Isabella on espanjalainen ja italialainen muunnos Elisabetista (Elisabeth + (be)lla = "kaunis Elisabet"). Isabel on ranskalaisten käyttämä lyhentymä Isabellasta.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Kyseessä voisi olla Erlend Loen humoristinen romaani Tosiasioita Suomesta (alkuteos Fakta om Finland), joka ilmestyi suomeksi 2002. Toinen mahdollinen teos voisi olla 123 erikoista matkakohdetta Suomessa, toim. Marko Lysmä, Autoliitto 2006. Molemmat teokset ovat lainattavissa useista pääkaupunkiseudun kirjastoista, saatavuuden voi tarkistaa tietokannasta www.helmet.fi .
Rovaniemen kunnan internetsivuilta löytyi seuraava tieto:
"Pinta-alaltaan Rovaniemi on Euroopan suurin kaupunki; sen kokonaispinta-ala on 8 016 km2, josta maapinta-alaa on 7 601 km2 ja vettä 415 km2."
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Wikipedian tietojen mukaan Rovaniemen kokonaispinta-ala on
8 016,42 km², josta maan osuus on 7 600,73 km² ja veden
415,69 km².
http://fi.wikipedia.org/wiki/Rovaniemi
Väestörekisterikeskuksen laskelmien mukaan Rovaniemellä oli 31.12.2006 58 114 asukasta, joista 28 126 oli miehiä ja 29 988 naisia.
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/files.nsf/files/138925E0A219925…
Katso myös:
http://www.rovaniemi.fi/?deptid=14962
Väestörekisterikeskuksen kotisivuilta osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi/vrk/home.nsf/www/tilastot löytyy tilasto eri uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääristä. Uusin tilasto kertoo tilanteen 31.12.2005.
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kotisivuilta löytyy tieto evankelis-luterilaisen kirkon jäsenmäärästä: http://evl.fi/EVLUutiset.nsf/Documents/E2584652A435801BC225711C0038CB73….
Aristoteles tarkoittaa parasta ja tulee kreikan kielen sanoista "aristos totalis". Englanninkielisissä maissa on käytössä yleensä muoto Aristotle.
Alex on lyhentymä Alexanderista. Nimi on kreikkaa ja tarkoittaa puolustajaa, suojelijaa ja auttajaa.
Samuel tulee heprean sanasta "schemuel", "Jumalan nimeen" tai "hänen nimensä on Jumala", kansanomainen tulkinta "jumalalta pyydetty".
Sofia on kreikkaa ja tarkoittaa viisautta - filosofia-sanan alkuperäinen merkitys onkin "viisauden rakastaminen".
Ida on etenkin Saksassa ja Ranskassa suosittu pyhimysnimi, joka on ilmeisesti lyhentymä Id(a)berga-, Iduberga- ja Edburga -pyhimysten nimistä.
Maria on alkujaan heprealais-aramenialainen nimi, jonka merkityksestä ei ole varmaa tietoa: on arveltu, että...
Seteleiden arvoon vaikuttavat huomattavasti paitsi niiden kunto myös mm. se, mihin sarjaan ne kuuluvat. Esim. kuntoluokassa 1+, jossa sallitaan vain pientä yleistä kulumista ja setelin pienimpienkin yksityiskohtien on oltava näkyvissä, vuoden 1963 5 markan setelin arvo vaihtelee vuoden 1980 tietojen mukaan noin 2 eurosta aina liki 90 euroon ollen kuitenkin yleensä kahden ja kuuden euron välillä. Vuoden 1963 10 markan setelin arvo taas liikkuu yleensä noin 5 ja 90 euron välillä.
Yksityiskohtaisempaa tietoa saa erilaisista numismatiikkaa ja rahojen arvoa käsittelevistä teoksista, esim. Erkki Borg, Rahan väärti, 1980. Kannattaa myös muistaa, että alan liikkeissä on paras asiantuntijuus tällaisissa täsmällistä tietoa vaativissa kysymyksissä.
Tarkkaa syntymäaikaansa voi tiedustella synnytyssairaalasta, jossa on syntynyt. Myös Tilastokeskuksessa on suomalaisten syntymätodistukset vuosilta 1975-1988, mutta näiden ulkopuoliselta ajalta todistukset ovat vain synnytyssairaalassa ja äidillä/vanhemmilla. Tietojemme mukaan syntymätodistus lähetetään myös maistraattiin, KELAan ja seurakuntaan tai väestörekisteriin.
Pentti Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa (1999) kerrotaan, että Maritsa-nimi on alunperin saksalaista perua (Mariza). Se on muuntuma nimestä Maria tai rinnakkaismuoto nimelle Marisa. Nimi esiintyy unkarilaisen säveltäjän Emmerich Kálmánin operetissa Kreivitär Mariza. Maritsa on myös maantieteellinen nimi (joki Bulgarian Rila-vuorilta Egeanmereen).
Maria-nimen merkityksestä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta, hakusanakenttään voi laittaa hakutermeiksi 'Maria ja etunimet'. Marisa-nimen alkuperänä pidetään puolestaan nimeä Maris, joka tarkoittaa 'meren tähteä' (lähde: Eeva Riikonen: Mikä lapselle nimeksi?, 1992). Marisan on myös mainittu olevan yhdistelmä nimistä Maria ja Lisa (lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja,...
Valitettavasti en löytänyt etsimääsi julkaisua "Lapsen mielenkehitys ja uskonto", mutta joitakin muita aiheeseen liittyviä julkaisuja löysin.
Käytin tiedonhaussa hakusanoina mm. asiasanoja "lapset", "uskonto", "kehitys" ja "mielenterveys".
