Teoksessa;
Reel art : great posters from the golden age of the silver screen / Stephen Rebello and Richard Allen
New York : Artabras, 1988. - 342 s. : kuv.
ISBN 0-89660-033-5
on mustavalkoinen kuva julisteesta. Oikeastaan kuvassa on talon seinä jossa on kaksi erilaista julitetta. (Teos o nSEA:n kirjastossa.)
Kuvasta voi päätellä, että osittain sama kuva on webissä osoitteessa
http://images.google.fi/images?q=Midsummer%20Night's%20Dream%20%20reinh…
Samaa kuvaa on käytetty myös DVD:n kannessa.
Ks.
http://akas.imdb.com/title/tt0026714/laserdisc
Julisteesta on useita versioita. DVD:n kansi lienee yksi niistä.
Ann M. Martinin kirjoittaman Baby-sitters Club –nuortenkirjasarjan keskeiset henkilöt ovat lastenvahtikerhoa aloittaessaan kaksitoistavuotiaita. Kymmenen sarjan osaa myöhemmin he siirtyvät ylemmälle luokalle, täyttävät kolmetoista ja säilyvät tämän ikäisinä ja samalla luokalla sarjan loppuun asti. Osassa 14 sarjaan tulee kaksi uutta yksitoistavuotiasta jäsentä.
Linkkejä : http://en.wikipedia.org/wiki/The_Baby-sitters_Club#Kristin_.22Kristy.22…
http://members.aol.com/jonmerrill/bscchap2.htm
Sarjasta ja sen tekijästä on suomeksi tietoa kirjassa Koski, Mervi : Ulkomaisia nuortenkertojia. 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. BTJ Kirjastopalvelu. 2001.
Hyvinkään kirjastossa ei ole Harry Belafonten levyä Coconut woman. Levy löytyy kyllä esim. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista (www.helmet.fi). Ilmeisesti kysymäsi kappale ei kuitenkaan ole tuolla levyllä. Shake shake senora –sanoilla alkava kappale on nimeltään Jump in the line. Kappale löytyy Hyvinkään kirjastosta levyiltä Belafonte, My greatest songs ja Belafonte, All time greatest hits.
Kral Majales (Toukokuun kuningas) löytyy suomennoksena kokoelmasta Ginsberg, Allen : Huuto ja muita runoja 1947-1971 (s. 88-89). Suomentajat : Anselm Hollo, Markku Into, Markus Jääskeläinen, Seppo Lahtinen & Pentti Saarikoski. Sammakko 2000. Teoksen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla selviävät HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi
Valitettavasti en löytänyt nuotteja kysymääsi kappaleeseen. Pari muuta Lauri Tähkää (Hetkeksi en sulle rupia ja Rakkaus ei oo pysyvää) olisi kyllä nuotteina Kouvolan kirjastossakin.
Sotamies Viirilästä on tarkka kuvaus kohtauksessa, jossa hän suomalaisista sotilaista ensimmäisenä näkee Petroskoin kaupungin. Viirilää kuvataan isopäiseksi ja suulaaksi upseerien harmiksi, joka oli rauhan aikana istunut vankilassa. Sodassa hän oli osoittanut mielipuolisuutta lähentelevää rohkeutta, minkä johdosta oli saanut anteeksi muutoin ruokotonta käytöstään. Kirjan loppupuolella, missä on kuvaus suomalaisten perääntymisestä kerrotaan Viirilän pelottomuudesta: Rauhallisella kävelyllään hän osoitti, ettei pelännyt vihollista eikä esivaltaa. Hänen tottelemattomuutensa oli irvistelyä siitä, että joku kuvitteli hänen tottelevan pelosta, tunteesta, jota hänellä ei ensinkään ollut. Tätä käytöstä ei esimiehensä kestä, vaan ampuu hänet...
Meidän lähteidemme mukaan Lauri Pohjanpään runoja ei olisi käännetty englanniksi, esimerkiksi Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämästä käännöstietokannastakaan (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php)ei löytynyt viitteitä.
Susanna Haavistolta ei löydy omaa nuottikokoelmaa, mutta yksittäisiä lauluja toki löytyy nuottinakin eri kokoelmista. Populaarimusiikin nuottikokoelmissa esittäjä on harvoin luetteloitu hakuehdoksi, joten nämä nuotit löytyvät laulun nimellä hakemalla, esim. Odotusta Pariisissa tiedonhakusivun Nimeke-kenttään, ruksi kohtaan Nuotti aineistolajivalikossa ja Hae. Jos Susanna Haaviston esittämien laulujen nimet ovat hakusessa, kannattaa joko katsoa kirjastossa olevien Haaviston levyjen Osakohteet-luetteloita tai käväistä Suomen äänitearkiston sivuilla osoitteessa http://www.yle.fi/aanilevysto/firs2/index.php Äänitearkistosta löytyy Haaviston tuotanto vuoteen 1999 saakka. Mm. Tyttö ja tanssiva karhu, Kanssasi on niin hyvä olla, Joka pojalla on...
