Etsimäsi voisi olla Poika ja orava -niminen runo Lempi Vermasvuoren kirjassa Alakoulu juhlii vuodelta 1951. Siinä poika ja orava keskustelevat kuvaamallasi tavalla. Runo on tarkoitettu koululaisten esitettäväksi. Runo on ilmeisesti kirjan tekijän Lempi Vermasvuoren kirjoittama tai sitten hänen miehensä Albert Vermasvuoren, jonka "kynän jälkeä eräät kirjan esitykset ovat", kuten kirjan esipuheessa kerrotaan.
Ymmärsin teidän haluavan tietoa musiikkia sisältävästä vanhusten viriketoiminnasta.
Näistä alla olevista voisi päästä liikkeelle. Numerointi on tarkoitettu helpottamaan lukemista, ei arvottamista varten:
1. (Tätä saa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista)
Adolfson, Britt-Marie: Sano se laulaen : Vanhusten huollon ja palvelukeskusten musiikkiterapeuttiseen toimintaan / Kehitysvammaliitto, 1994
laulunopas (43 s.) ; 31 cm
ISBN 951-580-076-5
2.(Tätä saa pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista)
Musiikkiterapian monet kasvot / (toim.) Jaakko Erkkilä & Kimmo Lehtonen
JULKTIEDOT [Jyväskylä] : [Suomen musiikkiterapiayhdistys], 1999
ULKOASU 398, [1] s. : kuv., nuott. ; 23 cm
STAND NRO 952-91-0827-3 (nid.)
3. (Tämän saanee kaukolainattua...
Kathleen E. Woodiwissin suomennokset ovat 1970-luvulta, joten mitään suomennosten jatkumoa ei ainakaan ole. Toisaalta juuri nyt hän on taas ajankohtainen, koska hän kuoli juuri 6.7.2007.
Varmimmin asia selviää ottamalla yhteyttä suoraan kustantajiin. Woodiwissin kirjojen suomennoksia ovat kustantaneet Otava http://www.otava.fi/ ja Tammi http://www.tammi.fi/
Sijoitusneuvonnasta sekä tiedonanto- sekä selonottovelvollisuudesta löytyy tietoja mm. kirjasta Mäntysaari, Petri
Arvopaperinvälittäjästä sijoitusneuvoja / Mäntysaari, Petri Helsinki : Kauppakaari, 2001 ISBN 952-14-0415-9
Arvopaperimarkkinoista sijoittajan näkökulmasta löytyy tietoa Rahoitustarkastuksen internet-sivuilta http://www.rahoitustarkastus.fi/Fin/Saastajalle_ja_sijoittajalle/etusiv… tai mm. kirjasta Puttonen, Vesa
Miten sijoitan rahastoihin / Puttonen, Vesa ; Repo, Eljas
2.p., Helsinki : WSOY, 2006
ISBN 951-0-32303-9
Arvopaperimarkkinoiden sääntelystä ja lainsäädännöstä löytyy tietoa esim. teoksesta Arvopaperimarkkinalainsäädäntö / Meltti, Sonia (toim.)
Helsinki : Edita Prima, 2007
ISBN 978-951-37-4947-7
Vanhoista puhelinluetteloista katukarttoja ei löydy, mutta kotiseutukokoelmassa on erillisiä karttoja Lahden kaupungista 40-, 50- ja 60-luvuilta. Niitä saa katsella mutta ei lainata.
Tiekkö-kirjastojen kotisivuilta http://www.tiekko.fi/ (tarkennettu haku) voit tekijähaulla katsoa, kuinka monta teosta nimellä Cussler, Clive löytyy. Teoksen nimi-kohtaa, esimerkiksi Aavejuna, klikkaamalla voit tarkistaa, missä Tiekkö-kirjastossa kyseinen teos on.
Saarelaisten sukukirjassa on sivulla 260 taulu, jossa ovat Dorothea Saarelaisen(Sarelain)vanhemmat. Siellä on tällaiset merkinnät isästä:
Clementz (Klemetti) Lementinp. Sarelain, s. Oulu/Oulun pitäjä/Pielisjärvi, k. 17.7.1693 Pielisjärvi(kuolinvuosi on ilmeisesti merkitty tähän väärin, pitäisi olla 1696?), Isäntänä Kontiovaara 2:ssa (erotettu 1:stä)vuodet 1679-1696.
Puoliso: Helga Safwolain, k. 16.3.17-- rk. 1723-45
Klemetistä on kerrottu muualla kirjan tekstissä ja siellä hänen kuolinvuotensa on 1696.
'Piru'-sanalla lienee useitakin vastineita, selkein ehkä kreikan kielestä lainautunut diabolus.
Suoraan kääntämällä saisimme
diabolus parvus 'pieni piru'
Luultavasti sattuvampi vastine olisi johdoksella muodostettu deminutiivi (vähennyssana), johdos voisi olla esim. -ulus, siis
diabolulus
Tämä sana ei löydy sanakirjoista, vaan se on muodosteltu kirjan
Bendz, Gerhard
Latin för medicinare. - 2. uppl. - 1952.
antamien sananmuodostusohjeiden mukaan.
