Janette on englantilainen muunnelma nimestä Johanna. Muita muunnelmia ovat Jane, Janet, Janetta. Johanna on Johanneksen sisarnimi ja merkitsee "Jahve on osoittanut armonsa, Jumala on armollinen. Janette otettiin Suomen amanakkaan v. 2000.
Nimiasioissa kannattaa käyttää Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistoa. Kirjoita hakuruutuun sanat johanna etunimet. Sieltä löytyy monenlaista kivaa lisätietoa.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Else on lyhentymä Elisabethista. Elisabet tulee hebrealaisesta nimestä Eliseba ( Jumala on valani tai Jumala antaa avut). Elisabet oli mm. Johannes Kastajan äidin nimi. Katolisessa kirkossa on lukuisia Elisabet-nimisiä pyhimyksiä ja nimeä ovat käyttäneet monet kuninkaalliset.
Minttu on kutsumamuoto nimestä Vilhelmiina (Miina, Minna). Vilhelmiina on Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm on muinaissaksaa ja merkitsee "lujatahtoinen kypäränkantaja". Se on myös luontoaiheinen nimi (minttu-kasvit).
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja, WSOY 1999.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun vastaajaringin avulla löytyi vastaus. Kopioin sen tähän:
"Kyseessä on tosiaan Fröbelin palikat ja laulu "Viisi vauhtiveikkoa".
Löytyy mm. Fröbelin palikoiden "Fröbelin palikat" cd:ltä sekä heidän
"Parhaat leikkilaulut II" -videolta.
"Viisi vauhtiveikkoa lähti matkaamaan...."
Eli kyse oli veikoista, ei peikoista =)"
Agatha Christiella on Kymmenen pienen neekeripojan lisäksi useista kuuluisia ja nokkelia tarinoita. Suosituimpia ovat Idän pikajunan arvoitus ja Roger Ackroydin tapaus. Useimmissa Christien kirjoissa arvoituksia on ratkomassa joko Neiti Marple tai Hercule Poirot.
Jo Christietä aiemmin kirjoitti Arthur Conan Doyle, jonka henkilöhahmo Sherlock Holmes on varmasti kaikille tuttu. Tarinoista tunnetuimpia ovat Baskervillen koira, Kirjava nauha ja monet lyhyet tarinat, joita on julkaistu kokoelmassa Sherlock Holmesin parhaita.
Belgialaissyntyinen Georges Simenon on tunnettu luomastaan Komisario Maigretista, joka esiintyy yli 70 kirjassa, esim. Maigret ja matkalaukku.
Muita klassikkodekkareita:
A.A. Milne: Punaisen talon arvoitus
Raymond Chandler...
Lappalainen, Kristiina: Yläasteelta eteenpäin löytyy esim. Kouvolan kaupunginkirjastosta. Jos haluat saada sen kaukolainaksi, ota yhteyttä oman paikkakuntasi kirjastoon.
Kirjastoista löytyy runsaasti tietoa oppilaanohjauksesta, oppilashuollosta, koulutusvalinnoista, nuorten syrjäytymisuhasta. Kannattaa tulla paikan päälle kirjastoon katsomaan kirjoja hyllystä, tarvittaessa neuvonnasta saa apua.
Tässä muutama kirja:
-Tilus Pirjo: Pelistä pois? Huolehtivan koulun haaste
- Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun
- Oppimaan oppiminen toisen asteen koulutuksessa
- Muutoksista mahdollisuuksiin: ohjauksen uutta identiteettiä etsimässä
Heinrich Heinea ovat kääntäneet ainakin Oskar Uotila, Valter Juva, Yrjö Jylhä, Eino Leino, Uuno Kailas, Katri Vala, Aarni Kouta ja Otto Manninen. Emme pystyneet kuitenkaan paikallistamaan runoa nimeltä "Maailmanloppu". Voisiko kyseessä olla esimerkiksi "Maailman meno" (teoksessa Valikoima runoelmia) tai "Ylösnousemuspäivänä" (Saksan kirjallisuuden kultainen kirja)? Jos teillä on lisätietoja runosta (alkusanat tms.), voimme yrittää etsiä uudestaan.
Heinelta on julkaistu runokokoelmat Laulujen kirja (WSOY 1937), Valikoima runoelmia (1905) ja Saksanmaa (Otava, 1923).