Hämeenkyrön kirjastossa ei ole Suomen metsästyslehden vanhoja vuosikertoja. Lehteä varastoivat ainakin Helsingin yliopiston Viikin tiedekirjasto ja Kuopion varastokirjasto. Kysy kaukolainamahdollisuutta kotikirjastostasi. Täällä on tietoa Hämeenkyrön kirjaston kaukopalvelusta:
http://www.hameenkyro.fi/sivistyspalvelut/kirjasto/palvelut/kaukopalvel…
Jos kustantaja ei ole vastannut tiedusteluun, saattaa olla vaikea löytää muuta lähdettä. Yksi mahdollinen on Suomen kustannusyhdistys. Ehkä siellä on myös historiallista tietoa.
http://www.skyry.net/
On olemassa myös Suomen antikvariaattien liitto. Sille en löytänyt yhteystietoja. Antikvariaateilla saattaa olla tietoa painosmääristä.
Kysymäsi kirja on hankittu Hämeenlinnan pääkirjaston kokoelmaan 18.10.07 ja on ainakin tällä hetkellä paikalla tietokirjallisuuden uutuushyllyssä.
Kotipaikkakuntasi Janakkalan kunnankirjaston kokoelmassa sitä ei aineistotietokannan mukaan ole. Janakkalan kirjaston yhteystiedot: sähköposti neuvonta@janakkala.fi ja puhelin (03) 680 1390 tai (019) 758 0390.
Pasilan kirjaston kirjavarastosta löytyy kotimaisia aikakauslehtiä vuosikymmenien takaa, esim. Suomen kuvalehti vuodesta 1917 alkaen. Helsingin sanomat löytyy lehtimuotoisena vuosilta 1906-1977 sekä mikrofilmeiltä kokonaisuudessaan. Lehtiä voi lukea ja kopioida kirjastossa, mutta ei lainata. Ulkomaisia aikakauslehtiä tai sanomalehtiä ei varastoida. Alla linkit sekä varastolehtiluetteloon että mikrofilmiluetteloon:
Varastolehtiluettelo:
http://www.lib.hel.fi/File/088b03f2-ac57-4f50-aae2-adf96f0e0daf/Varasto…
Mikrofilmatut lehdet:
http://www.lib.hel.fi/Page/be6c5e1f-82b3-4e11-bd56-28e267bf9e63.aspx
Kirjastoauton aikataulussa lukee, että kirjastoautot eivät kierrä aattopäivinä (eivät myöskään jouluaaton aattona, juhannusaaton aattona, kiirastorstaina, pyhäpäiviä edeltävinä päivinä). Eli perjantai 2.11. oli Pyhäinpäivän aatto, joten tämän takia emme kiertäneet ko. perjantaina. Eräpäivät siirtyvät viikolla eteenpäin, jos joku päivä jää pyhien takia väliin.
Wikipedian mukaan nimi "Guinea" tulee Saharan berberien kielestä ja tarkoittaa "mustien miesten maata". http://fi.wikipedia.org/wiki/Guinea
Samoin The New Encyclopaedia Britannican mukaan sana "Guinea" on peräisin berberien kielen sanasta aguinaw tai gnawa tarkoittaen "mustaa miestä". Sanan omaksuivat ensimmäisenä portugalilaiset ja se on ollut eurooppalaisissa kartoissa 1300-luvulta lähtien erilaisissa muodoissa, kuten Ghinea ja Guinuia. (The New Encyclopaedia Britannica vol 5 ready reference, s. 555)
Osakkeita varten tulee lahjansaajalla olla arvo-osuustili.
Pankeista esimerkiksi Nordean sivuilta löytyy vastaus kysymykseen: "Haluaisin lahjoittaa lapselleni osakkeita, miten se tapahtuu?" Vastaus käsittellee myös isovanhempien lahjoituksia.
http://www.nordea.fi/Henkil%C3%B6asiakkaat/Kysymyksi%C3%A4+ja+vastauksi…
Suomen Arvopaperikeskuksen (APK) arvo-osuustili on yksityiselle suomalaiselle sijoittajalle pääosin ilmaista. APK:n arvo-osuustili sopii hyvin esimerkiksi lahjaksi saatujen osakkeiden pitkäaikaiseen säilyttämiseen. Lisää tietoa Pörssisäätiön sivulta http://www.porssisaatio.fi/default.aspx?path=4;160;257&id=5835
Tätä teosta ei vielä ole ehditty tilata kirjastoon. Jos haluat, voit tehdä hankintatoivomuksen kirjaston etusivulla olevalla hankintatoivomuslomakkeella
https://www.webropol.com/P.aspx?id=162676&cid=25286451
Pelkästään antamiesi tietojen pohjalta rahan arvoa ei voi määritellä. Vanhan rahan arvoon vaikuttaa lyöntivuoden lisäksi esimerkiksi rahan kunto.
Sinun kannattaa kääntyä alan asiantuntijoiden puoleen. Internetistä löydät Suomen Numismaatikkoliiton sivut http://www.numismaatikko.fi ja Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivut http://www.snynumis.fi.
Nurmijärven kirjastossa on Fred Reinfeldin kirja Catalogue of the world's most popular coins, josta saattaisi olla sinulle apua.
Kaukolainatilauksen voit tehdä kirjaston etusivulta linkistä Kaukolainaus löytyvällä kaukopalvelulomakkeella.
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Lomakkeessa kysytään kirjastokortin numeroa.
Kaukolainasta saatat joutua maksamaan postituskuluja 5-7 euroa.
Kaukolainatilauksen voi tehdä myös asioimalla missä tahansa Espoon kaupunginkirjaston toimipisteessä
Kysymänne Helvi Hämäläisen runo on nimeltään
Joutsenen purema, ja se löytyy Hämäläisen runoteoksesta Punainen surupuku: runoja.
Se on WSOY:n kustantama ja julkaistu 1958.
