Helsingin Sanomissa on julkaistu pari artikkelia aiheesta: 22.5.2001 Oikopolut syntyvät luonnon voimasta (Markku Saksan artikkeli, jossa haastatellaan mm. maisema-arkkitehti Taina Apajalahtea), 22.5.2001 Ympäristöpsykologi: ihmiset kapinoivat määräilyä ja alistamista vastaan (Liisa Horellin haastattelu), 26.5.2001 Tieteen poluilla kohtaa outoja löytöjä (Timo Paukun artikkeli, jossa käsitellään saksalaisen Wolfgang Kornin ajatuksia poluttumisesta).
Artikkelit löytyvät Helsingin Sanomien arkistosta, joka on käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä.
Lapsille sopivia runo- ja lorukirjoja ovat mm.
Tiitiäisen tarinoita ja Tiitiäisen satupuu (Kirsi Kunnas),
Kuono kohti tähteä (Tuula Korolainen),
Tuuliviiri-Siirin tuttavapiiri (Tittamari Marttinen),
Pallerokirja (Kaarina Helakisa),
Kuukernuppi (toim. Ulla Lipponen),
Västäräkki Vääräsääri (toim. Mervi Koski),
Iloinen lorukirja (Martti Haavio),
Aarteiden kirja -sarja,
Hanhiemon loruja, Hanhiemon runoja, Hanhiemon iloinen lipas ja
Lasten kultainen riimikirja.
Lehti on Varastokirjastossa Kuopiossa. Voit kaukolainata sen kuluitta. Täytä kaukolainapyyntö netissä osoitteessa:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Voit ottaa yhteyden BTJ-Kirjastopalveluun ja kysyä, ottaisivatko he kirjan myyntiluetteloonsa. BTJ-Kirjastopalvelu välittää kirjoja kirjastoihin Suomessa. Heidän yhteystietonsa löytyvät sivun http://www.btj.fi/ kautta.
Voit tarjota kirjaasi myös Kirjavälitykseen (http://www.kirjavalitys.fi/ ). Kirjavälitys välittää kirjoja kirjakauppoihin.
Kirjastot.fi-sivuilla on Kirjallisuus-kanavalla Pienkustantajien uutuuksia –palsta (http://www.kirjastot.fi/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/ ), jossa pienkustantajat voivat julkaista ilmoituksia uusista teoksistaan. Ohjeet julkaisuun, http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjastoala/keskustelut/foorumiohje/ . Voit myös lähettää kuvauksen teoksesta hintatietoineen osoitteella toimitus@kirjastot.fi .
Kirjaa...
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Miinan lähtönimenä on Vilhelmiina. Vilhelmiina taas on muinaissaksalaisen Vilhelmin sisarnimi. Vilhelm puolestaan tarkoittaa lujatahtoista kypäräniekkaa / kypäränkantajaa.
Sanna ja Sanni ovat kutsumamuotoja Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava; Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY.
Merja Jalo on koulutukseltaan sairaanhoitaja, mutta ei ole koskaan tehnyt sairaanhoitajan töitä. Hän on syntynyt 25. 11. 1951 Turussa. Nämä tiedot ja paljon muuta Merja Jalosta Kirjasampo.fi:stä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Muita tiedonlähteitä ovat ainakin nämä kirjat: Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 3, Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän. Kirjoja voit kysellä lähikirjastostasi.
Dream kiss on tulossa ainakin Helsinkiin pikapuoliin. Vantaalle sen tulosta ei ole toistaiseksi mitään tietoja, mutta Helsinkiin tulleita kappaleita voi varata kaikista HelMet-kirjastoista, myös Vantaalta. Kirjan tuloa lainattavaksi kannattaa seurata HelMet-uutuusluettelosta ja -aineistoluettelosta.
Gundam seed löytyy tällä hetkellä Espoon kokoelmista ja on varattavissa myös Vantaalle ja Helsinkiin. Se löytyy luettelosta nimellä "Mobile suit Gundam Seeds" (5 osaa).
Kahta muuta mainitsemaasi kirjaa ei löydy pääkaupunkiseudun kirjastoista ainakaan toistaiseksi eikä niiden hankinnasta ole mitään tietoa, mutta kirjastoille voi esittää hankintatoivomuksia kirjastossa käydessä tai menemällä Helmet-etusivulta kirjastojen omille sivuille ja...
Englanninkielistä alkuteosta Making Jesus Lord ei valitettavasti löydy Suomesta sen paremmin yleisten kuin tieteellisenkään kirjastojenkaan kokoelmista. Google Booksissa on näkyvissä vain joitakin näytteitä, ei koko kirjan tekstiä.
Stephenie Meyerin New Moon eli Houkutus-kirjan jatko-osa ilmestyy suomeksi syksyllä 2007 nimellä Uusikuu. Kustantaja WSOY ilmoittaa julkaisupäiväksi 31.10.
Lisätietoja kustantajan sivuilta: http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/news&id=745
Alpo Noposen Mahdoton ratkaista -niminen runo ilmestyi 1912 teoksessa Nuoruuden muistoksi. Onneksi runo löytyy myös uudemmasta Runo on vapaa -kirjasta, joka kuuluu monen kirjaston kokoelmiin. Kirjastojen keskinäisen kaukopalvelun kautta kirjan saa lainaksi.
Runo on kirjoitettu Kansallismielisen Nuorisoliiton kesäjuhlaan Ilmajoella 1912, joten siitä tuskin löytyy ruotsinnosta. Noponen on myös kirjoittanut muistelmansa, jonka nimessä toistuu runon ensimmäinen rivi "Minä aikana ihminen kaunein on?: muistoja, kuvitelmia elämän taipaleelta".
