Suomen Numismaattinen yhdistys on julkaissut keräilijän oppaan nimeltä Suomen rahat arviohintoineen 2005 (lienee saatavissa omassa kirjastossasi. ks. HelMet-tietokanta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuomen+rahat+arviohintoineen/tsuomen+r… ). Sen mukaan vuoden 1963 1 markan setelin arvioarvo vaihtelee kuntoluokan ja numerosarjan mukaan 0,50-12 e.
Epävirallisen lähteen mukaan mukaan siitä on tänä vuonna pyydetty myytäessä euron kappaleelta, toteutuneesta hinnasta ei ole tietoa.
Kookas-sivuston keskustelufoorumilla todetaan 1 ja 5 markan seteleistä (http://www.kookas.fi/forum/thread/9830 ): ”Näissä ko. seteleissä hintaan vaikuttaa oleellisesti sarjanumero. Esim. markan seteli jonka sarjanumerossa esiintyy kirjaimet AI ovat virheettöminä...
Suomen Numismaattinen yhdistys on julkaissut keräilijän oppaan nimeltä Suomen rahat arviohintoineen 2005 (lienee saatavissa omassa kirjastossasi. ks. HelMet-tietokanta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuomen+rahat+arviohintoineen/tsuomen+r… ). Sen mukaan Helsingin olympiakisojen juhlarahan vuodelta 1952 (nimellisarvo 500 mk) arvo olisi kunnosta riippuen 15-45 e.
Kookas-sivuston keskustelufoorumilla (http://www.kookas.fi/forum/thread/9830 ) arvellaan olympiarahan hinnaksi 20-30 e.
Venlasta on kysytty aikaisemminkin ja tässä vastaus:
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
Kyseessä on P.J. Hannikaisen (1854-1924) säveltämä ja sanoittama laulu, joka kulkee nykyään nimellä Mummin luona.
Sanat menevät :
Järveltä kuuluu airon kolke,
ken siellä mahtaa soutaa?
Varmaan ukki joka meitä
mummin luokse noutaa.
Mummin luona on lysti olla,
siellä on hauskaa monta.
Viilipiimää syödä saamme
aivan verratonta.
Sitten me käymme poimimassa
mäeltä mansikoita.
Evääksemme mummi antaa
rieskaleipää, voita.
Illan tullen palataan
ja tuokkoset täynnä paistaa.
Kylläpä mummin mansikkamaito
mainiolta maistaa.
Laulu löytyy cd-levyltä Tuoksua tuulonen täynnä (Kodin ja koulun lauluja : 5). SRK 2003.
Nuotit sisältyvät esim. kokoelmiin:
Voipio, Margareta : Iloisella mielellä. Karisto 1987.
Hannikainen, P.J. : Me lapset laulavaiset : P.J....
Diana tulee latinasta ja tarkoittaa ’loistava kuin päivä’. Muinaisille roomalaisille Diana oli valon, kuun, luonnon, metsän ja metsästyksen jumalatar. Diana oli myös avioelämän, äitiyden ja synnytyksen suojelija.
Mariana taas on Marianuksen sisarnimi. Marianus tulee latinasta ja tarkoittaa merelle kuuluvaa, merellistä.
Lähde: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Koska virallisessa nimipäiväkalenterissa Sinjaa ja Jikoa ei ole, nimipäivää voi viettää joko silloin kun haluaa tai voi valita nimipäivän samankaltaisuuden perusteella. Sinjan nimipäivä voisi olla 2.9., jolloin juhlivat myös Sinikka ja Sini. Jiko puolestaan voisi viettää nimipäiväänsä 23.4., jolloin juhlivat Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori ja Yrjänä.
"Vanhojen tavaroiden aarrekirja" -teos (2001) opastaa jonkin verran taiteen keräilyharrastukseen. Siinä on myös mukana Arabian leimat. Hyvä johdatus siihen, miten Helsinkiä on kuvattu kuvataiteessa on Helsingin kaupunginmuseon julkaisu "Rakas Helsinki", jossa kerrotaan myös teosten julkaisemista massapainotuotteiksi. Suomalaisia maisemia esittelevä litografia teos "Finland framstäldt i teckningar" -teos julkaistiin 1845-52, sen tekijöinä oli mm. Magnus von Wright.
Islamin Koraaniin ja perimätietoon perustuva oikeusjärjestys on nimeltään šaria tai šari’a.
Lisätietoa löydätte mm. Wikipediasta osoitteesta
http://fi.wikipedia.org/wiki/%C5%A0ari'a
Vilpun nimipäivää vietetään 8.3.
Vilppu on suomalainen muunnos nimestä Filip eli Filippus.Toinen läheinen muunnos on Vilpas. Filippus tarkoittaa "hevosten ystävää" Almanakassa nimi on ollut jo vuodesta 1908, mutta nimi on ollut jokseenkin vähän käytetty ja saanut uusia käyttäjiä vasta 2000-luvulla.
