Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY 1999) antaa nimistä seuraavat tiedot:
Aake on todennäköisesti tanskalaisen lyhennelmän (Aage, Aghi) suomalainen versio nimestä Achatius/Akatius (lat., kreik. syytön). Nimi on kuulunut roomalaiselle sotapäällikölle, joka legendan mukaan surmattiin 100-luvulla Araratin vuorella.
Ukko on muinaisten suomalaisten ukkos- ja ylijumala, sateen kasvattaja. Ukko vastasi skandinaavista Odin -jumalaa.
Ilmari on vanha ilma-sanasta muodustunut suomalainen nimi. Ilmari oli myös hämäläisten jumala, joka mm. suojeli matkustavaisia. Kalevalassa seppä Ilmarinen takoi taivaankannen ja Sammon. Hän on yksi eepoksen sankareista, vakavan, rauhallisen, rehellisen ja uskollisen ihmisen esikuva
Noora on lyhentymä Eleonoorasta, jonka alkumuoto on arabian Ellinor, joka tarkoittaa "Jumala on valoni".
Veera on slaavilainen nimi ja sen merkitys on "usko".
Sara on lyhentymä Saarasta, heprean "ruhtinattaresta".
Emilia on latinalaisesta Aemilius-suvun nimestä lähtöisin. Se oli 1700-luvulla muotinimi Euroopassa, niin kuin nykyisinkin eräs yleisimmistä etunimistä.
Sofia on kreikkalainen nimi, jonka merkitys on "viisaus".
Juulia on muunnos Juliasta. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan.
Lähteenä on käytetty Kustaa Vilkunan kirjaa Etunimet.
Meiko Kaji on laulava näyttelijä. Vuonna 2004 ilmestyneellä levyllä "Zenkyokushu" on koottu elokuvanäyttelijän tunnetuimpia levytyksiä. Sitä ei ole Lahden kaupunginkirjastossa, mutta muualta Suomen kirjastoista cd-levyä löytyy, joten sen voi esim. kaukolainata. Mm. Wikipediasta löytyy enemmän englanninkielistä tietoa Meiko Kajista osoitteessa http://en.wikipedia.org/wiki/Meiko_Kaji.
Masaaki Hirao on elokuvamusiikkisäveltäjä ja näyttelijä. Internet Movie Databasesta voi Hiraon nimellä etsiä elokuvia, joihin hän on säveltänyt musiikin. Suomen kirjastoista Masaaki Hiraon musiikkia näyttäisi löytyvän Kill Bill soundtrack 1:n lisäksi vain elokuvien taustamusiikkina, ei cd-levyinä.
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolle on hankittu uutta...
Lattiakuvat on uskonnonpedagoginen menetelmä, jossa Raamatun kertomukset liitetään osaksi lapsen tai aikuisen kokemusmaailmaa. Lattiakuvat-menetelmässä käytetään hyväksi kaikkia aisteja, liikettä, musiikkia, visuaalista ilmaisua ja kerrontaa. Menetelmä on peräisin Saksasta ja Suomeen se on ilmeisesti jalkautunut 2000-luvulla. Suomenkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyi vain mainitsemasi Aulikki Mäkisen Lattiakuvat –kirja, jonka Lasten Keskus on julkaissut tänä vuonna (2007).
Symbolididaktiikasta ja 4-5-vuotiaiden lasten uskonnollisesta kehityksestä saat tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:
Kaikille tilaa riittää: päivähoidon uskontokasvatus. Toimittanut Seija Saarinen. Lasten Keskus 2002.
Lapsityön käsikirja. Toimittaneet Leena...
Marilyn Kayen suomalaisen kustantajan WSOY:n sivuilta löytyy jonkin verran tietoa kirjailijasta.
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=320
WSOY - kirjailijat - Kaye Marilyn.
Seuraavista kirjoista voit myös etsiä tietoa. Ensimmäisessä kirjassa on tietoa kirjailijasta ja jälkimmäisessä Replica-sarjasta.
Koski, Mervi
Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001
951-692-509-X (sid.)
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : Ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2005
951-692-591-X (nid.)
Voit tarkistaa kirjojen saatavuuden Multian kirjastosta
http://multia.kirjas.to/
Ensimmäinen kirja on Multian pääkirjastossa paikalla.
Mitään suoranaisia ohjeita mökkitien rakentamiseen sisältävää kirjaa ei valitettavasti kokoelmistamme eikä tietokannoistamme löytynyt. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta, josta mahdollisesti saattaisi olla apua on mm. Hartikainen, Olli-Pekka : Tietekniikan perusteet. 2003
Hämäläinen, Esko : tiekunta ja tieosakas 2004: yksityis- tien hallinnon ja kunnossapidon perusteet. 2004.
Kuusiniemi, Kari : Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden
käsikirja. 2000.
Metsätien kunnossapito. 2003.
Lainsäädännön kannalta mökkitien rakentamista koskevaan kysymykseen on vastattu aiemmin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db6…
Internetistä löytyi pari linkkiä aiheesta :http://www.mainio.net/...
