Teksti on Martti Lindqvistin esseekokoelmasta ”Pidot peilisalissa” (Helsinki: Kirjapaja, 1989), luvusta ”Itsensä hukkaamisen taidosta” (s. 35–36). Lindqvist esittää lukijalle kymmenen käskyä, ”pystyynkuolemisen taidon aakkoset”. Ensimmäinen käsky alkaa: ”Älä koskaan pyydä keneltäkään mitään. Et kuitenkaan saisi sitä.”
Kysymääsi elokuvaa ei löydy Piki-kirjastojen eikä muidenkaan yleisten kirjastojen kokoelmista. Tietoja itse elokuvasta (The sailor who fell from grace with the sea) löydät Kysy kirjastonhoitaja -palvelun vastausten arkistosta, kun haet sanoilla "merimies jonka aallot hylkäsivät".
Lehteä ei tule Joensuun seutukirjastoon. Myöskään monihaku muista maakuntakirjastoista ei tuottanut tulosta eikä haku tieteellisistä kirjastoista. Virve-lehden kaksi viimeistä numeroa ovat luettavissa verkossa, ks. http://www.everkot.fi/index.php?id=186&L=1
Suomen Erillisverkot Oy:n sivuilla on heidän yhteystietojaan: http://www.everkot.fi/index.php?id=30&L=1 , jos haluat kysyä lehtiä sieltä.
Lappeenrannan maakuntakirjaston talo vihittiin 7.8.1974. Sitä ennen kirjasto sijaitsi Säätiö- eli Postitalossa Kirkkokatu 5:ssä vuodet 1956-1974. Vuosina 1924-56 kirjasto oli toisella puolella katua, Lagerstamin talossa Kirkkokatu 6:ssa. Vuodet 1914-1924 kirjasto sijaitsi Holopaisen talossa Rantatorin varrella, sitä ennen 1900-1914 Pelkosen talossa Kauppakatu 24:ssä, sitä ennen Lönnrotin kansakoulussa 1888-1900 ja vuodet 1874-1888 Koulukadulla. Tarkemman historiikin voit lukea netistä www.lappeenranta.fi/kirjasto > palvelut > historiikki tai kirjasta Pekka Toivanen : Lappeenrannan kaupunginkirjasto 1883-1983 [1985].
Tätä asiaa on paras tulla tutkimaan paikan päälle Lapin maakuntakirjaston Lappi-osastolle. Meillä on Lapin taideseura Seitapiirin ja
myös Lapin taideseura Palaksen lehtileikekirjoja ja omat lehtileikekirjat.
Helmetistä saa tällaisenkin haun tehdyksi, mutta hieman siinä on askarreltava.
Kaikkein helpoin tapa on tehdä sanahaku: kirjoita hakukenttään äänikirja*, valitse aineistosta CD-levyt ja kieleksi englanti. Näin saadaan osumia runsaat 450 (tällä hetkellä). Mukaan tulevat sekä lasten sadut että tietoluokkien teokset.
Jos kuitenkin haluat etsiä vain kaunokirjallisuutta, meillä on toinenkin polku. Valitse alkusivulta ensimmäisestä hakukentästä vaihtoehto "Luokka: Hel", sen jälkeen varsinaiseen hakukenttään 4.4 eli englanninkieliset romaanit (4.2 on vastaavasti runot, 4.3 näytelmät ja kuunnelmat), ja Hae. Hakutulos on mahdottoman iso, mutta nyt pääset jatkamaan rajaamalla aineiston materiaalin mukaan. Sivun alareunassa on pikkulaatikko "Rajaa/...
Uskaltaisin mainita Wolfgang Hildesheimerin kirjan Mozart. Sen ovat suomentaneet Seppo ja Päivi Heikinheimo. Kirja on olemassa (ja tällä hetkellä saatavilla) ainakin Hämeenlinnan pääkirjaston musiikkiosastolla.
Englanninkielisistä mainittakoon laaja opus The Mozart Compendium. Se myös on Hämeenlinnan kirjastossa.
