Lorua kannattaa tiedustella kustantajalta, joka järjesti illan. On hyvin todennäköistä, että kirjailija luki uusimmasta kirjastaan.
Kirjasatoilla on rajoitetusti varoja kirjalijavierailuja varten, mutta on mahdollista että Schatz joskus käy jossain kirjastossa.
Jere on lyhentymä nimestä Jeremia (hepr. Jirmeja, Jahve kohottaa, Jahve on korkea).
Jeremia oli eräs Vanhan testamentin suurista profeetoista. Jeremiaan muuntumia ovat mm. Jarmo ja Jorma.
Joni-nimen alkumuoto on Jon. Se on Joonas-nimen lyhentymä. Joona (hepr. Jonah, kyyhkynen). Suomalinen kirjoitusasu Joonas tulee Joona -nimen kreikkalaisesta muodosta Jonas.
Lähde:
Pentti Lempiäinen
Suuri etunimikirja, WSOY 1999
Voisiko kyseessä olla runo/värssy, joka alkaa Surren seisoo kotikoivut,valittavat vainiot,armas astuja on poissa, uurastaja uupunut.
Löysin tuon ihan Googlen avulla ja viittauksen Sydän-Hämeen Lehteen 4.10.2007. Itse värssyä ja tekijää en saanut kaivettua esille.
Laitan kysymyksen kirjastonhoitajille tarkoitetulle tietolistalle, josko joku muu löytäisi tekijän.
Täällä Tampereella on viety hyvin runoja alkusäkeen mukaan rekisteriin, mutta en löytänyt tuota vapaanimekehaulla meidän rekisteristäkään.
Varsinaista tietokirjallisuutta näin spesifistä aiheesta en löytänyt. Voisit tutkia Kuluttajatutkimuskeskuksen Kultu-tietokantaa http://www.kuluttajatutkimuskeskus.fi/index.phtml?s=5 . sinne on kerätty erilaisia testitutkimuksia. Hakutermeinä (muissakin tietokannoissa hakiessasi)voit käyttää asiasanoja sukat, vaatteet, pukineet, urheiluvaatteet, vapaa-ajanvaatteet.
Kultu-tietokannasta ja kirjastoissa käytössä olevista lehtitietokannoista Aleksi ja Arto löytyivät mm. seuraavat artikkeliviitteet: Sukat vaeltajalle. Erä 1999:10B ; Viljanen Jukka: Juoksukenkien kumppanit. Juoksija 2007:6 ; Kunnollisilla asusteilla juoksulenkki sujuu vaivatta. Kuntoplus 2006:14 ; Sukkatesti: likaisen työn tekijät (sarja retkitesti). Retki: Finnish outdoor...
Sekä yleisillä että tieteellisillä kirjastoilla on olemassa pohjoismaista yhteistyötä. Yhtenä esimerkkinä vuosittain järjestettävä Pohjoismainen kirjastoviikko, joka tänä vuonna järjestettiin 12.-18.11. Alla olevan linkin kautta saat enemmän tietoa viikosta, sekä sen takana olevista järjestöistä:
http://www.norden.org/webb/news/news.asp?lang=4&id=7389
Suomen kansalliskirjasto on tehnyt monenlaista pohjoismaista ja muutakin kansainvälistä yhteistyötä. Tietolinjan artikkeli on vuodelta 1999, mutta siitä löytyy monipuolista tietoa:
http://www.lib.helsinki.fi/tietolinja/0299/kansainv.html
Suomessa Ulkoministeriö toimii yhteistyökumppanina ja rahoittajana kirjastojen kansainvälisessä yhteistyössä:
http://www.minedu.fi/OPM/Kirjastot/...
Suomalaisten kirjastojen lainaus- ja muitakin tilastoja on koottu kirjastojen yhteiselle kirjastot.fi-sivustolle. http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ . Tilastoja löytyy tältä sivulta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/ Vuosittain koottavat Suomen yleisten kirjastojen tilastot löytyvät täältä: http://tilastot.kirjastot.fi/ Tilastot ovat yleisiä, eivätkä anna tietoa yksittäisten kirjojen lainauksesta.
Aihetta käsitellään seuraavassa teoksessa, tosin ainoastaan Oulun kaupunginkirjaston osalta Kesti, Markku, Tiedän mitä luet ensi kesänä? : tutkimus Oulun kaupunginkirjasto-maakuntakirjaston lainatuimmista ja varatuimmista kirjannimekkeistä. [Oulu] : [M. Kesti], 2006.