Täsmällistä tietoa Suomessa julkaistuista lasten ja nuorten äänikirjoista ei ole, mutta prosentuaalisesti niiden osuus julkaistuista kirjoista on hyvin pieni. Kustannusosakeyhtiö Otavasta kerrottiin, että esim. tänä keväänä Otava julkaisee kymmenen lasten äänikirjaa. Kustannusyhtiöt WSOY, Tammi ja Otava ovat tehneet yhteistyötäkin markkinoidakseen äänikirjoja, mutta niiden myynti on siksi pientä, ettei niitä ainakaan lähiaikoina olla julkaisemassa kovin paljon.
Eläinkirjoista (esim. Uusi Zoo)löytyy tietoa viskatsasta eli pampakaniinista. Tämä sinsillalaji elää Etelä-Amerikassa, jossa se on tunnetuimpia jyrsijöitä. Viskatsa elää kuivilla aroilla, jonne se kaivaa laajoja käytävä- ja pesäjärjestelmiä. Niissä asuu useita perhekuntia.
Päivisin viskatsat oleilevat näissä koloissaaan, mutta lähtevät illan tullen syömään ruohoa, juuria ja kuorta. Ne löytävät helposti tiensä myös lähiseudun viljelyksille, joissa ne aiheuttavat suurta vahinkoa. Tämän vuoksi niitä on ryhdytty aktiivisesti hävittämään.
Viskatsaa metsästetään niiden lihan ja nahan takia. Lihaa paikalliset ihmiset pitävät maukkaana, nahasta he tekevät vaatteita ja kehräävät karvoista lankaa. Myös kondorit, ketut ja villikoirat ovat...
Niila on saamelainen muunnos Nikolauksesta, minkä nimen kalenteriin on tuonut Pyhä Nikolaus, hyväntekijä ja merenkulkijoiden suojeluspyhimys. Samaa juurta ovat nimet Niilo, Niko, Nilla ja Nikke. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 239 Niila-nimistä henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nikita on venäläinen muunnos nimestä Niketas, joka tarkoittaa voittajaa, voittamatonta, sekin alunperin pyhimysnimi.
Saamelaisia nimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ Internetistä ei kysymääsi saamelaisten nimien hakukonetta löytynyt.
Lähteet : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja...
Kelan perhe-etuustilaston mukaan v. 2005 Suomessa maksettiin vanhempainpäivärahaa 51 234 isälle
http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/111006121450TL/$File/Perh…
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
Anna Säärelä on Kittilässä syntynyt, nykyään Rovaniemellä asuva runoilija, joka on julkaissut omakustanteena runoteoksen Tämä punajaspis sinijaspis. Teos löytyy Rovaniemen, Tornion ja Ylitornion kirjastoista.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002...
Piirala-nimestä löytyy maininta teoksessa Pirjo Makkonen - Sirkka Paikkala, Sukunimet, Otava 2000. Tämä teos kirjoittaa Piirala-nimestä seuraavaa: Piira(i)sten asumia taloja on kutsuttu usein Piira(a)loiksi. Utajärvellä Piirala-nimi on tullut talon uusien asukkaiden sukunimeksikin. Esim. Henric Piirala 1781 Utajärvi. Teksti viittaa Piirainen-nimeen, joka puolestaan on tunnettu vanhastaan sukunimenä Laatokan Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sukunimi on tekstin mukaan peräisin venäjän Spiridon-nimestä. Piiroinen ja Piironen -muotoiset sukunimet ovat tunnettuja Pohjois-Karjalassa.
Tämä Sukunimet-teos on myös Kuusankosken kirjaston kokoelmissa.
"Popmusiikkia" kappaleen sanat ja nuotit ovat ainakin seuraavissa teoksissa:
Ismo Alanko: Lokaa ja kuita: 27 laulua levyiltä vuosilta 1989-2002
Juutilainen, Esa-Markku: Intro
Molemmat kirjat näyttäisivät tällä hetkellä olevan Valkealan kirjastossa paikalla, ja Juutilaisen Intro on myös Kouvolan kaupunginkirjastossa hyllyssä tällä hetkellä.
Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa (WSOY 2000, käännetty myös saksaksi nimellä Ohne Hemd) voisi olla kiva. Kieli on tosin osittain nuorten puhekieltä, mutta jos pystyt hankkimaan myös saksankielisen luettavaksesi niin se voi helpottaa.
Reija Kaskiaho kirjoittaa realistisia nuortenkirjoja ja aiheita on teiniraskaudesta (Rastas, WSOY 2005) koulukiusaamiseen (Veitsenterällä, WSOY 2004) ja perheväkivaltaan (Ajolähtö, WSOY 2006).
Kirsi-Marja Niskasen Vastaamatta jääneet puhelut (Otava 2006) kertoo autokolarissa kuolleen pojan ystävistä ja surutyöstä.
Salla Simukka on yksi nuorten elämää parhaiten kuvaavia nykykirjailijoitamme. Kipinä (WSOY 2006) ja Virhemarginaali (WSOY 2007) kertovat Prometheus-leirillä ystävystyvistä Tapiosta ja...
