1960-luvulla julkaistuja puutarhakirjoja löytyy jonkin verran. Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta ovat lainattavissa mm. kirjat
Lokonen, Pentti: Kaunistamme kotipihaa (Kirjayhtymä, 1966)
Badermann, Elmar: Kaunis piha (Kirjayhtymä, 1969)
Sonesson, Nils: Suuri puutarhakirja 1 ja 2 (Otava, 1961-62)
Puutarhakasvien nimistö (Puutarhaliitto, 1967)
Lisäksi Hämeenlinnan pääkirjaston käsikirjaston varastosta löytyy Kaunis koti -aikakauslehden vuosikertoja 1960-luvulta. Ne sisältävät jonkin verran myös piha- ja puutarha-aiheisia artikkeleja. Käsikirjaston aineisto on käytettävissä kirjaston tiloissa,
se ei ole lainattavissa.
Asuinpaikkasi lähikuntien kirjastoista löytyvät lisäksi esimerkiksi kirjat
Rosenbröijer, Maj-Lis: Pihoja ja puutarhoja, 1968...
Vaikuttaa siltä, ettei Charles Baudelairen runoa Le mauvais moine ole suomennettu. Pahan kukkia –kokoelmassa on vain osa alkuperäisen runoista, eikä kysymäsi ole niiden joukossa. Yksittäisiä runoja on suomennettu paljonkin. Erinomainen lähde maailman runouden suomennoksiin on Lahden kaupunginkirjaston tekemä runotietokanta
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
Sen mukaan Baudelairen suomennoksia on monissa antologioissa ja esim. Parnasso-lehdessä. Tietokannan mainitsemien lisäksi muutama hänen runonsa on ainakin Lyyra ja paimenhuilu (1917, V. A. Koskenniemen suomennoksia) –teoksessa. Missään näistä ei kysymääsi runoa kuitenkaan ole.
Vuoden 1997 Helsingin Sanomat löytyvät mikrofilmattuina Helsingistä Pasilan pääkirjastosta. Voit käydä lukemassa/kopioimassa niitä joko paikanpäällä Pasilassa tai kaukolainata mikrofilmirullat Järvenpään kirjastoon. Järvenpään kirjastossa on kopioiva mikrofilmien lukulaite. Tietoa kaukolainauksesta löytyy Järvenpään kirjaston nettisivuilta osoitteesta: http://www.jarvenpaa.fi/sivu/index.tmpl?sivu_id=1034
Kyseinen romaani voi olla Arto Paasilinnan "Jäniksen vuosi". Veikko Huovisellakin on teoksessa "Mikäpä tässä" lyhyt tarina "Viinankätkijä", joka oli myös episodina TV-sarjassa "Lyhyet erikoiset".
Uskotun miehen pätevyydestä ja vastuusta on meiltä kysytty aiemminkin: Perunkirjoitusvelvollisten on valittava perunkirjoitusta varten kaksi uskottua miestä, jotka arvioivat omaisuuden arvon ja merkitsevät sen perukirjaan. Heille ei ole laissa asetettu pätevyys- tai esteettömyysvaatimuksia. Perunkirjoitus kannattaa kuitenkin teettää ammattitaitoisilla henkilöillä: heidän tulisi osata arvioida varallisuutta objektiivisesti eikä ole hyvä, jos he ovat jäävejä, koska jälkeenpäin voidaan arvioida perukirjaa jääviyden perusteella epäluotettavaksi. Osaamattomasta toiminnasta saattaa aiheutua ongelmia omaisuutta myytäessä. Jos perukirja on laadittu ammattitaidottomasti, osakkaat voivat joutua maksamaan turhan suuria perintöveroja.
Tietoa aiheesta...
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Paavo Rauskanen on kirjoittanut ainoastaan kysyjän mainitsemat kirjat.
Paavo Rauskasella on oma kotisivu internetissä.
http://www.mantta.fi/~paalra/
Siellä voi lukea nettidekkarin nimeltä "Rikos vai rangaistus". Vieritä kotisivua alas ja klikkaa nimeä.
