Kansainvaelluksia on historiassa useina eri aaltoina. Suurin niistä ajoituu Rooman valtakunnan loppuvuosiin ja keski-ajan alkuun.
Tutkittua tietoa on tarjolla monissa historiankirjoissa esim. Edward Gibbon:Rooman valtakunnan rappio ja tuho. 2. osa. Luvut XVII - XXVI tai Grimberg:Kansojen hisoria osa 7
Vesa Jaakkola tiivistää hyvin kansainvaellusten syitä Salon Seudun Sanomissa 29.9.2015: "
Kirjoitetussa historiassa varsinaiset kansainvaellukset ajoittuvat kahdelle kaudelle: ensin 3:nnelle – 5:nnelle vuosisadalle ja toinen kaudelle 500 – 900. Sen jälkeenkin monet kansat ovat siirtyneet alueilta toisille moniin suuntiin, useista syistä.
Pakottavista syistä kuten sodista on seurannut pakolaisuutta. On toisaalta tavoiteltu parempaa elämää...
Spes Patriae -kirjasarjasta voi tutkia eri vuosien ylioppilaita. Siinä on tosin vain ne henkilöt, jotka ovat luvan julkaisuun antaneet. Vuoden 1973 kirjan saatavuuden näet Eepos-verkkokirjastosta.
Lisäksi tietoja voi löytyä koulumatrikkeleista, esimerkiksi 30 vuotta oppikoulutoimintaa Evijärvellä vuodelta 1978, jossa on myös oppilasmatrikkeli.
Suomi.fi-verkkosivuston mukaan yksityiskohtaista eläkeneuvontaa työeläkkeestäsi, vanhuus-, työkyvyttömyys- tai perhe-eläkkeisiin liittyen saat omasta työeläkelaitoksestasi. Jos et tiedä omaa työeläkelaitostasi, voit selvittää sen kirjautumalla Siirry työeläkelaitoksesi palveluun.
https://www.suomi.fi/palvelut/elakeneuvonta-elaketurvakeskus/3b872596-e…
Japani on asettanut Suomelle vientikiellon hirvieläimille ja hirvieläimistä saataville tuotteille hirvieläinten TSE-taudin vuoksi.
https://www.ruokavirasto.fi/teemat/tuonti-ja-vienti/vienti-eun-ulkopuol…
https://www.ruokavirasto.fi/elaimet/elainten-terveys-ja-elaintaudit/ela…
Korpiselän sankarihautausmaa on herättänyt ajan lehdissä keskustelua. Karjalan maa uutisoi jo tammikuussa 1942 uudesta Korpiselän kreikkalaiskatolisen kirkon viereen suunnitellusta hautausmaasta, johon siirrettäisiiin myös talvisodan sankarivainajat, jotka olivat tuolloin haudattuina noin kilometrin päässä kirkosta sijaitsevaan hautausmaahan.
Karjalan Maa, 01.01.1942, nro 1, s. 4https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/2560322/articles/…
Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Laatokka-lehti uutisoi elokuussa 1943 kirkollishallituksen suostuneen siihen, että sankarihautausmaa järjestetään kreikkalaiskatolisen hautausmaan alueelle.
Laatokka, 13.08.1943, nro 183, s. 3https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/...
Mahdollisesti seuraavat kuvakirjat voisi sopia:
Pirjo Arvola: Houkuttaja häiritsee Lammasmaata
Pirjo Arvola: Osmo-nalle ja isän erehdys
Noora Alanen: Miirun isä on vankilassa
Eduskunnan kirjastossa ei valitettavasti vielä ole painettuja, lainattavia vuoden 2022 valtiopäiväasiakirjoja. Viive painettujen valtiopäiväasiakirjojen ja lainakappaleiden saamiseksi on noin 1-2 vuotta.
Tietoa budjetista löytyy verkosta:
Valtiovarainministeriö / Valtion talousarvioesitykset
https://budjetti.vm.fi/indox/index.jsp
Vuoden 2023 budjetin osalta kohdasta numerotaulu pääsee tuloarvioihin ja määrärahoihin. Tarkempia tietoja on yksityiskohtaisissa perusteluissa.
Voit hyödyntää esim. Tutki budjettia -palvelua:
https://tutkibudjettia.vm.fi/etusivu
Jos olet kiinnostunut budjetin käsittelystä, voit tutustua mm. näihin linkkeihin:
Eduskunta / Valtion talousarvio
https://www.eduskunta.fi/FI/...
