Runo löytyy ainakin Veikko Polameren toimittamasta teoksesta Runojen kirja: neljä vuosisataa suomalaista runoutta. Frank-monihaun mukaan runoteos kuuluu myös Joroisten kirjaston ja muiden Savotta-kirjastojen kokoelmiin.
Rakennuslehti 2007: nro 17 s. 14 on artikkeli Helsingissä sijaitsevan Oopperatalon korjauksesta, jossa uusitaan oopperatalon näyttämötekniikka.
Yli puolet pääurakasta on näyttämömekaniikkaan liittyviä töitä. Tästä aliurakasta vastaa itävaltalainen, alan johtaviin koko maailmassa kuuluva Waagner Biro Ag. Pääurakoitsijana toimii tamperelainen Insta Oy. Se toteuttaa itse automaatiourakan.
Koska kyseessä on vastaavasta rakentamisurakasta, kannattaa varmaankin lukea ko. artikkeli ja ottaa yhteyttä em. yrityksiin.
Linkit:
http://www.waagner-biro.at/CDA/
http://www.insta.fi/insta_defsec/yhteystiedot/
Weber sävelsi mestarillisten oopperoiden (erityisesti Taika-ampuja) ohella paljon klarinetille sävellettyä musiikkia. Näistä useat oli tarkoitettu mestariklarinetisti Heinrich Bärmanin esitettäviksi. Nuotissa oleva vuosiluku ja omistus viittavat vuonna 1815 sävellettyyn B-duuri klarinettikvintettoon, jonka opusnumero on 34. Sävellyksen teema/variaatiot-rakenne viittaa kuitenkin toisaalle.
Etsimäsi sävellys onkin todennäköisesti "Introduktion, thema und variationen". Sävellys on alunperin merkitty Weberin tekemäksi, mutta myöhempi tutkimus on osoittanut kappaleen säveltäjäksi Joseph Küffnerin (1776-1856). Sävellyksen nuotit ja mahdolliset levytykset ovat kuitenkin yleensä julkaistu Weberin nimissä.
Bote & Bock on julkaissut sävellyksen...
Nimi Mikael pohjautuu heprealaiseen Miikael-nimeen, joka merkitsee 'kuka on niin kuin Jumala'. Ja todellakin, Raamatun Mikael on arkkienkeli ja ylin seitsemästä pääenkelistä. Mikaelin nimi on suosituimpia nimiä kristillisessä maailmassa (esimerkiksi Englannissa muodossa Michael ja Espanjassa Miguel) ja sen nimisiä pyhimyksiäkin löytyy pitkälti yli parikymmentä.
Juhana-nimelläkin on perin kristilliset juuret, se on suomalainen muunnos Johannes-nimen (Raamatun Johannes Kastaja) ruotsalaisesta lyhentymästä Johan.
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (Wsoy, 1999)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
1990-luvun alkupuolella on julkaistu kolme Muskari-nimistä videota, joissa Susanna Haavisto ja Juha Muje esiintyvät. Videot on ohjannut Tapani Hovinen. Kirjastoista niitä löytyy kaksi, kolmaskin on varmaan aiemmin ollut joissakin kirjastoissa, mutta on loppuun kulumisen takia jouduttu poistamaan. Muskari 1 on Lappeenrannan ja Muskari 2 Kajaanin kaupunginkirjastojen kokoelmissa. Videot voi saada kaukolainaksi omaan kirjastoon. Täältä löytyy tietoa Iisalmen kaupunginkirjaston kaukopalvelusta:
http://www.iisalmi.fi/?deptid=17927
Sakari on suomalainen lyhennelmä nimestä Sakarias, joka on esiintynyt almanakassamme myös kirjoitusasuissa Zacharias ja Zakarias. Nimellä on raamatullinen alkuperä, Johannes Kastajan isä oli nimeltään Sakarias ja nimi merkitsee suomeksi osapuilleen: "Jahve lahjoittaa, Jahve muistaa".
Lähteitä:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (Wsoy, 1999)
Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005)
Aivan kappalekohtaista juonen selostusta Väinö Linnan Tuntemattomasta sotilaasta ei taida löytyä. Tässä kuitenkin linkkejä muutamiin kirjan juonen kuvauksiin:
http://www.satakirjaa.fi/kirja.php?id=55
http://www.internetix.fi/uutiset/netixpress/0201/tuntematon.htm
http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas
http://www.mvnet.fi/index.php?osio=Tutkielmat&luokka=Lukio&sivu=HY4_-_T…
Anne Saarikallen kirjassa: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön kerrotaan Birgitistä näin:
Birgit on lyhentymä Birgitasta, joka taas on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigida (iirin kielen Brigit ja Brigid). Kantanimen merkitys on 'korkea, korotettu'. Brigit-nimen teki tunnetuksi irlantilainen nunna ja Kildaren luostarin perustaja Pyhä Brigit (kuoli n. v. 525). Ilmeisesti hänen mukaansa nimettiin ruotsalainen uskonnollinen ja poliittinen vaikuttaja Pyhä Birgitta (1303-73), joka perusti Vadstenan luostarin ja joka julistettiin pyhimykseksi 1391.
Almanakassa Birgit on ollut vuodesta 1950. Nimeä on tavattu Suomessa jo 1800-luvun puolella, mutta yleisempi siitä tuli vasta 1900-luvun alussa.
Jani Johanneksen kirjasarjassa Tee itselle tai lahjaksi, Snickra till dig själv eller som gåva, osassa 109 on hyvät ja selkeät koristekaivon teko-ohjeet. Frank-monihaun mukaan kirja löytyy Hämeenlinnan kirjastosta. Sarjaan kuuluu monta muutakin hyödyllistä osaa kesämökin kunnostukseen. Oma kirjastosi varmaan auttaa mielellään.
