Ison tietosankirjan 1. osan (palsta 270 Elieser Kailan artikkeli 'alaikäisyys', painovuosi 1931) mukaan perinteinen täysi-ikäisyysraja 15 vuotta muutettiin v. 1721 21:ksi. Entinen ikäraja (15 vuotta) säilytettin sikäli, että tämän iän saavuttanut saattoi hallita omalla työllään ansaittua ja määrätä siitä testamentilla, olla valallisena todistajana yms. Avioitumisikä oli miehillä 18, naisilla 17. Rikosoikeudellinen täysi-ikäisyys alkoi 18 vuoden iässä, 15-17 -vuotias tuomittiin alemman asteikon mukaan. Kunnallisen äänioikeuden ikäraja oli 21, valtiollisen 24.
Everstiluutnantti Usko Sakari Haahdesta (1909-1978) ei löydy varsinaista elämäkertaa. Suomen kansallisbiografian 3. osassa s. 397-398 on Urho Myllyniemen kirjoittama pienoiselämäkerta, jonka lähdeluettelossa mainitaan Matti Lukkarin Sotilasaikakauslehdessä 12/1978 julkaisema Haahden haastattelu.
Monissa muissa teoksissa on tietysti käsitelty Haahtea.
Hänen toimintaansa yhdyshenkilönä suomalais-saksalaisissa neuvotteluissa sotilasyhteistyön loputtua syyskuussa esittelee Sampo Ahto kirjassaan
Aseveljet vastakkain : Lapin sota 1944-1945. - Helsinki, 1980.
Asekätkentäjuttua käsittelevä kirjallisuus on laajaa, mm.
Lukkari, Matti
Asekätkentä. - Helsinki, 1984. - Useita p.
Ahtokari, Reijo
Asekätkentäjuttu. - Helsinki, 1971.
Permi, Pekka...
Mauri Kunnaksesta löytyy paljon tietoa hänen omilta nettisivuiltaan, jotka löytyvät osoitteesta: http://www.maurikunnas.net/ . Myös Otavan verkkosivuilla on tietoa Mauri Kunnaksesta: http://www.otava.fi/ . Kunnaksesta on kyselty myös aikaisemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelustamme, vanhoja kysymyksiä ja vastauksia voi hakea kohdasta Arkisto.
Verohallinon sivuilla oli tuo "syytinki" käännetty sanalla "sytning". Luulisin, että tuo on oikein virallisesti. Itse olisin ehkä kääntänyt bostadsrätt tai fastighetspension sanan tarkoitusta ajatellen.
Runo löytyy Heinrich Hoffmannin Jörö-Jukka kirjasta ja on
nimeltään Juttu pelottomasta metsämiehestä.
Hoffmann, Heinrich, Jörö Jukka eli Opettavaisia juttuja kuvinensa. [Porvoo] : Hki : Juva : WSOY, [1973]
Löytyy hyllystä monesta kirjastosta.
Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Elsa Boströmiltä ei ole suomennettu yhtään kirjaa, eikä hänen runojaan ole ilmeisesti suomennettuna antologioissakaan. Pari runosuomennosta on vuoden 1996 Parnassossa (n:o 4, s. 406), mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Kirjailija Tuulia Aho ei ole ilmoittanut yksityistä sähköpostiosoitettaan. Kirjailijasta löytyy paljon tietoa mm. Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika –sivuston kautta:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/kirjailija.aspx?PersonId=1623&Pag…
Yksi runo nimeltä Kukkopoikain taistelu on löytynyt. Se on Vilho Rantasen kirjoittama ja löytyy ainakin Laurisen ja Valtasaaren kirjasta Lukutoveri II: lisälukemisto kansakoulun III ja IV luokalle vuodelta 1954. Olisikohan tämä oikea? Pitkä runo alkaa näin:
Syksypuoleen kanalasta
kuului aika napina.
Näytti siltä, että syntyy
siipikansan kapina.
Prolepsista eli ennakointia, kertojan viittausta tuleviin tapahtumiin on käyttänyt esim. F.E. Sillanpää teoksensa 'Hurskas kurjuus' alussa. Analepsis eli takauma, kerronnan siirtyminen ajassa taaksepäin esim. muisteleminen näyttäisi olevan ennakointia yleisempää. Sitä ovat käyttäneet mm. Gustave Flaubert teoksessaan 'Madame Bovary', Marko Tapio teoksessaan 'Arktinen hysteria' ja Natalia Baranskaja teoksessaan 'Viikko kuin viikko'.
Hosiaisluoma, Yrjö: Kirjallisuuden sanakirja (2003)
Kuhna, Matti: Kahden maailman välissä. Marko Tapion Arktinen hysteria Väinö Linnan haastajana; Jyväskylän yliopisto 2004
Kivioja, Henna: Kerronta ja puhekieli Natalia Baranskajan teoksessa Nedelja kak nedelja ja sen suomennoksessa; Tampereen yliopisto 2005...
