Kyseessä on Ensio Tiiran muistelmateos Epätoivon lautta, eli, Kuinka pakenin muukalaislegioonasta. Tammi, 2006. Kirja ilmestyi alunperin v. 1954. Teos kuvaa kertojan ja hänen ruotsalaisen toverinsa pakomatkaa laivalta, jonka oli määrä viedä heidät muukalaislegioonalaisina Kaukoitään.
Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät Helmet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Ulkopuolisuuden tai sivullisuuden teema on varmasti yksi yleisimmistä kirjallisuudesta. Yleensähän kirjailijat tuntevat olevansa muun yhteiskunnan ulkopuolella olevia toisinajattelevia poikkeusyksilöitä. Kirjailijoiden omaelämäkerrallisissa teoksissa ulkopuolisuuden teema onkin aina selvästi korostunut.
Yritimme koota listasta mahdollisimman monipuolisen. Luonnollisesti 1900-luvun alkupuolen eksistentialismista kumpuava kirjallisuus on hyvin edustettuna. Monelta kirjailijalta oli mahdotonta valita vain yhtä teosta, koska sivullisuuden teemat ovat mm. Dostojevskin, Kafkan, Kerouacin ja Parosen tuotannossa keskeisiä läpi linjan.
Beckett, Samuel: suurin osa näytelmistä
Blake, William: koko tuotanto
Bromfield: "Kaksikymmentäneljä tuntia"...
Toinen on nubbe, ystävä ustev, nalle guovza, rakas rahkis ja rasti ceahkastatm, mearka, ruos’sa tai ceahkis. Nalle ja rasti –sanat löytyivät vain yleisestä suomalais-saamelaisesta sanakirjasta, eivät inarinsaamelaisesta sanakirjasta. Lisäksi niistä puuttuu joitakin merkkejä kirjainten päältä.
Kirjastoissa on saamen kielen sanakirjoja, joista sanoja kannattaa etsiä, niin puuttuvat merkitkin löytyvät. Esimerkiksi näitä kannattaa käyttää:
- Inarinsaamen idiomisanakirja / Anna Idström ja Hans Morottaja
- Säämi-suoma sänikirje - Inarinsaamelais-suomalainen sanakirja / Pekka Sammallahti, Matti Morottaja
- Säämi - suoma - säämi : skovlasänikirje - Inarinsaame - suomi - inarinsaame : koulusanakirja / Pekka Sammallahti, Matti Morottaja
Puolustusvoimat näyttää käyttävän UNTSOSTA nimitystä
YK:n aselevon valvontaoperaatio. http://www.mil.fi/rauhanturvaaja/operaatiot/me.dsp
Kurkistin myös Kielitoimiston sivuille, jossa on luettelo lyhenteistä. Untsoa en sieltä löytänyt, mutta vastaavanlaisia lyhenteitä kyllä enemmänkin
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=2149#U .
Näyttäisi siis siltä, että on hyväksyttävää käyttää myös lyhennettä. Puolustusvoimat menettelee näin.
Kielitoimiston yhteystiedot ohessa
http://www.kotus.fi/yhteystiedot
Tähän on mahdotonta vastata näkemättä kirjaa. On ikävää, että vahinkoja joskus sattuu.
On myöskin todella ikävää saada lainaksi likaista kirjaa, eikä haluta tarjota ikävän näköisiä kirjoja asiakkaallemme, koska se olisi todella huonoa palvelua.
Kun seuraavan kerran tulet kirjastoon palauta kirjaa virkailijalle ja näytä mitä on tapahtunut. Silloin selviää mitä pitäisi tehdä.
Nimelle ei löydy muuta alkuperää kuin kaupungin nimi (http://www.behindthename.com/php/search.php?nmd=n&terms=siena&submit=Go). Nimipäivää ei lähteistämme löydy, yhtenä historiallisesti perusteltuna vaihtoehtona sitä valittaessa voisi esim. olla kaupungin suojeluspyhimyksen Sienan Katariinan muistopäivä 29.4.
http://www.heiligenlexikon.de/BiographienK/Katharina_von_Siena.htm
http://www.newadvent.org/cathen/03447a.htm
Anneli on hyväily tai kutsumamuoto Annasta ja Annesta. Anna on kreikkalainen muoto heprean nimestä Hannah (armo). Anne taas on Annan rinnakkaismuoto, suosittu erityisesti englantilaisella kielialueella.
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Vastauksena kysymykseenne viittaan
Suomen asetuskokoelman sopimussarja,
ulkovaltain kanssa tehdyt sopimukset 1965
Sopimukset: 6/1965 ja 7/1965
7/1965 s. 42
Suomennos: Aavaa merta koskeva yleissopimus
vrt. oikean palstan rinnakkaisteksti:
Convention on the high seas
Valtiosopimusten viitetiedot löytyvät:
www.finlex.fi
Finlex / Valtiosopimukset / Valtiosopimukset viitetietokanta / 1965
Painettuna Suomen asetuskokoelman sopimussarja/Suomen säädöskokoelman sopimussarja on mm. Eduskunnan kirjaston kokoemissa.