Muutamia esimerkkejä aiheeseesi liittyvistä kirjoista:
- Welling, Heini: Turhamainen mies - narri vai sankari
- Selin, Jaakko: Kiinalaiset jalat
- Ruotsi, Suvi: Mies pukeutuu
Muita miehen pukeutumista koskevia, Oulun kaupunginkirjastossa olevia kirjoja voit katsoa aineistotietokanta-Introsta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2&sesid=1145877255&ulang=fin kahdella asiasanalla, miehet pukeutuminen.
Asiasanoilla, miehet kauneudenhoito löytyivät
- Sillä silmällä: Fab Five - viisikon opas miehelle
- Bäckström, Bror: Mistä tyyli: Bror Bäckström ja miehen elämää
Kovin paljon miesten kosmetiikan käytöstä ei edellämainituissa teoksissa ole. Aikakauslehdissä asiasta usein kirjoitetaan, esim.
- Silvola, Jenni: Mies & kosmetiikka,...
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen Helmet-tietokannasta ei kyseistä videotallennetta enää löydy. Mainintoja löytyy sen sijaan Joensuun, Kajaanin, Kokkolan, Lappeenrannan ja Vaasan maakuntakirjastoista. Alla olevasta linkistä löydät kaukopalvelun tilauslomakkeen. Varausmaksu on 4 euroa.
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Kilpikonnat, krokotiilit, liskot ja käärmeet kuuluvat sammakkoeläimiin. Ne ovat kaikki selkärankaisia eli niillä on ruumiissaan tukiranka. Kilpikonnan kuori on muodostunut selkärangasta, kylkiluista ja luulevyistä, jotka ovat kasvaneet yhteen. Ks. esim. Holland, Simon, Matelijat. Helsinki : Kirjalito, 2005. Wilke, Hartmut, Kilpikonnat : oikea hoito, terveellinen ruoka, käyttäytyminen. [Helsinki] : Tammi, 1999 (Tampere : Tammer-paino).
Vaasan kirjastoissa ei ole kyseistä teosta, mutta saat sen käsiisi kaukolainaamalla joltain muulta paikkakunnalta. Kaukolainapyynnön voit käydä tekemässä lähimmässä kirjastossa joko yleisessä kirjastossa tai oman oppilaitoksesi kirjastossa. Vaasan kaupunginkirjastossa kaukolainan maksu on yksi euro, jos laina tulee toisesta maakuntakirjastosta. Muissa kirjastoissa maksut voivat vaihdella.
Kirjasto 10:stä saa lainaksi Welho-laajakaistan tai -digisovittimen. Laajakaista ja digisovitin lainataan kahdeksi viikoksi maksutta. Lainaajalta edellytetään 18 vuoden ikää ja kirjastokorttia. Laajakaistat ja digisovittimet palautetaan Kirjasto 10:iin.
Laajakaistoja ja digisovittimia lainataan myös Kohtaamispaikka@lasipalatsin palvelupisteestä.
Kirjasto 10: n osoite on Elielinaukio 2 G eli Postitalo (Rautatieaseman vieressä).
Saat salasanan kirjaston verkkopalveluun, kun käyt henkilökohtaisesti kirjastossa. Valitettavasti emme voi antaa salasanoja sähköpostilla tai puhelimitse.
Maksimivarausmäärä tarkoittaa, että yhdellä asiakkaalla voi olla yhtä aikaa 20 varausta voimassa.
Kirkes-kirjastoissa aineisto kiertää yhteisessä varausjonossa. Jos siis laitat varauksen jonkin teoksen Tuusulan kappaleeseen, voit saada silti lainaan vaikkapa Järvenpään kappaleen, jos se vapautuu ensin lainasta. Yhteinen varausjono nopeuttaa aineiston liikkumista. Jos teoksesta on 86 varausta, kannattaa ottaa huomioon, että kirjoja on todennäköisesti hankittu Kirkes-kirjastoihin useampia kappaleita, jolloin kaikki nämä 86 varausta eivät kohdistu yhteen niteeseen vaan kaikkiin Kirkes-...
Tove Janssonin Muminpappans bravader ilmestyi vuonna 1950 ja suomennettiin nimellä Muumipapan urotyöt vuonna 1963. Vuonna 1968 kirjasta julkaistiin tekijän uudistama laitos nimellä Muminpappans memoarer. Kaikki suomennokset on tehty alkuperäisestä Muminpappans bravader –kirjasta, mutta kirjaa on käännetty eri kielille myös uudistetusta laitoksesta. Lähteet: mm. Salme Aejmelaeus, Kun lyhdyt syttyvät: Tove Jansson ja muumimaailma ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansallisbiografia:
http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/1395/
Hakuja muotoiltaessa pitää vaihdella hakutermejä sen mukaan, miten saadaan tuloksia. Kirjastojärjestelmissä käytössä oleva Yleinen suomalainen asiasanasto YSA hyväksyy esim. asiasanatermit muoti, pukeutuminen, pukineet, pukuhistoria, tyylit, vaatetussuunnittelu, vaatteet, hiukset, kampaukset, peruukit, hiusala, kampaajat, parturi-kampaamot, parturit, 1930-luku, 1940-luku, 1950-luku ...
Verkossa YSA on VESA
http://vesa.lib.helsinki.fi/ysa/index.html
Internet-hauissa voi käyttää muitakin hakutermejä ja hakuja usealla hakusanalla, kaikkea mikä voi liittyä etsittäviin kysymyksiin.
Internet-lähteiden käytössä kannattaa pitää mielessä lähdekritiikki. So. käytä asiallisia, mieluiten organisaatioiden ja oppilaitosten sivustoja. Vältä...