Kyseinen selitys on ainakin Martti Haavion kirjassa Luojan linnut ja muita karjalaisia pyhäintaruja. Lapsille ja nuorille sopivia puuaiheisia (osin fiktiivisiä) kirjoja ovat mielestäni Ensimmäinen puukirjani (Klinting); Sohvin puukirja (Casta); Lasten puukirja: happamia sanoi kettu ja 20 muuta puutarinaa lapsille (Falk); Taikametsä: tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä (Hjelt); Uppo-Nallen puukirja (Taina); Enni ja metsän puut (Myllyneva). Kirjojen saatavuutta Joensuun seutukirjastosta voi tarkistaa internetistä http://jokunen.jns.fi/ tai asioimalla lähikirjastossa.
Rikhardinkadun kirjastossa laitamme joulumateriaalin esille
marraskuun loppupuoliskolla. Materiaaliahan voi tilata normaalisti ennenkin sitä. Lasten joululevyjä ja kirjoja kysellään jo nyt, samoin askartelukirjoja. Soittamallakin
kirjastoon asia selviää, joulumateriaali on yleensä lähistöllä varastossa yms.takahuoneessa.
Hesarin arkistoa penkomalla löytyi parikin viittausta kirjastokortin ikää pidentävään vaikutukseen.
Ruotsalaisesta tutkimuksesta kerrottiin Helsingin Sanomissa neljä vuotta sitten:
"Kirjastokortin ja terveyden välinen yhteys oivallettiin ensi kerran Ruotsissa. Sikäläisessä kyselytutkimuksessa kartoitettiin kaikki perinteiset sydäntä uhkaavat vaarat, kuten tupakka, kolesteroli ja verenpaine.
Samalla kysyttiin kaikenlaista muutakin, ja tulos yllätti: oikeaoppisia elämäntapoja, hölkkää ja rasvoja suurempi merkitys oli sillä, omistiko kirjastokortin vai ei. Kortilla oli siis erittäin vahva sydäntä suojaava vaikutus.
Tulosta on selitetty sillä, että kirjastokortin hankkiminen on merkki tiedonjanosta ja aktiivisuudesta. Muun muassa nämä...
Louis Sacharin virallisilla kotisivuilla ei ole kirjailijan yhteystietoja: http://www.louissachar.com/ .
Wikipedian tiedoissa on, että kirjailija asuu Austinissa Teksasissa, http://fi.wikipedia.org/wiki/Louis_Sachar .
Sähköpostiosoitteen voit löytää amerikkalaisen palvelun: http://www.contactvip.com/ kautta. Se vaatii liittymisen ja oman s-postiosoitteen antamisen.
Tuo ISBN numero näyttäisi olevan Mauri Kunnaksen Koiramäen talvi -teos, jonka ensimmäinen painos on painettu vuonna 1988. Siitä on otettu lukuisa määrä uudempia painoksia (9. painos vuonna 2007), jotka tavataan merkitä teoksen tietoihin.
Ellei kirjan painotietoihin ole merkitty, monesko painos on kyseessä, on yleensä kyse ensimmäisestä painoksesta. Kirjastojen aineistotietokantoihin merkitään teoksiin merkityt painosmerkinnät.
Kirjaston puhuttuja kirjoja eli äänikirjoja voi hakea aineistotietokannan kautta. Kolarin kirjastossa ei ole Liza Marklundin kirjoja äänikirjoina. Rovaniemen kaupunginkirjastosta löytyy kolme Marklundin kirjaa ruotsiksi luettuna: Gömda: en sann historia, Nobels testamente ja Den röda vargen. Kysy lähikirjastostasi kaukolainamahdollisuudesta.
Kolarin kirjaston kaikista äänikirjoista saat luettelon kirjoittamalla hakusivun asiasanakohtaan äänikirjat ja valitsemalla kirjastoksi Kolarin kirjaston. Jos jätät Kolarin kirjaston valitsematta, saat listan myös muiden Lapin kirjastojen äänikirjoista. Voit myös valita vain ruotsinkieliset äänikirjat. Lapin kirjaston aineistotietokanta löytyy täältä:
http://intro.rovaniemi.fi/Lappi?formid=find2
Olisiko etsimäsi Scoular Andersonin piilokuvakirja nimeltään Pulmallinen päivä (ilmestynyt suomeksi 1994)? Kirja on Jyväskylän kirjaston kokoelmissa, kirjastoautossa:
http://jkl226.jkl.fi/Aalto?formid=find2
Kyseinen kappale löytyy nuottivihosta, jonka nimi on Uusia suomalaisia valsseja 1.- Lahti: CAJ Music.
Se on Tampereen kaupunginkirjastosta saatavissa, mutta koska sitä tarvitaan jo lauantaina, aika ei riitä postilähetykseen. Se on saatavissa myös ainakin Seinäjoen ja Nurmon kirjastoista, jotka ovat Kauhajoelta katsoen Tamperetta lähempänä.
Tekijänoikeudellisista syistä nuotista ei voida faksata kopiota.