Valtakunnallisia tai kuntakohtaisia tietoja lainatuimmista ei ole. Lainaustilastot...
Helmet-aineistohaun (www.helmet.fi) kautta voi käyttää kirjastoon hankittuja e-kirjoja eli sähköisessä muodossa olevia kirjoja, jotka ladataan omalle tietokoneelle. Tietoa e-kirjoista täältä: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#e-kirjojen
Jokaisella pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastolla on asiakkaiden ja henkilökunnan käytössä joukko tietokantoja, joita kirjastojen asiakaspäätteillä pääsee käyttämään. Esim. Elektraa voi käyttää Helsingin kaupunginkirjastossa kirjaston asiakaspäätteillä, ei kotoa käsin. Mm. Psykologia-lehti on Elektran kautta luettavissa. Tässä luettelot Helsingin, Espoon ja Vantaan kaupunginkirjastojen käytössä olevista tietokannoista, joista osa siis on vapaasti netin kautta kenen tahansa käytettävissä ja osa...
MARI = lyhentymä Mariasta. MARIA = heprealais-armenialainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijoiden esittämiä arveluja ovat mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
PAULIINA = Saksan katolilaisilla Paulinan päivä on 13.3. muistona autuaasta Paulinasta (k. 1107), luostarinperustajana muistetusta prinsessasta. Lisäksi kirkollinen perinne tuntee kolme tämännimistä marttyyriä vanhalta ajalta.
SATU = ilmeisesti ruotsin Saga (=satu)-nimen vaikutuksesta 1900-luvun alkuvuosikymmeninä syntynyt uusi etunimi. Nimeä luotaessa on ajateltu lapsen kykyä elää satujen maailmassa, mutta jotkin vanhemmat ovat myös voineet kokea lapsen syntymän kuin satujen todellistumisena.
JULIA = Juliuksen sisarnimi. Pyhimyksen nimi katolisissa maissa.
Lähde:...
Kyseisen päivän Helsingin Sanomat ja muitakin lehtiä saat mikrofilmeinä luettavaksi Nurmijärven pääkirjastoon tai Klaukkalan kirjastoon. Käy lähimmässä kirjastossasi tekemässä kaukolainapyyntö. Kaukolainan hinta on 5 euroa + mahdollisesti ottamiesi paperikopioiden maksut.
Sana voi palautua romaanisiin kieliin mio=minä tai se voi olla lyhentymä muista nimistä esim. Milo tai Miro.
Miro on katolisessa kirkossa autuaaksi julistettu espanjalainen luostariveli tai lyhentymä slaavilaisesta hallitsijan nimestä Miroslav.
Milon kantanimiä voivat olla Camillo tai Emil.
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Kysymys liittynee yhdistystoimintaan.
Patentti -ja rekisterihallituksen laatimat yhdistyksen mallisäännöt (useita eri mallisääntöjä) ovat tuolla:
http://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/lomakkeet_mallisaannot.html
Mallisäännöissä mainitaan kunniajäsenistä esim. seuraavasti: "Kunniapuheenjohtajaksi tai kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa."
Mallisäännöissä mainitaan myös jäsenmaksun maksamisesta mm. seuraavsti: "Varsinaisilta jäseniltä ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta erikseen kummallekin jäsenryhmälle päättää vuosikokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet eivät...
Artikkeli on Nuorisotutkimus-lehdessä (nro 23 vuodelta 2005). Lehteä on pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa seuraavasti: Leppävaara, Pasila, Itäkeskus, Rikhardinkatu, Tikkurila ja Myyrmäki. Lehden saa lainaksi Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastoista, muissa kirjastoissa sitä voi lukea tai kopioida kirjastossa.
Taiteilijaluetteloita on paljonkin, valitettavasti vain mistään tarkastamastani en löytänyt mainintaa juuri kysymästäsi E. Lehmustosta.