YLE:n internet-sivulla on paitsi tietoa Mozartista suomeksi, myös lisää lukuvinkkejä ja linkkejä:
http://www.yle.fi/teema/aikaonmusiikkia/saveltaja.php?id=90
Parhaiten tiedon kirjan suomentamisesta saa varmaankin suomen kansallisbibliografiasta Fennicasta. Se sisältää tiedot Suomessa painetuista tai muuten valmistetuista kirjoista, lehdistä, sarjoista, kartoista, audiovisuaalisesta aineistosta ja elektronisista tallenteista sekä ennakkotietoja lähiaikoina ilmestyvistä julkaisuista. Osoite Fennicaan on https://fennica.linneanet.fi. Tekijällä Putnam, R.D. ei löytynyt teoksia Fennicasta.
Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy esim. seuraavat teokset elokuvan äänisuunnittelusta:
- Chion, Michel: Audio-vision : sound on screen (Columbia University Press 1994)
- Holman, Tomlinson: Sound for film and television (Focal Press 1997)
- Keso, Lasse: Kuulokulmia äänilavasteissa : näkökulmia äänen ilmaisullisista mahdollisuuksista klassisessa elokuvakerronnassa (Taideteollinen korkeakoulu 1998)
- Pasquariello, Nicholas: Sounds of movies : interviews with creators of feature sound tracks (Port Bridge Books 1996)
- Sonnenschein, David: Sound design : the expressive power of music, voice, and sound in cinema (Michael Wiese Productions 2001)
- Sound theory, sound practice (Routledge 1992)
- Soundscape : the School of Sound...
Piki -kirjastosta löytyy seuraavia teoksia, joissa käsitellään kysymääsi teosta:
Barthes: Rakastuneen kielellä; Mäkinen; Ajattelen kynälläni; Papinniemi: Sata kirjaa; Lisänä pari vanhempaakin teosta Pohjanpää: Elämän kuvastimessa, Silovuori: Ihmisyyden filosofiaa, Friedlander: Från Cervantes till James Joyce.
Näistä mikään ei käsittele pelkästään ao teosta. Sijainnin ja saatavuuden voit tarkistaa verkkokirjastosta. Lisäksi mm. Goethea käsittelevissä teoksissa löytyy tietoa. Näitä voit kokeilla hakemalla verkkokirjastosta asiasanalla: Goethe. Suurin osa on saksankielistä materiaalia.
Seuraavissa artikkeleissa on myös käsitelty tätä teosta:
Ekman, Kuukauden klassikko
Nuori voima : kulttuuriharrastajain lehti. - (1997) : 4. - Helsinki :...
Et mainitse, pitäisikö artikkelien olla suomeksi vai voisivatko ne olla muillakin kielillä. Suomalaisista aikakauslehtiartikkeleista on olemassa tietokanta Aleksi, josta löytyi kaksi viitettä hakusanoilla Voyager ja avaruus. Vastaavassa ruotsalaisessa palvelussa nimeltä Artikelsök hakusanoilla Voyager ja rymdforskning tuli 21 osumaa. EBSCO-tietokannassa on viitteiden lisäksi myös varsinaiset artikkelitekstit, siinä pikaisesti hakemalla asiasanoilla Voyager ja space tuli kahdeksan kokotekstiosumaa. Yleisemmän avaruudentutkimuksenhistorian saa näistä tietokannoista esiin jättämällä Voyagerin pois, mahdollisesti sitten rajaten jollain muulla tekijällä.
Aleksi, Artikelsök ja EBSCO ovat asiakkaiden käytettävissä Helsingin kaupunginkirjaston...
Piikkihäntäagama tarvitsee pohjapinta-alaltaan suuren terraarion, yhdelle eläimelle vähintään n.120x60x45 cm kokoisen (pituus, leveys, korkeus). Pohjamateriaaliksi laitetaan hiekkaa tai soraa. Kiipeily- ja piilopaikoiksi puunrunkoja, oksia, juurakoita, kiviä. Vesikuppi ei ole välttämätön. Yleisvalaistukseksi hankitaan kahden putken loisteputkivalaisin.Piikkihäntäagamat syövät niveljalkaisia ja kasvisravintoa. Mahdollisimman monipuolinen kasvisravinto tarjoillaan paloiteltuna tai raastettuna. Liskot ruokitaan päivittäin. Lähde: http://www.herpetomania.fi/marikan_herppisivut/index.html
Asiantuntevaa tietoa liskoista kuten myös muistakin terraarioeläimistä saa Suomen Herpetologisesta Yhdistyksestä. Yhteystiedot: http://www.herpetomania.fi/.
