Runokokoelma on muutamien kaupunkien kirjastojen kokoelmissa, mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kirjavarastossa. Laulu ihanista silmistä -runoteos sisältyy myös useampaankin P. Mustapään Kootut runot –kokoelmaan, joita on monien kirjastojen kokoelmissa, myös Merikarvian kirjastossa.
Tällä hetkellä myytävänä näyttäisi olevan Kootut runot vuodelta 2004, johon Laulu ihanista silmistä myös sisältyy.
Kustaa Vilkunan Etunimet -kirjassa (2005) Katri-nimestä kerrotaan seuraavasti: Nimipäivä on 25.11. ja suomalaisessa almanakassa nimi on ollut v. 1890 lähtien. Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882-83. Nimi on lyhentymä Katariinan muunnoksesta Katriina, joka sekin on käynyt almanakassa 1890-1907 ja palautettu 2000.
Ensimmäisiä Katriksi kastettuja lienevät Hildur Katri Järnefelt (s. 1875) ja Katri Bergholm, o.s. Ignatius (s. 1875). Kerrotaan, että he ovat saaneet nimensä J. J. Wecksellin historiallisen näytelmän Daniel Hjortin (1862) Katrin mukaan. Katri on ollut Katariina-rypään suosituimpia nimiä, virallisena nimenä se on ollut runsaassa käytössä yli sata vuotta, erityisesti 1890-luvulla ja 1900-luvun alussa. Sitten se taas yleistyi...
Helenius 1838 suomentaa ruots. sanan laboratorium 'lapratoriumi', Europaeus 1853 'keitin-paja' , Ahlman 1865 mm. 'laboratorio', 1874 'laboratoriumi', 1885 'laboratoorio, lapratoori', Jännes 1887 'laboratoori', Ikonen 1889 'laboratorio', lähdeteos
Nykysuomen sanakirja, vierassanojen etymologinen sanakirja, Porvoo 1990.
Laboraattori -sanan etymologista alkuperää en löytänyt käytettävissäni olevista sanakirjoista, mutta sana lienee johdettu yllä mainituista Suomen kielessä käytössä olleista sanoista. Sitä, oliko sana tässä muodossa käytössä jo 1880-luvulla, en pystynyt tarkistamaan.
Asian voisi tarkistaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kielitoimistosta. Tutkimuskeskuksen internetsivusto on osoitteessa http://www.kotus.fi/kielitoimisto
Kysymäänne kirjaa ei ole vielä saatavissa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa eikä sitä ole vielä myöskään tilattu Helsingin kaupunginkirjastoon. Kansalliskirjaston kokoelmiinkaan sitä ei ole vielä saatu. Voitte halutessanne jättää Helsingin kaupunginkirjastolle hankintaehdotuksen osoitteessa http://www.lib.hel.fi/forms/hankintaehdotus.asp.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa on tarjolla 3, Lordin cd:tä/ I huvudstadsregionens allmänna bibliotek finns det 3 Lordi-cd:n: 788.332 The arockalypse / Lordi/Sony BMG Finland, p2006/Kansiliitteessä on laulujen sanat.
788.332 The monsterican dream [limited edition] / Lordi
Julktiedot [S.l.] : BMG Finland, p2004
1 CD-äänilevy (46 min 8 sek) + DVD-levy ja esiteliite
788.332 Get heavy / Lordi/Helsinki] : BMG Finland, p2002/CD on kopiosuojattu, sitä voi kuitenkin soittaa tietokoneen CD-ROM-asemalla levyn sisältämän ohjelman avulla. - Laulujen sanat tekstilipukkeessa.
Helge Kjellinin Satu Loikka Pitkäsäärestä ja Pikku Prinsessa Niittyvillasta sisältyy ainakin satukokoelmaan John Bauerin satumaailma: olipa kerran...
Teoksessa on Bauerin kuvitus.
Opusta löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta.
Satu nimeltä Kaurapuurojättiläinen on Annikki Setälän käsialaa ja löytyy esimerkiksi teoksista Rudolf Koivun lukukirja (Otava 1977) ja Meidän lasten lukukirja (Aukusti Salo, 1957).
Helmet-kirjastoissa (Helsingin, Espoon, Kauniaisten, Vantaan kaupunginkirjastot) ei valitettavasti säilytetä näin vanhoja Hämeen sanomia. Kansalliskirjasto säilyttää kaikkia Suomessa ilmestyviä sanomalehtiä mikrofilmeinä.
Kansalliskirjasto
PL 15 (Unioninkatu 36)
00014 HELSINGIN YLIOPISTO
puh. (09) 191 23196
fax (09) 191 22719
KK-palvelu@helsinki.fi
Avoinna:
ma-pe 9-20
la 9-16, su suljettu
Animorphs-kirjoja on suomennettu noin kaksi vuodessa, jos myös Megamorphsit lasketaan mukaan. Sarjan kustantaja Suomessa on Tammi (www.tammi.fi). Sieltä voi tiedustella seuraavien osien suomennosaikataulua ja sitä, aikooko kustantaja julkaista sarjan suomeksi kokonaisuudessaan.
Lönnrotin sanakirjan mukaan sanoilla urho ja urhea on seuraavat merkitykset: rohkea, rivakka, tuima, eloisa, hilpeä, iloinen, suruton, miehekäs.
