Päivämäärä 22.7.2007 kirjoitetaan kiinaksi 二零零七年七月二十二日. Numerot nollasta kymmeneen kirjoitetaan kiinaksi seuraavasti:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Kiinaa voi kirjoittaa internetissä osoitteessa http://www.chinese-tools.com/tools/ime.html käyttäen pinyin-latinisointijärjestelmää (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin).
Google-haku sanalla heinäseipäät tuottaa paljon ideoita käyttötavoiksi. Seipäitä on käytetty mm. aitoina, verhotankoina aurinkosuojatelineinä, lyhtypylväinä, sisustuselementteinä, seinäpaneelina, kukkatelineinä, kasvitukina.
Valitettavasti Kerstin Johanssonista ei tunnu löytyvän tietoja suomen kielellä, vaikka hänen kirjansa "Näkymätön Elina" olikin paljon esillä mm. kirjan pohjalta tehdyn elokuvan ansiosta.
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Kuolinsyy ei ole tiedossa.
Monien kirjastojen mukaan suomenkielistä termiä ei ole, mutta ainakin näitä termejä on käytetty joissakin kirjastoissa: luokkasarja, kouluille lainattavat kirjasarjat, oheislukemistot. Ilmeisesti ei siis ole ainakaan yhtä, kaikkien käyttämää vastinetta.
Kaikissa "Tuntemattoman sotilaan" henkilöhahmoissa tapahtuu ajan myötä pientä muutosta. Muutenhan lukijoiden mielenkiinto ei pysyisi yllä. Romaanikirjallisuuden kerronta eroaa tässä suhteessa eepoksesta, jossa henkilöhahmot pysyvät staattisina ja yksiulotteisina läpi teoksen (vrt. Odysseus Homeroksen "Odysseiassa").
"Tuntemattoman sotilaan" eniten muuttuva henkilöhahmo on kersantti Hietanen. Ilkka Malmberg kirjoittaa hänestä Helsingin Sanomissa (4.3.2007) seuraavasti: "Hietanen on romaanin hahmoista yksi harvoista, melkeinpä ainoa, joka kehittyy ja muuttuu. Puhelias ja lapsellinen isokokoinen nuorimies muuttuu kevään 1944 aikana hiljaiseksi, hänet tavataan tuijottamassa eteensä. "Mekotus" on vaimennut. Mutta tilalle ei ole tullut...
Kysymyksen sanamuoto antaisi ymmärtää, että kyseessä on jo olemassa olevan yrityksen toiminnan laajentaminen sähköiseen kaupankäyntiin. Tällöin liiketoimintaa aloitettaessa on jo tehty tarpeelliset ilmoitukset verottajalle ja kaupparekisteriin sekä tarvittaessa toimilupa-anomukset. Näistä asioista on tietoa YritysSuomi –verkkosivustolla , jossa on muun muassa Yrityksen perustajan info. Kauppa- ja teollisuusministeriön koordinoiman sivuston osoite on http://www.yrityssuomi.fi.
Keskuskauppakamarin julkaisema Yrityksen perustajan opas 2007 on lainattavissa Kuopion kaupunginkirjastosta.
Sähköinen liiketoimintaan sinänsä ei liity muusta liiketoiminnasta poikkeavia ilmoitus- tai lupamenettelyjä. Joidenkin tuotteiden ja palveluiden välittäminen...
Tampereen kaupunginkirjaston sivuilla on esitetty yleinen kymmenluokitus selkeästi:
http://www.tampere.fi/kirjasto/opkaava1.htm#luok
Pienemmissä kirjastoissa on useimmiten käytössä hiukan karkeampi versio eli kaikkia alaluokkia ei käytetä.
Kymmenluokituksesta on myös verkkoversio, jossa voit sanahaulla hakea haluamasi aiheen luokkanumeroa:
http://ykl.kirjastot.fi/
Sähköliiton eli sähköalojen ammattiliiton
(http://www.sahkoliitto.fi/portal/page?_pageid=613,2657413&_dad=portal&_…) mukaan työllisyystilanne on tällä hetkellä erittäin hyvä. Todennäköisesti tilanne jatkuukin hyvänä, mutta tulevaisuudennäkymiä on kuitenkin mahdoton varmuudella ennustaa: paljon riippuu yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Opiskeleminen ja ammattiin valmistuminen on kuitenkin aina hyödyllistä.