Kansalliskirjastosta löytynee Aarre M. Peltosen kirjoittama kirja "Alpo Noposen kirjallinen tuotanto sekä hänen tuotantoaan ja elämäänsä käsittelevä kirjallisuus".
Lahden kaupunginkirjastossa on olemassa Janet Evanovichin Stephanie Plum -sarjaa yhteensä yhdeksän osaa. Näistä kaksi ensimmäistä on olemassa myös suomeksi ja loput vain englanniksi. Yhtään kirjaa ei ole poistettu, vaan osa niistä on tällä hetkellä lainassa.
Kaiken kaikkiaan sarjassa on olemassa 13 osaa. Viimeiset neljä osaa ovat nimeltään Ten Big Ones (2004), Eleven on Top(2005), Twelve Sharp (2006) ja Lean Mean Thirteen (2007). Kymmenes osa laitetaan tilaukseen.
Säkeistö "Ja niittyvillakuormat toi lapset äidilleen..."
löytyy Aarni Penttilän kirjasta Hyvästi aapiskukko.
Runossa ei ole säkeistöä "vitsaa vielä...".
Runo perustuu Elsa Beskowin kuvakirjaan Tonttulan lapset.
Hyvästi aapiskukko löytyy Turun kaupunginkirjaston lastenosastolta v. 1958 ja näköispainos v:lta 1939. (painettu 1985). Myös Elsa Beskowin Tonttulan lapset löytyy
lastenkirjastosta.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen Helmet-tietokannasta http://www.helmet.fi löytyy kaksi skootterien korjausopasta, joissa käsitellään myös mainitsemaanne mallia. Mahdollisesti näistä oppaista löytyy kuvia moottorista ja osista. Internet-haku ei tuottanut mainittavia tuloksia:
Mauno, Esko: Skootterimopot 1993-2000: korjausopas (Alfamer 2000)
Mauno, Esko: Skootterimopot: korjausopas (Alfamer 2005)
Muita skoottereita ja moottoripyöriä käsitteleviä teoksia löydätte Helmetistä, kun valitsette sanahaun ja kirjoitatte hakulaatikkoon sanan skootterit.
Keskustelua moposkoottereista Motot-moottoripyöräportaalissa:
http://www.motot.net/forum/index.php?f=62
http://www.motot.net/forum/viewtopic.php?t=37555&start=40&sid=d514b2c31…
Mikäli asia ei...
Emme löytäneet Sanna nimen kiinan kielistä asua mutta kylläkin Susannan. Sannahan on Susannan lyhentymä.
苏萨娜
Lähde: http://www.chinese-tools.com/names/calligraphy/code_4528_susanna.html
Senni on karjalainen asu kreikkalaisesta nimestä Eugenia ´korkeasukuinen'. Virossa Senni on peräisin joko Eugeniasta tai englannin Jennystä tai venäjän Kseniasta.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava.
Kyyti-tietokannasta (www.kyytikirjastot.fi) löytyy mm. seuraavat Kotkan kirkkojen historiaa käsittelevät teokset:
-Harjunpää, Kaisu: Kotkan kirkko 1898-1998.1998
-Kotkan Pyhän Nikolaoksen kirkon historia. 1995
Kotkan kaupunginkirjaston kotiseutukokoelmasta löytyy mm. lehtileikkeitä Kotkan kirkoista ja vhs-tallenne Kotkan neljä kirkkoa. Kotiseutukokoelman teoksiin voi tutustua Kotkan pääkirjastossa.
Kotka-aiheisia kuvateoksia ovat mm.
-Kotkalainen kirja. 2006.
-Komulainen, Jorma: Kotka. 2002
-Mäkelä, Pekka: Kotka, merestä noussut. 1987
-Vainonen, Joel M.: Kotka. 1982
-Bonin, Volker von: Kotka. 1975
-Savikko, Jorma: Kotka. 1962
-Kotka. (toimittanut: Eino Mäkinen) 1952
-Sandberg, Börje: Kotka. 1936
Edellä mainitut kirjat ovat mm. Kotkan...
HelMet-aineistohaussa näkyy valitettavasti jonkin aikaa myös aineisto, jota ei enää ole saatavissa kirjastoissa. Videot eivät kestä ikuisesti eikä aina ole mahdollisuutta hankkia uutta tilalle.
Elokuvaa on vielä joidenkin yleisten kirjastojen kokoelmissa, joten sen voi kaukolainata (maksu 4 €).
Kaukopalvelupyyntö:
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Helsingin kaupunginkirjastossa varusmaksu peritään, kun asiakas noutaa varauksen. Toivomme kuitenkin, että asiakkaat peruvat varauksen, HelMet-palvelussa http://www.helmet.fi tai soittamalla kirjastoon, näin seuraava asiakas saa teoksen nopeammin.
Luetettavia tilastotietoja asiasta on vasta vuodelta 1880
Tilastollisen vuosikirjan 1903 (tilasto 15b) mukaan koko maassa v. 1880
kansakoulukurssia korkeampi kaikkiaan 1,8 %
suomenkieliset 0,4 %
ruotsinkieliset 9,5 %
muita luku- ja kirjoitustaitoisia kaikkiaan 10,8 %
suomenkieliset 9,3 %
ruotsinkieliset 18,7 %
ainoastaan lukutaitoisia kaikkiaan 85,0 %
suomenkieliset 87,7 %
ruotsinkieliset 71,4 %
yhteensä siis vähintään lukutaitoisia 97,6 %
suomenkieliset 97,4 %
ruotsinkieliset...