Kyseessä on Pirkko Karpin satu "Kun eukko säilöi kesäpäivän".
Tarina löytyy teoksista:
Somerkivi, Urho: "Neljäs lukukirja" (Otava, 1975)
Karppi, Pirkko: "Jättiläinen ja paimenpilli" (WSOY, 1959)
Videoaineistoa voi hakea kätevästi sanahaun avulla osoitteessa www.helmet.fi. Sanahaulla aineiston voi rajata pelkästään videokasetteihin. Hakukenttään kannattaa kirjoittaa sana opetus ja katkaista sana tähdillä. Tähän tapaan: opetus**. Kielivideoiden hakemisessa voi käyttää ao. kielen nimeä: esim. ruotsin kieli, saksan kieli jne. Hyvä apuväline asiasanojen hakemiseen on myös verkkosanasto Vesa osoitteessa http://vesa.lib.helsinki.fi/. Googlekin löytää sen hakusanalla vesa.
Ohjelmapalveluja tuottavien yritysten ja yksityisten henkilöiden yhteystietoja löytää esimerkiksi Yritystelestä.
Ohjelmapalveluja tuottavat yritykset Helsingissä:
http://www.yritystele.fi/query?what=yf&search_word=ohjelmapalvelut&area…
Ohjelmapalvelut ja -toimistot Webinfo.fi:ssä
http://www.webinfo.fi/esiintyjatjaohjelmatoimistot_40/
Ohjelmatoimistot Yritysoppaassa
http://www.yritysopas.com/h/ohjelmatoimistot/
Keikkakyselyn voi ohjata myös muusikoiden käyttämälle keskustelupalstalle esimerkiksi tanssimusiikki -osioon (edellyttää rekisteröitymistä)
www.muusikoiden.net
Keikkapyynnössä musiikkityyli olisi hyvä rajata tarkemmin kuin "70-luvun musiikki". Onko kyseessä esimerkiksi disco, hard rock vai suomi-iskelmä?
Voit saada kirjan kaukolainaksi Porvoon kaupunginkirjaston
kaukopalvelun kautta. Voit tehdä kaukolainapyynnön neuvonta/tietopalvelussa asioidessasi kirjastossa tai voit täyttää sähköisen lomakkeen Internetissä. Ks. seuraava osoite: http://www.porvoo.fi/index.php?mid=1523
Mm. seuraavista nuottijulkaisuista kappale löytyy. Ensimmäinen on kuoropartituuri, joten jos haluat opetella soittamaan kappaleen, suosittelen mieluummin Suurta toivelaulukirjaa 14. Se löytyy suurimmasta osasta kirjastoja.
Sekakuorolauluja. III / Toimituskunta Titta Lampela, Hanna Remes, Marjukka Riihimäki, Rita Varonen, Reijo Kekki
Julktiedot Helsinki : Sulasol, c2006
Huomautus Partituuri. Kuoropartituuri.
Suuri toivelaulukirja. 14 / Toimittanut Heikki Uusitalo ; nuottitoimitus ja -grafiikka Olli Heikkilä ; taitto ja kuvitus Pirkko Huttunen
Julktiedot Helsinki : F-Kustannus ja Suuri Suomalainen kirjakerho, 2002
Painos 2. p.
Annika Thorin perheeseen kuuluvat mies Per sekä tyttäret Sara (s. 1976) ja Rebecka (s. 1982).
Lähde: Författarcentrum Öst
http://www.forfattarcentrum.se/view_author.asp?sID=711&mID=2&pType=5&ID…
Haastattelin hiukan kollegoja. Se perusteella erityisen suosittuja lehtiä ovat mm. Demi, elokuvalehdet, Suosikki ja Manga-lehdet. 7-10 -vuotiaat pitävät paljon Risto Räppääjä -kirjoista. Vähän vanhemmat, 11-14 -vuotiaat suosivat fantasiakirjoja, Harry Potter -kirjoja sekä Ilkka Remeksen nuortenkirjoja. Tuija lehtisen kirjat kuuluvat isompien tyttöjen suosikkeihin.
Seuraavissa kirjoisss käsitellään suomalaista matkailua viimevuosikymmenten aikana. Myös lentoemäntien ja stuerttien työstä löytyi kirja:
Viisi vuosikymmentä lennossa : Finnairin lentoemäntien ja stuerttien työn historia 1947-1997 / [kirjoitus ja kuvitus:] Yki Heinonen. Helsinki : Edita, 1997.
Elämyksiä elämääsi : 40 vuotta Aurinkomatkoja / toimittanut Tom Selänniemi ; [kirjoittajat: Janne Ahtola ... et al.]. Helsingissä : Otava, 2003
Markalla Mallorcalle, kahdella Kanarialle : suomalaisen chartermatkailun vuosikymmenet / toimittanut: Topi Falkenberg. Vantaa : Suomen Ilmailumuseo, 2000.
Mikä maa - mikä valuutta? : matkakirja turismin historiaan / toimittajat = editors: Auvo Kostiainen, Katariina Korpela. Turku : Turun yliopisto, 1995....