Kirjasto ei ole asiantuntija vanhojen rahojen arvioinnissa. Rahojen arviointia tekevät mm. Suomen Numismaattinen yhdistys ja useat huutokauppahuoneet. Kolikkojen kunto ja mahdolliset lyöntivirheet vaikuttavat ratkaisevasti niiden arvoon. Vanhoja rahoja ostavat monet antiikkiliikkeet ja keräilyliikkeet myös netissä.
Näin on vastattu tässä palvelussa aiemmin vastaavaan kysymykseen:
Rahan keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät:
- kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste),
- säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste),
- kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja
- kysyntä (kiinnostusaste).
Rahan ikä ei vaikuta keräilyarvoon. Esimerkiksi 2000 vuotta vanha raha...
Jos haetaan DVD-elokuvia, niin kokoelmat ovat suunnilleen yhtä suuret. Helmet 12 483 ja Piki 12 328 osumaa. Piki-kirjastojen kokoelma päihittää Helmet kokoelman, jos haetaan vain DVD-levyjä eli musiikkia, elokuvia, kielikursseja yms. samalla haulla. Silloin Piki kokoelma on 20 903 ja Helmet kokoelma 17 316.
(Tarkennettu haku, hakutermi * ja rajaus DVD sekä tarvittaessa genre elokuva)
Eivät yleensä ole. Alueella saattaa olla viemäriverkkoon liitettyjä yhteistiloja.
Siirtolapuutarhaliiton sivuilta ohjeita puutarhan perustamiseen:
" Vesihuolto
Alueelle tulee rakentaa talousvettä varten kaivo tai kunnallinen vesijohto. Mikäli alue sijaitsee vesistön lähellä, ekologista ja edullista on hyödyntää kastelussa luonnon vettä. Talous- ja kasteluvesi johdetaan palstoille pinnallisilla ns. kesävesijohdoilla.
Jätehuolto
Pohjavesien saastuminen on estettävä. Mikäli alueella on kunnan viemäri, yhteistilojen jätevedet pitää johtaa siihen. Muussa tapauksessa käymäläjätteet on kompostoitava tai johdettava tyhjennettäviin umpilokasäiliöihin. Pesuvedet voidaan imeyttää kahden saostuskaivon kautta maastoon kunnan...
Kysymäsi värssy lienee sitaatti Antoine de Saint-Exupéryn alunperin vuonna 1943 julkaistusta klassikkosadusta Pikku Prinssi. Tarinan loppusivuilla Pikku Prinssi lohduttaa kertojahahmoa seuraavin sanoin:
"Katsellessasi öistä tähtitaivasta tuntuu
sinusta, kuin kaikki tähdet nauraisivat,
koska minä asun eräässä niistä,
koska minä nauran eräässä niistä.
Sinun tähtesi ovat niitä, jotka osaavat nauraa!
... Ja sitten kun olet unohtanut surusi
(ihminen unohtaa surunsa aina), niin olet
iloinen siitä, että olet tuntenut minut."
Tätä runomuotoon jaksotettua versiota, jonka keskeltä (...) on poistettu yksi lause kirjan alkuperäisestä tekstistä, siteerataan useilla muistovärssyjä ja lohdutuksen sanoja tarjoavilla verkkosivuilla. Alkuperäisen...
Valitettavasti emme pysty tällä palstalla tunnistamaan antiikkiesineitä. Se vaatii asiantuntijaa.
Asiantuntijuutta voisi löytyä esim. Turun taidemuseosta +358 40 6323 378info@turuntaidemuseo.fi tai jostain huutokauppakamarista. Huutokaupat tarjoavat usein ilmaista arviointipalvelua netissä.
Olisiko kyseessä Erakkoampiainen. "Erakkoampiaiset ovat yksittäin pesiviä ampiaisia. Ne muistuttavat rakenteeltaan muita ampiaisia: siivet ovat levossa laskostettuina pitkittäin takaruumiin päälle ja etuselkä yltää olkakyhmyihin. Keskinilkassa on yksi kannus. Suomessa esiintyvät lajit ovat väritykseltään keltamustia." Linkki Lajit.fi
Wikipedia kertoo hieman laajemmin:"Toisin kuin yhteiskunta-ampiaiset, erakkoampiaiset elävät nimensä mukaisesti yksin[2]. Naaras rakentaa jälkeläisilleen pesän puun koloon, kasvin varteen tai maahan, minkä jälkeen se saalistaa muiden hyönteisten toukkia jälkeläistensä ravinnoksi pesäänsä. Lopulta naaras sulkee pesän suuaukon, jolloin erakkoampiaisen toukat jäävät pesän suojiin syömään niille kerättyä...