Helsingin yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyivät seuraavat julkaisut:
Psychological studies on spiritual and religious development / K. Helmut Reich, Fritz K. Oser, W. Georg Scarlett (Eds). Lengerich : Pabst Science Publishers: 1999.
The spiritual hunger of the modern child : a series of the lectures / J. G. Bennett...[et al.]. Charles Town, Va. : Claymont Communications , 1984.
Korkeakoulukirjastojen yhteistietokanta Lindasta löytyivät seuraavat:
Barns gudsuppfattning : en studie kring...
Reijo Mäestä löytyy tietoa esim. kirjoista Kotimaisia dekkarikirjailijoita (2001) sekä Kotimaisia nykykertojia 1-2 (2003). Molemmat kirjat löytyvät Kajaanin kaupunginkirjastosta.
Myös internetistä hänestä löytyy ainakin pari sivustoa:
http://www.tornio.fi/kirjasto/tuu/dekkarit/kirjailijat/maki.htm
http://www.otava.fi/kirjat/sarjat_brandit/reijo_maki/fi_FI/reijo_maki/
Teema tai tematiikka tarkoittaa johtavaa aihetta tai keskeistä ajatusta, ideaa. Joskus puhutaan myös teoksen sanomasta tai motiivista. (Lähteet: Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja, WSOY 2003; http://fi.wikipedia.org/wiki/Tematiikka )
Seuraavista osoitteista löytyy asiaa Ilkka Remeksen Kirottu koodi –kirjasta ja sen tematiikasta.
Kirjan teema selviää kuitenkin parhaiten lukemalla itse kirjan.
http://www.kiiltomato.net/?cat=editorial&id=117
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/product&isbn=951-0-32087-0
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/letter&id=539&c=/letter
http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/Lasten-+ja+nuortenkirjat/1135223711152
Eerika on Erikin sisarnimi. Erik on muinaisgermaaninen yhdyssana, joka merkitsee hallintoaluetta tai yksinvaltiaana hallitsevaa. 14 Ruotsin ja 7 Tanskan kuningasta on kantanut nimeä Erik. Yhteys hallitsijaan on siis olemassa, joskaan nimi ei ihan tarkasti liity prinsessaan.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja WSOY 1999.
Vatsastapuhumisesta löytyy Suomen eri kirjastoista useitakin kirjoja:
Stadelman, Paul, Ventriloquism made easy : [how to talk to your hand without looking stupid!] / Paul Stadelman and Bruce Fife. Colorado Springs : Java, 1989
Boley, Bill, Ventrilo-magic : how to combine magic and ventriloquism. Littleton : Maher Ventriloquist Studios, 1977.
Mendoza, John, Ventriloquism made easy. Padell, 1955 ; New York.
Nuorten maailma, Hki : Valitut palat, 1980.
Disney, Walt, Mikki Hiiren taikatemput. [Helsinki] : Sanoma, 1990 (Keuruu : Otava)Sarja: Sudenpentujen kirjasto.
King, Kolby, Ventriloquism made easy. Mineola (NY) : Dover Publications, 1997
Ritchard, Dan, Die Kunst des Bauchredens : Technik, Vortrag, ..1990.
Björnberg, Karl-Axel, Buktalarboken...
Paahde otettiin vastaan hyvin. Yhdysvalloissa kirja on saanut 17 eri palkintoa ja siitä on tehty myös elokuva.
Louis Sacharista ja hänen teoksistaan löytyy tietoa julkaisussa:
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia 2. Helsinki: BTJ, 2006.
Lisäksi kirjailijalla on omat kotisivunsa:
http://www.louissachar.com/index.html .
Ehkäpä parasta on ottaa yhteyttä omaan yliopistoon ja kysyä mahdollisuutta jatkaa keskeytyneitä opintoja.
Lisätietoja alan kelpoisuusvaatimuksista ja koulutuksesta löytyy Opetusministeriön sivuilta:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/kirjastoalan_koulutus/?lang=fi
Kirjaa ei ikävä kyllä voi tällä hetkellä varata Helmet-kirjastoista koska ainoa kappale on kateissa. Helsingin hankinta- ja luettelointiosasto on kuitenkin hankkinut uuden kappaleen Pasilan pääkirjastoon. Kirjan saapumisaikaa on hankala arvioida. Tilannetta kannattaa tarkkailla. Voit tehdä varauksen heti kun kirjan nimeketiedot näkyvät koneella. Williamista ja Harrystä löytyy kyllä tietoa muistakin kirjoista. Oman kirjaston henkilökunta osaa varmaan neuvoa.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista löytyvät nuo kolme Kirsti Porraksen jännitysromaania. Ateljee-murha on vapaasti lainattavissa, mutta teokset Winter ei saavu aamiaiselle ja Laiva huusi yössä kuuluvat Kallion kirjaston dekkarikokoelmaan eikä niitä lainata kotiin. Muut Kirsti Porraksen teokset - Harmaa postitalo, Kuka on se mies, Kymmenen päivän loma, Pekka kertoo kesästään ja Susisaarelaiset - löytyvät Pasilan pääkirjaston varastosta ja niitä voi vapaasti lainata.
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja kertoo seuraavaa: Nimi Helinä on Helenan kansanomainen muunnos. Nimi on esiintynyt suomalaisessa almanakassa vuodesta 1929. Alunperin Helena-nimi tulee kreikan sanasta Helios, joka merkitsee aurinkoa. Santeri Ivalon romaanissa Juho Vesainen esiintyy Helinä-niminen päähenkilön sisar. Nimen yleistymiseen ovat lisäksi vaikuttaneet Väinö Syvänteen näytelmä Kuisma ja Helinä sekä Larin-Kyöstin samanniminen balladi. Suomen kielessä helinä-sanaan liittyy monia myönteisiä vaikutelmia. (helistä, helkkyä jne.)