Kirjastojen musiikkiosastolta voi lainata mm. kitaranuotteja ja -kirjoja. Niihin kuuluvat myös kitarakoulut ja sointuoppaat, joista ehkä olet kiinnostunut kitaransoittoa opetellessasi. Myös suomenkielistä materiaalia löytyy, joskin suurin osa on vieraskielistä. Lisäksi monet viihde-, pop- ja rock-nuotit on julkaistu nimenomaan kitaraa varten, jolloin niistä löytyy mm. sointu- / tabulatuurimerkintöjä. Pelkkiä sanoituksia sisältäviä laulukirjoja meillä on suhteellisen vähän; sanoituksia etsivät lainaavatkin pääasiassa nuottijulkaisuja, joissa nuottien lisäksi on kappaleiden sanoja.
Lahden kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston nuottien laina-aika on neljä viikkoa. Lainan voi uusiakin, mikäli teokseen ei ole tullut varauksia. Uusia voi...
Annika Thor on ruotsalainen nuortenkirjailija. Hän syntyi 1950 Göteborgissa ja on työskennellyt kirjastonhoitajana, kulttuurisihteerinä, kirjailijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on tehnyt myös mm. elokuvakäsikirjoituksia.
Annika Thor on Ruotsin johtavia lasten- ja nuortenkirjailijoita ja on voittanut useita kirjallisuuspalkintoja
Hänen teoksistaan on suomennettu mm. Lumpaankukkalampi,Meren syvyyksiss, Saari meren keskellä ja Totuus vai tehtävä.
Annika Thorista on kysytty usein tässä palvelussa, joten lisätietoa löydät arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx. Kirjoita hakuruutuun sanat Thor Annika.
http://www.bonniercarlsen.se/writer.asp?id=14015
Asiaa on Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta tiedusteltu useaan otteeseen aikaisemminkin:
Katariina on peräisin kreikankielisesta nimestä Aikatherinee. Nimen merkitys on "alati puhdas".
Lisää Katariinasta voit lukea Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteessa http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx.
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Katariina.
Karen Horneyltä on Fennica-tietokannan mukaan suomennettu vain yksi teos, Sisäiset ristiriitamme v.1969.
Att förverkliga sig själv -teoksen alkukielinen nimi on
Neurosis and human growth.
http://websok.libris.kb.se/websearch/showrecord?nr=2&searchId=888&bibId…
Lovisa on Loviisan ruotsinkielinen vastike. Loviisa on suomalais-ruotsalainen muoto ranskalaisesta Louise-nimestä, joka puolestaan on Louis eli Ludwig-nimen sisarnimi. Ludwig-nimi perustuu muinaissaksalaiseen nimeen, joka tarkoittaa maineikasta taistelijaa. Ludwig on ollut suosittu paitsi hallitsijoiden ja pyhimysten nimenä myös monien taiteilijoiden nimenä erityisesti Saksassa (esim. Ludwig van Beethoven). Nimen suosiosta kertovat myös sen monenlaiset muunnokset eri maissa.
Suomalaiset Loviisat, kuten myös Loviisan kaupunki ovat olleet Ruotsi-Suomen kuningattaren Loviisa Ulriikan kaimoja. Loviisan ja Lovisan nimipäivää vietetään Suomessa 25.8.
Lähteet ja lisätietoja: Uusi suomalainen nimikirja, Otava 1988
Suuri etunimikirja (Pentti...
Varaus 29/397 tarkoittaa, että olet olet jonossa sijalla 29 ja että varauksia on kaikkiaan 397. Kirjaa on Helmet-kirjastoissa 73 kappaletta, joten et luultavasti joudu odottamaan enää kauan.
Sitaatti on Robertson Daviesin romaanin Velho mieheksi sivulla 119. Tämän sitaatin suomentajaa ei kerrota, toisin kuin joittenkin muitten runojen kääntäjät, liekö sitten Marja Alopaeuksen itsensä suomentama. Kävin läpi kaikki HelMet-kirjastojen kokoelmien Emily Dickinson –suomennokset lukuun ottamatta Aila Meriluodon Kimeä metsä –kirjaa, jossa on joitakin Dickinsonin runoja, sitä kun en löytänyt. Tätä runoa ei ollut missään.
Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Mila voidaan tulkita Emilian ja Ludmilan lyhentymäksi. Emilia, Milla, Milja, Milka juhlivat nimipäiväänsä suomalaisen almanakan mukaan 19.5. ja samana päivänä ruotsalaisessa almanakassa Emilia, Mili. Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjassa ehdotetaan Milan päiväksi 16.9., jolloin on ortodoksisessa kalenterissa Ludmilan, Millan ja Miljan nimipäivä.
Kyseistä runoa siteerataan useammallakin Internetin hääsivulla, esim. http://www.ampiaistehdas.net/haasivut/ohjelma.html
Kirjoittajaksi on vahvistunut verkkohääopas Amoriini.com:in ylläpitäjä Admiina, oikealta nimeltään Johanna Matthiesen.
http://www.amoriini.com
Yleensä sanoituksia on melko hankala löytää netistä tekijänoikeussyistä. Makupalat-linkkikirjaston linkkien takaa löytyy jonkun verran sanoituksia Klikkaa
Makupalat.fi, https://www.makupalat.fi/fi/k/807%2B114734/hae?category=113768&sort=tit…
Tässä tulee Risto Räppääjä -kappaleen sanat saa Iiro Rantalan Risto Räppääjä ja Pakastaja-Elvi cd-levyn kansiliepeestä.
