Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy esim. seuraavat teokset elokuvan äänisuunnittelusta:
- Chion, Michel: Audio-vision : sound on screen (Columbia University Press 1994)
- Holman, Tomlinson: Sound for film and television (Focal Press 1997)
- Keso, Lasse: Kuulokulmia äänilavasteissa : näkökulmia äänen ilmaisullisista mahdollisuuksista klassisessa elokuvakerronnassa (Taideteollinen korkeakoulu 1998)
- Pasquariello, Nicholas: Sounds of movies : interviews with creators of feature sound tracks (Port Bridge Books 1996)
- Sonnenschein, David: Sound design : the expressive power of music, voice, and sound in cinema (Michael Wiese Productions 2001)
- Sound theory, sound practice (Routledge 1992)
- Soundscape : the School of Sound...
Piki -kirjastosta löytyy seuraavia teoksia, joissa käsitellään kysymääsi teosta:
Barthes: Rakastuneen kielellä; Mäkinen; Ajattelen kynälläni; Papinniemi: Sata kirjaa; Lisänä pari vanhempaakin teosta Pohjanpää: Elämän kuvastimessa, Silovuori: Ihmisyyden filosofiaa, Friedlander: Från Cervantes till James Joyce.
Näistä mikään ei käsittele pelkästään ao teosta. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta. Lisäksi mm. Goethea käsittelevissä teoksissa löytyy tietoa. Näitä voit kokeilla hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla: Goethe. Suurin osa on saksankielistä materiaalia.
Seuraavissa artikkeleissa on myös käsitelty tätä teosta:
Ekman, Kuukauden klassikko
Nuori voima : kulttuuriharrastajain lehti. - (1997) : 4. - Helsinki :...
Et mainitse, pitäisikö artikkelien olla suomeksi vai voisivatko ne olla muillakin kielillä. Suomalaisista aikakauslehtiartikkeleista on olemassa tietokanta Aleksi, josta löytyi kaksi viitettä hakusanoilla Voyager ja avaruus. Vastaavassa ruotsalaisessa palvelussa nimeltä Artikelsök hakusanoilla Voyager ja rymdforskning tuli 21 osumaa. EBSCO-tietokannassa on viitteiden lisäksi myös varsinaiset artikkelitekstit, siinä pikaisesti hakemalla asiasanoilla Voyager ja space tuli kahdeksan kokotekstiosumaa. Yleisemmän avaruudentutkimuksenhistorian saa näistä tietokannoista esiin jättämällä Voyagerin pois, mahdollisesti sitten rajaten jollain muulla tekijällä.
Aleksi, Artikelsök ja EBSCO ovat asiakkaiden käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston...
Piikkihäntäagama tarvitsee pohjapinta-alaltaan suuren terraarion, yhdelle eläimelle vähintään n.120x60x45 cm kokoisen (pituus, leveys, korkeus). Pohjamateriaaliksi laitetaan hiekkaa tai soraa. Kiipeily- ja piilopaikoiksi puunrunkoja, oksia, juurakoita, kiviä. Vesikuppi ei ole välttämätön. Yleisvalaistukseksi hankitaan kahden putken loisteputkivalaisin.Piikkihäntäagamat syövät niveljalkaisia ja kasvisravintoa. Mahdollisimman monipuolinen kasvisravinto tarjoillaan paloiteltuna tai raastettuna. Liskot ruokitaan päivittäin. Lähde: http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/index.html
Asiantuntevaa tietoa liskoista kuten myös muistakin terraarioeläimistä saa Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä. Yhteystiedot: http://www.herpetomania.fi/.
Internetissä on Arno Forsiuksen artikkeli "Juutalaisten vanha lääketiede" (2001), joka onkin mahdollisesti ainoa suomenkielinen esitys aiheesta.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laajuuta.html
Sekä juutalaisuuteen että terveyteen liittyviä asiasanoja ei löydy samasta teoksesta kirjastotietokannassa. Näistä teoksista voi kuitenkin etsiä lisätietoa tai virikkeitä:
Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri (Yliopistopaino 1995, 2. uud. p. 2003).
Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004).
Taavela, Raija: Maahanmuuttajien palvelujen laatu Suomen perusterveydenhuollossa (Kuopion yliopisto 1999).
Hintatietoja Suomen metalli- ja paperirahoista sekä puhelukorteista:
vuoden 1934 20 markan kolikko antaa hinnaksi kolikon kunnosta riippuen 12-400 euroa.
Aatos on ollut Suomen almanakassa 8.11. v:sta 1909, ensi kerran nimi tiedetään annetun v. 1864. Aatos-nimen lähtökohtana on ylevää ajatusta merkitsevä vastaava suomen kielen sana. Aatosta on myös käytetty Adolfin ja Aatamin puhuttelumuotona. Aatos on Suomen ortodoksisessa kalenterissa 300-luvulla eläneen marttyyri Aadamin johdanaisnimi.
(Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999)
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Käpylässä ja Töölössä voi katsella videoita, mutta vain kirjaston omia videotallenteita.
Tieto kirjaston asiakaskäytössä olevista videoista ja televisioista löytyy osoitteesta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tv-video .
Arto-tietokannasta, https:\\arto.linnenanet.fi , ja "Niin & Näin" -lehden artikkelihakemistosta, http://www.netn.fi/netn_indeksi.html#C , löytyy kolme artikkeliviitettä, joihin Hélène Cixous on merkitty tekijäksi tai yhdeksi tekijöistä:
Hélène Cixous: "Sorties" (suom. Jonina Altschuler). - Niin & Näin 1995:2.
Hélène Cixous: "Elää appelsiini" (proosaruno, suom. Maria Säntti). - Nuori Voima 1993:3, s. 27.
Holvas, Jakke: "Ranskalainen postfeminismi naistuotantona: Hélène Cixousin, Luce Irigarayn ja Julia Kristevan näkemykset tarkasteltuna Jean Baudrillardin teorioiden avulla". - Kulttuurivihkot 1993:3-4, s. 48-53.
Katkelmia Cixous'n kirjoituksista on suomennettu joihinkin tutkielmiin ja artikkeleihin:
Korsisaari, Eva Maria: "Tule,...
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Internetistä löytyy italialaisia musiikkikauppoja, joiden kokoelmiin kuuluu myös Carosonen kappaleiden nuotteja. Etsimäsi Tu vuo fa l'americano löytyi mm. tällaisesta osoitteesta:
http://www.mvmusica.com/catalogo.asp?pagin=50&pags=18&id=81_114_&orderb…
Näytti olevan useampia nuottikirjoja, niistä valitsemaan sopivin.
Jos haluat vertailla eri kauppoja, voit tehdä Google-haun käyttämällä muusikon nimeä ja sanaa "spartito" (italiaksi nuotit) tai "spartiti" (sama monikossa), tai jos haluat kokeilla englanninkielistä hakua, käytä sanoja "sheet music".
Saattaa olla, että kappaleen nuotit löytyvät myös nuottikokoelmasta nimeltä "101 latin hits for buskers", siinä on yksi "Americano" joka voisi olla sama kappale. Kirja löytyy mm....
Suomalaisia kahden euron kolikoita laskettiin liikkeeseen vähiten vuonna 2002. Ks. tilasto Suomen Pankin sivulta: http://www.suomenpankki.fi/fi/setelit_ja_kolikot/eurokolikot/suomalaist…
Lisää tilastoja eurorahoista Euroopan keskuspankin sivuilla: http://www.ecb.int/bc/faqbc/circulation/html/index.fi.html
Ainakin Amazonin sivuilla http://www.amazon.co.uk/ esitellään etsityn kirjan lisäksi saman tekijän toista kirjaa, niitä teoksia joita asiakkaat ovat ostaneet samalla kun ostivat etsityn kirjan sekä niitä teoksia joita asiakkaat silmäilivät samalla kertaa kun silmäilivät etsittyä kirjaa. Lisäksi LibraryThing'issä on tällaisia ominaisuuksia http://www.librarything.com/ .