Nimi Urho tuli Kansanvalistusseuran kalenteriin vuonna 1883. Nimi Urho katsottiin käännökseksi vanhemmasta nimestä Botolf, jonka nimipäivä on tämä sama päivä, kuin Urho-nimellä. Botolf tarkoittaa 'sankari', 'sotilas', sananmukaisesti 'hallitseva susi'.
Urho-nimi oli kansan keskuudessa käytössä jo aikaisemmin. Nimeä käytettiin jo ainakin vuonna 1879.
Temperamaalauksen sideaineena on perinteisesti käytetty kananmunaa, valkuainen: LAIHA MUNATEMPERA, keltuainen: RASVAINEN MUNATEMPERA. Sen lisäksi liimasideaineksen pohjana on käytetty kaseiinia eli maidon valkuais- eli juustoainesta, johon sekoitetaan unikkoöljyä ja hartsia, jolloin kyseessä on KASEIINITEMPERA. Arabi- ja kirsikkakumista sekä eläin- ja kasviliimoista voidaan sekoittaa rasvaöljyjen kera KUMITEMPERA. Muovitemperan sideaineena on muoviliimaemulsio. Myös mehiläisvahaa käytetään liima-aineena.
Lähteenä Veikko Kiljusen Taidemaalarin materiaalioppi
Kiia-nimi on venäläisperäinen. Se on lyhennys Kyriakia-marttyyrin nimestä. Nimikysymyksiä voi selvittää nimikirjojista, esim. Riihonen, Mikä lapselle nimeksi?
Joudu ilta kaunis- laulun nuotti ja sanat löytyy mm. kirjasta Laulukerho 3 : kolmi- ja neliäänisiä lauluja tyttö- ja naiskuoroja varten. (1957). Kirjaa näyttää olevan myös Inarin kunnankirjastossa Ivalossa. Täältä voi tarkistaa paikallaolon: http://www.lapinkirjasto.fi
Kirjastoalan erikoistietokantoja Library and Information Science Abstractsia(LISA) ja EBSCO -tietokannasta löytyvää Library, Information Science @ Technology Abstractsia(LISTA)kannattaa kokeilla, mutta on syytä rajata aihealue tarkemmin, sillä psykologia on hakusanana liian laaja. Usein on hyödyksi aloittaa haku tietystä tutkijasta, jonka työstä on kiinnostunut. Copac -tietokantaa kannattaanee myös kokeilla.
The British Libraryn Internetsivuilla, osoitteessa www.bl.uk, kirjastoammattilaisille tarkoitettujen linkkien joukossa on tutustumisen arvoinen Internet Library for Librarians, jossa on esim. luetteloita kirjastoalan tieteellisistä lehdistä.
Kyseessä on Rooman sopimuksen allekirjoittamisen 50. vuosipäivän kunniaksi liikkeelle laskettu juhlaraha. Kolikkoon on kuvattu kuuden perustajajäsenvaltion allekirjoittama sopimuskirja, jonka taustalla oleva kuvio viittaa Michelangelon suunnittelemaan Campidoglion aukioon Roomassa.
Raha on laskettu liikkeelle maaliskuun lopulla (Suomessa 1,4 miljoonaa kpl), mutta sitä on jo myynnissä nettihutokaupoissa. Tarjoukset liikkuvat tällä hetkellä 2,10 - 6 eurossa.
Lisätietoa asiasta sekä kuvat ja kuvaukset liikkeellelaskijamaiden juhlarahasta: Euroopan unionin virallinen lehti 21.3.2007, C65/3
http://eur-lex.europa.eu/LexUriServ/site/fi/oj/2007/c_065/c_06520070321…
Naurua on Aaro Hellaakosken runo, joka ilmestyi alun perin kokoelmassa Jääpeili (1928). Runon voi löytää myös Hellaakosken kootuista runoista.
Runon alku kuuluu seuraavasti:
"Niin hassunkurisen touhun nään:/
suu tuoss' on sepposenseljällään,/
suu pieni ja hampaaton./
Se naurua on!"
Runon viimeinen säkeistö kuuluu:
"Sinä paljon vaadit. Ja paljon saat./
Sinä siunaat kättemme toukomaat./
Nyt vasta ne tähkän kantaa:/
sinä annat meidän antaa."
Pia, Piia tulee latinasta ja tarkoittaa pyhää, hurskasta, oikeudenmukaista, lempeää ja uskollista. Kansan keskuudessa Pia on tunnettu myös Zenobian ( kreik. `hän, jolle Zeus on antanut elämän') lyhenteenä.
Lähteet: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY; Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Myöhästymismaksut määräytyvät lainatun aineiston, ei lainaajan iän perusteella. Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa ei peritä myöhästymismaksuja lastenosaston myöhässä olevasta aineistosta. Jos alle 15-vuotiaan kortilla on lainattu aikuistenosaston tai musiikkiosaston aineistoa, myöhästymismaksut kertyvät normaaliin tapaan. Myöhästymisilmoituksesta peritään aina maksu.
Lisää tietoa myöhästymismaksuista, ks. http://www.hameenlinna.fi/kirjasto/maksut.htm
