluettelo.
(Saatavissa Uudenkaupungin kirjastossa)
Lehtiartikkeleita ARTO-tietokannasta :
Manninen, Kalevi : Elektronisesti tallennetun tiedon hankinta yksilön tiedontarpeiden näkökulmasta Aineisto: artikkeli kausijulkaisussa Julkaisussa: Informaatiotutkimus. - Tampere : Kirjastotieteen ja informatiikan yhdistys. - ISSN 1239-3614. 25 (2006) : 4, s. 97-104.
Ágústa Pálsdóttir : Health and...