Ideatasolla YKL-luokitus pohjautuu Deweyn luokitukseen. Sisällöllisesti niitä on kuitenkin tämän jälkeen kehitetty toisistaan riippumatta.
Emme ole vertailleet luokituksia siltä kannalta, että olisiko niiden välisen käännöstaulukon laatiminen mahdollista. Varmaan kuitenkin löytyy aloja, jotka YKL:ssä ja Deweyssä on jaoteltu eri kriteerien mukaan, joten selkeän vastineen löytäminen toisesta luokituksesta ei aina välttämättä onnistu.
Asia varmaan selviää parhaiten vertailemalla kokeeksi luokituksia muutamien eri alojen osalta. YKL:n toimituksella ei kuitenkaan ole aikomusta ryhtyä tällaisen taulukon laadintaan.
Alistair MacLeanilta on suomennettu seuraavat kolmekymmentäseitsemän teosta.
Alaskan musta kulta,
Armoton meri : kertomuksia miehistä ja merestä,
Hyvästi Kalifornia,
Jääasema Zebra,
Kaapattu torni,
Kaappaajan paluu,
Kaappaus San Franciscossa,
Kahlenukke,
Kalmankoura,
Karhusaari,
Katkuinen kuoleman tie,
Kotkat kuuntelevat,
Kun kello lyö,
Kuoleman joki,
Kuoleman juna,
Kuoleman kauppiaat,
Kuolonhyppy,
Loputon yö,
Merinoita,
Miljonäärien laiva,
Navaronen haukat,
Navaronen tykit,
Pako yli Jaavan meren,
Partisaanit,
Pelko on aseeni,
Pyörremyrsky,
Saalistus Barentsinmerellä,
Saattue Murmanskiin,
Salamurhaajien aika,
Santorinin hauta,
Särkyneen sydämen sola,
Taivaan nuoli,
Takaa-ajo Vaccarèsiin,
Tulvaportti,
Viimeinen rintama,
Yövartio,
Kapteeni...
Etsin tietoa hamsterin valjaista sekä kirjastossa olevista hamsterinhoito-oppaista että internetistä. Melko yleinen mielipide tuntui olevan, että hamsterille ei pitäsi laittaa valjaita ollenkaan, koska hamsterin ruumiinrakenne on sellainen, että hamsteri pääsee valjaista helposti karkuun. Valjaat saattavat myös puristaa liikaa. Mm. Suomen hamsteriyhdistyksen sivuilla kerrotaan näin. Ohjeita tai kaavoja valjaiden tekemiseen ei löytynyt. Koska valjaita ei hamsterille suositella, itsetehdyt valjaat tuskin ovat sen mukavammat tai turvallisemmat. Jos nyt kuitenkin haluat tehdä hamsterillesi valjaat voit ehkä tehdä ne kaupan valjaita mallina käyttäen. Halvemmaksi itsetehdyt valjaat tuskin tulevat.
Lähde:
http://www.hamsteriyhdistys.net/faq.php
Nimitilastoja voi hakea Väestörekisterikeskuksen nimitietokannasta. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Saija Nimisiä on merkitty väestötietorekisteriin
vuosina 1960-79 2013 kpl
vuosina 1980-1999 1639 kpl
vuosina 2000-2006 116 kpl
ja vuonna 2007 2 kpl
Tässä on muutama kirja, joissa kerrotaan eri maiden käytös- ja tapakulttuurista:
Powell, Michael: "Maan tavoille:matkailijan käytösopas" (Karisto, 2006)
Seuraava kirjasarja eri maanosien maista:
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Aasia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Amerikka ja Australia"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Lähi-Itä ja Afrikka"
"Kulttuureja ja käyttäytymistä:Eurooppa" (Fintra-julkaisuja)
Käri-Zein, Päivi: "Bisneskohteena Arabimaat" (Multikustannus, 2003)