Espoossa kotiin lainattava 3,5":n levykkeitä lukeva korppuasema löytyy Sellon kirjastosta. Myös Malmilta löytyy vastaava lainattava asema. Oodin ja Malminkartanon kirjastoissa on myös levykeasema, joita voi käyttää vain kirjastossa.
Levykeasemat
Vastaani ei tullut suomennosta E-ZPassille tai EZ Tagille. Suomenkielisissä yhteyksissä voidaan puhua esimerkiksi yleisesti E-ZPass-järjestelmästä tai täsmällisemmin E-ZPass-tietullilähettimestä. Myös suurpiirteistä "tietullilaitetta" näkee käytettävän, kuten myös "lähetintä tietullipisteiden läpi kulkemista varten". Siinä määrin kirjavalta terminologia näyttää, etten rohkenisi näistä mitään vaihtoehtoa julistaa vakiintuneeksi tai yleisesti hyväksytyksi. Laki- ja muissa virallisluonteisissa yhteyksissä käytetään tavallisimmin tämäntyyppisistä sovelluksista yleisluontoista termiä "sähköiset tietullijärjestelmät".
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2019/ 520, - annettu 19 päivänä maaliskuuta 2019, - sähköisten...
Sota-ajan tuntolevyistä on tietoa Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa. Numerosarjan merkitystä ei artikkelissa avata, mutta tekstistä voisi päätellä, että tuntolevyn numerosarja on satunnainen eikä sisällä yksilöiviä tietoja. Ruotuväki-lehden artikkelissa 20.9.1988 puolestaan mainitaan, että uudet, sosiaaliturvatunnuksella varustetut tunnuslevyt otettiin käyttöön syksyllä 1986, ja aiemmin käytössä olleet ja hankaliksi osoittautuneet tuntolevyt perustuivat juoksevaan numerosarjaan. Juoksevaan numerointiin jatkosodan aikana viittaa myös Kansallisarkiston ylitarkastaja Raija Ylönen-Peltosen twiittaama tieto, jonka mukaan jatkosodan tuntolevy numero 1 kuului Mannerheimille.
Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuntolevyihin kirjattiin...
Toivo Silvosen säveltämä ja sanoittama "Kevätlaulu" alkaa: "Nytpä kevät on, nyt kukkii metsät, maat".
Laulu sisältyy esimerkiksi nuotteihin "Suuri kevät- ja kesälaulukirja" (toimittanut Elsa Kojo; WSOY, 1984), "Opistojen laulukirja" (2. painos; Fazer, 1968), Siukonen, Wilho: "Laulukirjan säestykset" (3. uusittu painos; Otava, 1952) ja "Kansakoulun laulukirja : liitteenä Musiikkioppi" ([toim.] Paavo Halme, Väinö Paavola; 11. painos; WSOY, 1942).
Lapin miinanraivauksesta on kirjoitettu paljon, mutta henkilömatrikkelia raivaajista ei ole nähdäkseni laadittu.
Maavoimien verkkosivuilla kerrotaan, että 3. Divisioonan alaisuudessa toiminut miinanraivausorganisaatio aloitti toimintansa heinäkuun puolivälissä 1945, ja oli suurimmillaan elokuussa 1945 noin 1550 henkilöä. Miinanraivaamisorganisaatiossa oli tuolloin kantahenkilökuntaa (194), varusmiehiä (622), palkattuja raivaajia (646), autonkuljettajia (39) ja lääkintämiehiä (53). Miinanraivaamisorganisaatio lopetti toimintansa 14.9.1952, jonka jälkeen raivaamista jatkettiin puolustusvoimien omilla resursseilla. Sotaveteraanit.fi -sivustolla kerrotaan että raivaushenkilöstöstä kuoli 72 ja haavoittui 141. Noin 600 varusmiesraivaajasta...
Lucy ja Eric Kincaid ovat kirjoittaneet lastenkirjoja, joissa seikkailee lohikäärme. Kirjat ovat ilmestyneet helppolukuisissa ja niiden nimet ovat Lohikäärme metsässä (1985), Lohikäärme ja jänöt (1985), Lohikäärme ja väsynyt pöllö (1985) ja Lohikäärmeen piilopaikka (1985).
Kirjoja ei valitettavasti ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta muualta Suomesta niitä voi tilata kaukolainaan.
Googlettamalla kirjojen nimellä, löydät netistä helposti kuvia kirjojen kansista.
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