Mikäli kuitenkin sattuisit tarvitsemaan vastaavanlaisia luetteloita tulevaisuudessakin, tässä muutama vihje. Hyviä painettuja luetteloita ovat mm. matrikkelit Suomen taiteilijat- Finlands konstnärer r.y ja Suomen taiteilijaseuran julkaisema Kuvataiteilijat. Molemmista on olemassa useita painoksia ja niitä on todennäköisesti saatavana lähikirjastostasi, jos ei lainaan niin ainakin käsikirjastosta katsottavaksi. Jälkimmäisestä on olemassa myös verkkoversio osoitteessa http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Toinen hyvä verkkotiedonlähde kuvataiteilijoista on Valtion taidemuseon verkkopalvelu osoitteessa http...
Suomen Numismaattisen Yhdistyksen julkaiseman Suomen rahat arviohintoineen 2005- oppaan mukaan vuoden 1995 raha Suomi Euroopan Unionin jäseneksi-Finlands inträde i den Europeiska Unionen (jossa ulkoreuna kultaa ja keskiosa hopeaa) on arvoltaan 2 500 euroa. Näitä rahoja lyötiin 2000 kappaletta. Oppaassa korostetaan, että siinä mainitut arviohinnat eivät ole osto- tai myyntihintoja, vaan mahdollisimman objektiivinen arvio rahojen oikeasta keräilyarvosta kirjoitusajankohtana.
Erja-nimeä pidetään Arjan ja Irjan muunnoksena. Irja puolestaan on Yrjön naispuolinen vastine. Erja-nimellä ei ole selvää sisällöllistä merkitystä. Nimi otettiin almanakkaan v. 1950. Eniten Erjoja nimettiin 1950- ja 1960-luvulla, minkä jälkeen nimen käyttö on hiipunut. 1900-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa syntyneiden keskuudessa Erja on erittäin harvinainen nimi.
Lähteet:
Anne Saarikalle ja Johanna Suomalainen: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus, v. 2007).
Pentti Lempiäinen: Nimipäiväsanat (Kirjapaja, v. 1978).
Kirkes-kirjastoista löytyy ainoastaan yksi kappale vuoden 2007 painosta kyseisestä teoksesta. Tämä kappale on Järvenpään kirjaston, ja se on tällä hetkellä lainassa. Varauksia siitä ei kuitenkaan ole, ja eräpäiväkin on jo mennyt. Ota yhteyttä kirjastoon, jos haluat tehdä varauksen tähän pakettiin (sisältää kirjan ja CD-ROM-levyn). Tuusulan kirjastoissa varauksen teko on maksutonta.
Vanhempaa painosta (2006) löytyy hyllystä ainakin Keravalta, josta sen voi halutessaan tilata Tuusulaan.
Tietokannastamme voit katsoa tarkemmin teoksen tietoja ja saatavuutta. Tietokanta löytyy osoitteesta http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form2&sesid=1016018742
Valkoinen koira -niminen satu sisältyy Markku Niemisen kokoamaan Vienan perinnesatujen kokoelmaan Vienan satuja. Julk. Suomalaisen kirjallisuuden seura. 2004.
Tyyneysrukous on tullut tunnetuksi erityisesti Anonyymien Alkoholistien käyttämänä ja se kuuluu näin: "Jumala suokoon
minulle tyyneyttä hyväksyä asiat,
joita en voi muuttaa,
rohkeutta muuttaa, mitkä voin,
ja viisautta erottaa nämä toisistaan." Rukous löytyy hieman erilaisina versioina internetistä ja esimerkiksi teoksesta "Rohkeutta muuttua - päivä kerrallaan II Al-anon perheryhmässä" (Al-anon keskuspalvelu 1998, s.1).
Tyyneysrukous ei ole kuitenkaan Fransiskus Assisilaisen laatima rukous, vaikka näin toisinaan oletetaankin. Rukouksen on laatinut amerikkalainen protestanttiteologi Reinhold Niebuhr 1930- tai 1940-luvulla ja sen alkuperäinen nimi on "Serenity prayer". Alkuperäisversio on siis englanninkielinen ja se alkaa sanoilla: "God...
Porin kaupunginkirjaston kokoelmatietokanta Weborigon etusivulla (http://weborigo.pori.fi/) on linkki "Sähköisten kirjojen lainaus". Kirjautumiseen tarvitaan kirjastokortin numero ja salasana, jonka saa kirjastosta.
Teoksen tiedot voi aina tarkistaa Fennica-tietokannasta, johon tallennetaan kaikki suomenkielinen kirjallisuus. Fennican mukaan teoksen on suomentanut ja jälkisanat kirjoittanut Reijo Valta.
Fennica: http://fennica.linneanet.fi/