Vaikka läntisessä kristikunnassa ei olekaan ollut tapana viettää Vanhan testamentin henkilöiden (Nooasta 1. Moos. 5:28-10:32) muistopäiviä, löytyy tässä tapauksessa kuitenkin useitakin historiallisesti perusteltuja vaihtoehtoja.
Suomalaisissa kalentereissa Nooalla on muinoin ollut nimipäivä joulukuun 23. päivänä (vuosina 1740-1748 heprealaista alkumuotoa jäljittelevä Noach, vuonna 1749 latinalainen muoto Noachus).
Roomalaiskatolisessa kirkossa Nooaa on muisteltu joulukuun 19. päivänä, ortodoksisessa kirkossa toukokuun 10. päivänä, Syyrian kirkossa toukokuun 2. päivänä ja Armenian kirkossa heinäkuun 26. päivänä. Raamatun vedenpaisumuskertomukseen liittyen on myös mainittu muita merkkipäiviä:
Nooa lähti arkista huhtikuun 28. päivä (...
Runoa ei ole tietojemme mukaan julkaistu suomeksi.
Lahden kaupunginkirjaston ylläpitämässä runotietokannassa "Linkki maailman runouteen" ei ollut mainintaa etsimästäsi runosta. Tietokannasta löytyy suuri osa Suomessa julkaistuista runoista, mukana ovat myös kirjallisuuslehdet kuten Parnasso. Tietokanta lötyy osoitteesta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Etsimme runoa myös Tampereen kaupunginkirjaston PIKI-verkkokirjastosta, josta löytyy kätevästi runokokoelmissa julkaistuja yksittäisiä runoja: http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=findf&sesid=1186752388&ulang=fin
Näyttää siltä ettei Suomessa ole julkaistu Veronikan kaksoiselämää (Double vie de Véronique, La (1991)/ ohj.
Krzysztof Kieslowski) DVD:llä
Videolla se olisi saatavilla ainakin seuraavista kunnankirjastoista:
Helsinki
Espoo
Tampereen kirjastot
Orivesi
Pälkäne.
Elokuvaa voi pyytää kaukolainaksi paikallisen kirjaston kautta.
www.helmet. fi http://monihaku.kirjastot.fi/
Elokuva on julkaistu "maailmalla" DVD:llä.
Katso esim.
http://www.imdb.com/title/tt0101765/
Britti-DVD 1-aluekoodilla
http://www.amazon.co.uk/gp/product/B000I2J75O/imdb-uk/
Näytelmä on suomennettu nimellä Muumipeikko kulisseissa, kääntäjä on Eila Maunu, julkaisuvuosi 1994 sekä nimellä Muumit kulisseissa, suomentaja Kirsi Kunnas. Jälkimmäistä on esitetty ainakin vuonna 2002 Helsingin kaupunginteatterissa. Muumipeikko kulisseissa -tekstiä saa tilata Näytelmät.fi -palvelun kautta, http://www.naytelmat.fi , jälkimmäistä pitäisi ehkä tiedustella joko kääntäjältä tai Kaupunginteatterista.
Vexi Salmi on suomentanut suuren osan "Troll i kulisserna"-laulunäytelmän lauluista. Suomennokset löytyvät "Muumilaakson laulukirjasta" (WSOY, 1994).
Näytelmää Muumipeikko ja pyrstötähti esitetään ainakin Tampereen Teatteri 2000:ssa, http://www.teatteri2000.fi/ . Heidän sivuillaan ei kerrota, kuka tekstin on kääntänyt tai...
http://www.kirjastot.fi/
Tämän linkin kautta saat tietoa Suomen kirjastoista osoitteineen.
Muun muassa BTJ-kirjastopalvelu välittää kirjastoille audiovisuaalista mateiaalia.
http://www.btj.fi/
Muita välittäjiä ovat:
- Tibo Trading Oy
- Mistar
- Kaleva Telemarketing
- Kirjastomedia
Deforgesin teoksia on käännetty englanniksi lähinnä 1980-luvulla eli kaikki käännetyt teokset ovat ilmestyneet ranskaksi aluperin 70- ja 80-luvuilla. Mainitsemistasi teoksista emme löytäneet käännöksiä englanniksi. Etsimme myös saksankielisiä versioita, mutta niitäkään ei löytynyt.
Etsimme kirjoja seuraavista tietokannoista:
http://www.globalbooksinprint.com/
http://www.worldcat.org/
Sekä tietenkin googlesta, Amazonista ja suomalaisten kirjastojen aineistotietokannoista.
Wikipediassa nimet on siis ilmeisesti käännetty vartavasten artikkelia varten.
Amazonilla on muuten myös ranskalainen (www.amazon.fr) ja saksalainen (www.amazon.de) versio, joista voit tilata samoilla tunnuksilla kuin amerikkalaisesta ja brittiläisestä Amazonista.