Näiden lisäksi Heinen runoja löytyy useista antologioista:
-Saksan kirjallisuuden kultainen kirja (WSOY 1930)
-Laulujen virta (WSOY 1936)
-Veri ja kulta (Otava 1954)
-Maailman...
Tässä muutamia hyviä seikkailukirjoja, jotka ovat jännittäviä, mutta eivät kammottavia.
Eva Ibbotson on kirjoittanut pari historiallista seikkailukirjaa. Virta vie viidakkoon kertoo orvon Maya-tytön seikkailuista Amazonin viidakossa. Kazanin tähti sijoittuu Itävaltaan. Kolmas historiallinen seikkailukirja on Theodore Bellin Aikojen arkku, jossa matkustetaan aikakellolla ajasta toiseen.
Thomas Brezina on kirjoittanut kaksi seikkailusarjaa. Seitsemän tassua ja Penny -sarja kertoo eläinlääkäriasemalla asuvan Pennyn seikkailuista ja Neljän keikka -sarjassa ratkotaan rikoksia. Sally Altschuler on yksi Zone -sarjan kirjoittajista. Zone-sarjassa ratkotaan majakkasaarella tapahtuvia rikoksia ja arvoituksia. Sarjan kirjat ovat lyhyitä ja nopeasti...
Lakimuutos on tullut voimaan tämän vuoden alusta. Opetusministeriö suunnittelee sen sovellutusta, mutta mitään ei ole vielä tapahtunut. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2006/20061228
Kyseessä oli varmaankin teos Lahtinen, Pekka, Verkko kiristyy : EU:n taustalla on suuri, salainen suunnitelma: Maailmanhallituksen perustaminen. Tampere : Tampereen kristillinen yhteisö, 1999 (ISBN 951-96805-5-1). Sitä ei näytä löytyvän pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista, mutta muualta maasta kylläkin monestakin kaupungista. Voit jättää kaukolainapyynnön lähikirjastoosi, ohjeet löytyvät esim. Helsingin kaupunginkkirjaston sivuilta, http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/ .
Kirja saattaisi olla Sven Linden teos Povarien salaisuudet : käytöllinen povauskirja / parhaista alkulähteistä koonnut Sven Linde.
[Johanneshov] : [Sinkona-förlaget] , 1983
422 s. : kuv. ; 22 cm. Alkuteos: Sibyllans hemligheter.
Kannen alanimeke: Käytännöllinen povauskirja. - Pain. 999 kpl. ISBN: 91-86148-15-X (sid.)
Kirjaa ei enää ole Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa, joten kansien värin tarkistaminen ei onnistunut! Ainakin Pirkkalan, Lahden, Rovaniemen ja Oulun kirjastosssa on lainakappaleet, joten voit jälleen saada sen kaukolainaksi.
http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot
Ruotsiksi teos löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta, samoin muita Sven Linden teoksia.
Suomen kansallisbibliografia on netin kautta käytettävissä, siitä voi hakea tiedot niistä suomalaisista kirjoista joiden alkukieli on turkki. Aivan aukoton hakutulos ei ehkä ole, siitä taitaa jäädä ulos yksittäiset runot tai proosapätkät, jotka on julkaistu jossain antologiassa tai muussa kokoomateoksessa.
Fennican eli kansallisbibliografian käyttö on sen verran mutkikas, että annan tässä yksityiskohtaisen ohjeen:
Valitse "Tarkennettu haku", siinä hakukenttään kirjoita tur (kielen virallinen lyhenne luettelointitiedoissa), ja hakutyypiksi valitse Alkuteoksen kieli. Osumia tulee tällä hetkellä 35. Pamukin ja Kemalin lisäksi kolmas mainittava kirjoittaja on Nazim Hikmet, muita on muutama yksittäinen titteli.
Teosta Tiibetinspanieli, joka kuuluu sarjaan Suomen suosituimmat koirarodut ja jossa yhtenä tekijänä on Petra Palukka, on hankittu Espoossa Leppävaaran kirjastoon ja Vantaalla Martinlaakson kirjastoon ja kirjastoautoon. Tällä hetkellä se on paikalla Martinlaakson kirjastossa. Mikäli kirjastokorttiinne on yhdistetty tunnusluku (PIN-koodi) voitte tilata kirjan lähimpään kirjastoonne osoitteesta www.helmet.fi . Jos tunnuslukua ei ole tai se on unohtunut, tilaus onnistuu myös soittamalla kirjastoon ja antamalla kirjastokortin numeron. Kirjasta peritään varausmaksu 50 senttiä noudettaessa.