Internetissä on Arno Forsiuksen artikkeli "Juutalaisten vanha lääketiede" (2001), joka onkin mahdollisesti ainoa suomenkielinen esitys aiheesta.
http://www.saunalahti.fi/arnoldus/laajuuta.html
Sekä juutalaisuuteen että terveyteen liittyviä asiasanoja ei löydy samasta teoksesta kirjastotietokannassa. Näistä teoksista voi kuitenkin etsiä lisätietoa tai virikkeitä:
Ikkuna juutalaisuuteen: historia, usko, kulttuuri (Yliopistopaino 1995, 2. uud. p. 2003).
Monikulttuurisuus Suomen terveydenhuollossa (Sosiaali- ja terveysministeriö 2004).
Taavela, Raija: Maahanmuuttajien palvelujen laatu Suomen perusterveydenhuollossa (Kuopion yliopisto 1999).
Hintatietoja Suomen metalli- ja paperirahoista sekä puhelukorteista:
vuoden 1934 20 markan kolikko antaa hinnaksi kolikon kunnosta riippuen 12-400 euroa.
Aatos on ollut Suomen almanakassa 8.11. v:sta 1909, ensi kerran nimi tiedetään annetun v. 1864. Aatos-nimen lähtökohtana on ylevää ajatusta merkitsevä vastaava suomen kielen sana. Aatosta on myös käytetty Adolfin ja Aatamin puhuttelumuotona. Aatos on Suomen ortodoksisessa kalenterissa 300-luvulla eläneen marttyyri Aadamin johdanaisnimi.
(Pertti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, 1999)
Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä Käpylässä ja Töölössä voi katsella videoita, mutta vain kirjaston omia videotallenteita.
Tieto kirjaston asiakaskäytössä olevista videoista ja televisioista löytyy osoitteesta
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/tv-video .
Arto-tietokannasta, https:\\arto.linnenanet.fi , ja "Niin & Näin" -lehden artikkelihakemistosta, http://www.netn.fi/netn_indeksi.html#C , löytyy kolme artikkeliviitettä, joihin Hélène Cixous on merkitty tekijäksi tai yhdeksi tekijöistä:
Hélène Cixous: "Sorties" (suom. Jonina Altschuler). - Niin & Näin 1995:2.
Hélène Cixous: "Elää appelsiini" (proosaruno, suom. Maria Säntti). - Nuori Voima 1993:3, s. 27.
Holvas, Jakke: "Ranskalainen postfeminismi naistuotantona: Hélène Cixousin, Luce Irigarayn ja Julia Kristevan näkemykset tarkasteltuna Jean Baudrillardin teorioiden avulla". - Kulttuurivihkot 1993:3-4, s. 48-53.
Katkelmia Cixous'n kirjoituksista on suomennettu joihinkin tutkielmiin ja artikkeleihin:
Korsisaari, Eva Maria: "Tule,...
Helmetistä löytyy kyllä Viron kielioppi suomeksi, julkaistu vuonna 1983, ja sitä on saatavilla monissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Hae teoksen nimi-hakutekijällä, ja nimi on siis Viron kielioppi.
Internetistä löytyy italialaisia musiikkikauppoja, joiden kokoelmiin kuuluu myös Carosonen kappaleiden nuotteja. Etsimäsi Tu vuo fa l'americano löytyi mm. tällaisesta osoitteesta:
http://www.mvmusica.com/catalogo.asp?pagin=50&pags=18&id=81_114_&orderb…
Näytti olevan useampia nuottikirjoja, niistä valitsemaan sopivin.
Jos haluat vertailla eri kauppoja, voit tehdä Google-haun käyttämällä muusikon nimeä ja sanaa "spartito" (italiaksi nuotit) tai "spartiti" (sama monikossa), tai jos haluat kokeilla englanninkielistä hakua, käytä sanoja "sheet music".
Saattaa olla, että kappaleen nuotit löytyvät myös nuottikokoelmasta nimeltä "101 latin hits for buskers", siinä on yksi "Americano" joka voisi olla sama kappale. Kirja löytyy mm....