Teosta ei ole suomennettu. Apollinairen suomennetut teokset ovat Alcools (Alcools, 1913). Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: Otava, 1977. Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (Les onze mille verges, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Väinö Kirstinä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1972. Mätänevä velho (L'enchanteur pourissant, 1909). Suomennos ja esipuhe: Riikka Mahlamäki; runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Helsinki: Like, 2004.
Teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004, ISBN 952-99333-2-0 on sivulla 85 vuoden 1963 setelimarkan hinnat:
• Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, hinta on 0,50 € (painosmäärä 369.420.00)
• Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen ja kuuluu Tähti* -erään (painosmäärään 780.000), hinta on 12 €.
Lisätietoa rahoista löytää esimerkiksi Internetistä Suomen Numismaatikkoliitto ry.:n sivulta
http://www.numismaatikko.fi., kannattaa katsoa Linkit-sivulle. Asiantuntevia tietoja rahojen arvosta voi tiedustella Rahaliike Holmastolta - maksullinen puhelinpalvelu - Intenetissä sivut osoitteessa http://www.holmasto....
Hirvensalo : Saksalais-Suomalainen sanakirja. Tästä sanakirjasta löytyy suomenkielinen termi natsilaisuudestapuhdistautumis tuomioistuin.
Duden, die deutsche Rechtschreibung -sanakirjasta löytyy saksankielinen selitys termille Srpuchkammerverfahren eli
frühere Entnazifizierungsbehörde.
Kyseessä on kreikan kielen kirjain M μ (mi, suomeksi myy). Ks. esimerkiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_kieli kohta Katso myös: Kreikkalaiset kirjaimet (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalaiset_kirjaimet )
Aleksi artikkeliviitetietokanta antaa seuraavan Museolehden artikkelin:
Komendantshuset 1755-2005, Tekijä Wilhelmson, Pia Aikakauslehti Museo ISSN 0781-0032 Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 2 ; 42-43 Huomautus Huset fungerar idag som Lovisas stadens museum
Arto tai Aleksi tietokannat eivät valitettavasti anna aiheesta artikkeleja puutarha-alan lehdistä.
Loviisan kaupungin museosta (=Komendantintalo)
muisteltiin , että Komendantintalosta olisi ollut puutarha-alan lehdessä luultavasti joko Kotipuutarhassa tai Viherpihassa mainosluontoinen artikkeli, jossa kerrotaan myös Komendantin puutarhasta.
Loviisan kaupungin museo
http://www.loviisa.fi/index.php?mid=348
Museosta kertoivat, että asiaa kannattaisi kysyä vielä toimittaja Maria Schulginilta,...
Sukunimi Viitala tulee asutusnimestä Viitala. Viitalan kohdalla on viittaus Viita nimeen, joka on murteissamme yleinen, useimmiten nuorta lehtimetsää, paikoin myös tiheäkasvuista havumetsää tarkoittava.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön –kirja (Saarikalle & Suomalainen, Gummerus, 2007) kertoo Rinna-nimestä seuraavaa:
”Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa. Myös monissa harvinaisemmissa nimissä on vastaavanlainen muoto (esim. Inna, Ninna ja Sanna). Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä. Skandinaviassa Rinna on lähes tuntematon nimi, mikä saattaa johtua siitä, että ruotsiksi rinna tarkoittaa ’valua, virrata’. Vaikka väestörekisteristä löytyy ensimmäinen Rinna jo 1800-luvun puolelta, nimi on jäänyt todella harvinaiseksi. Viime vuosisadalla Rinnaksi nimettiin alle sata suomalaista,...
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Nuotit kysymäänne traditionaaliin kappaleeseen löytyvät monista laulukirjoista, mm. seuraavista:
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen /
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Suuri toivelaulukirja. 3 /
Helsinki : F-Kustannus, c2002
Molempia kirjoja on saatavissa tai varattavissa kaikkien HelMet-kirjastojen toimipisteiden kautta.