Kallion kirjastossa toimi Lukinurkka vuosina 1993 - 2000. Se oli Suomen ensimmäinen yleisölle avoin informaatiopiste oppimisongelmista. Nykyisin toiminta on siirtynyt Erilaisen oppimisen keskuksen tiloihin Vilhonkadulle. Keskuksessa toimii Helsingin seudun erilaiset oppijat ry eli HERO, joka on yhdysjärjestö erilaisille oppijoille, heidän vanhemmilleen ja muille asiasta kiinnostuneille. http://www.lukihero.fi/index2.html
Erilaisen oppimisen keskuksen palvelut on tarkoitettu kaikenikäisille oppimisvaikeuksista kärsiville.
Kallion kirjastossa on edelleen informaatiopiste oppimisvaikeuksista, joka sijaitsee kirjaston ensimmäisessä kerroksessa. Pisteestä löytyy tietoa luki- ja oppimisvaikeuksista sekä esitteitä ja tiedotteita mm. Heron...
Aito-Ihkulan pissismin käytäntöihin ja käsitteistöön perehdyttävää opusta on tilattu toukokuun alussa useisiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. Teoksen saatavuutta kannattaa siis jatkossakin seurata HelMetistä.
Reijo Mäen novelli Ei heilaa helluntaina sisältyy novellikokoelmaan Ehtookellot (Otava 2007). Tästä syystä saat HelMet-hakusi tulokseksi kyseisen teoksen.
Tarkoitatko Helmet-palvelun käyttäjätunnusta? Kirjautumiseen tarvitset nelinumeroisen PIN-koodin, jonka saat kirjastosta esittämällä kirjastokortin ja henkilöllisyystunnuksen.
Jos taas haluat varata kirjastosta ajan tietokoneelle eikä sinulle ole aiemmin annettu käyttäjätunnusta, käyttäjätunnuksenasi toimii kirjastokortin numero. Myös tällöin kortillasi pitää olla PIN-koodi.
Vaasan kaupunginkirjastossa on Tokio mew mew- sarjaa ruotsinkielisenä osat 1-4, ja todennäköisesti myös uudemmat osat hankitaan. Suomenkielisenä sarjaa ei näillä näkymin hankita ainakaan toistaiseksi.
Ainakin seuraavissa teoksissa kirjailijat kirjoittavat kirjoittamisesta:
Mika Waltari: Aiotko kirjailijaksi? (Wsoy, useita painoksia)
Claes Andersson: Luova mieli (Kirjapaja, 2002)
Marguerite Duras: Kirjoitan (Like, 2005)
Stephen King: Kirjoittamisesta: muistelmia leipätyöstä (Tammi, 2000)
Rainer Maria Rilke: Kirjeitä nuorelle runoilijalle (Tai-teos, 1993)
Risto Ahti: RunoAapinen ja RunoAapinen 2 (Sanasato)
Antti Tuuri: Kuinka kirjoitan romaanin (Art House, 2004)
Torsti Lehtinen: Sanojen avaruus (Päätalo-instituutti, 2000)
Teosten saatavuustiedot voi tarkistaa Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
ja lisää kirjaesimerkkejä aiheesta löydät samasta osoitteesta asiasanoilla ”kirjailijat” ja ”kirjoittaminen”.
Kappale on Mika Sundqvistin säveltämä, sanoittama ja esittämä Ootko sä hä mitä? lp-levyltä Hormoonihiiret (1982). Kysymyksessä mainittu kohta "Mä jälleen kerran vaeltelin Laukontorin länsilaitaa, tunsin synnin kutsuvan pari metriä siinä takanain..." on laulun kolmannen säkeistön alusta. Laulu alkaa: "Mä sadat pihat kiertelin aamusta iltamyöhään". Nuoteista ei ole tietoa, mutta äänite varmasti löytyy jostakin kirjastosta kaukolainaksi.