Vampyyrisiskokset-sarjaa on suomennettu vain nuo kaksi osaa. Seuraavan osan julkaisemisesta en tiedä. Voit kysellä asiaa tarkemmin sarjan kustantajalta WSOY:ltä. Tässä linkki kustantajan palautesivulle http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/feedback&chapter=60
Kuopion kaupunginkirjaston lehtisalissa Kauppalehteä ja Taloussanomia paperiversioina säilytetään vain kuluva vuosi. Mikrotallenteina kyseisiä lehtiä vuosilta 2001 ja 2004 ei kirjastossamme ole, mutta voitte saada ne kaukolainana luettavaksi, ei kuitenkaan kotilainaksi. Mikrofilmit voitte lukea lehtisalin sukututkimushuoneessa mikrofilminlukulaitteen avulla ja tarvittaessa ottaa siellä kopioita (A3-kopion hinta 0,40e/kpl).
Kaukopalvelupyynnön voitte tehdä kirjaston tietopalvelussa (puh. 017-182319) tai netissä osoitteessa:
http://ncs.kuopio.fi/elomake/lomakkeet.php?lomake_id=312
Sieltä näette myös kaukopalvelumaksut.
Immi Hellén on kirjoittanut runon Isäni muistolle. Sen muistolauseenakin käytetty säkeistö löytyy juuri kirjoittamassanne muodossa Hellénin Runoja -kokoelman alkusanasesta, jonka on kirjoittanut Ilona Merikoski. Hän on myös toimittanut kokoelman, joka on ilmestynyt vuonna 1951.
Suomen Urheilukirjastosta http://www.urheilumuseo.org/Urheilukirjasto/tabid/2079/Default.aspx
kerrottiin, että jääkiekosta ei löydy yhtä kattavia tilastoja kuin esim. jalkapallon arvoturnauksista.
Jääkiekon vuosikirja eli Jääkiekkokirja lienee paras lähde. Sieltä löytyvät MM-kisojen tulokset, parhaat pistemiehet, eniten jäähyjä tehneet, mitalijoukkueiden kokoonpano, maalit jne. samoin kuin Suomen joukkueen tilastot (laukaukset, maalit, maalivahdin ja puolustajien torjumat laukaukset ja ohilaukaukset). Ottelupöytäkirjat löytyvät ainakin Urheilulehdestä ja todennäköisesti myös päivälehdistä. Jääkiekkoliiton arkisto on samassa rakennuksessa kuin Urheilukirjasto. Liiton arkistosta löytyvät mm. maaottelutoimintaan liittyvät pöytäkirjat.
1970-...
Suuren käsityölehden numerossa 3/2007 on ohjeet lapinneuleen tekemiseen. Ohjeessa oleva neule on kuitenkin sinipohjainen. Lisäksi lehdessä on ohjeet myssyn ja damaskien tekemiseen. Olisiko tämä mahdollisesti tarkoittamasi neule? Pääkirjaston lehti on tällä hetkellä lainassa, mutta Ojamolla se näyttää olevan hyllyssä, josta voimme sen tilata halutessasi.
Runon nimi on "On, on niitä nähty" ja se löytyy Maaria Leinosen teoksesta Suven ja talven välimerkit. Kustantaja Kirjapaja vuonna 1992. ISBN: 951-625-092-0.
Suomen kansallisbibligrafiassa löytyy tekijäviittaus Tiittanen, Eila katso myös: Payne, Eila ja päinvastoin, joten kyseessä on sama henkilö.
Kansallisbibliografiassa mainitaan myös, että Ylätasangon toverukset -teoksen irtopäällyksessä on tekijän nimi muodossa Eila Tiittanne Payne.
Seuraavista lähteistä ja kirjoista löytynee haluamaasi tietoa Venäjän mafian tatuoinneista:
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyy jonkin verran tietoa aiheesta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Criminal_tattoo
Helmetistä, www.helmet.fi, löytyy myös kirja:
1.Venäjän alamaailma ja taide / Akos Kovacs, Sztrés Erzsébet ; [unkarista suomentanut Johannes Paananen] ; [suomalaisen laitoksen toimittanut Emil Bibelkoff];
2.Juntunen, J.: Tatuoitu, jonka lähdeluettelosta löytyy lisää viitteitä tatuoinneista. Siitä voisi erityisesti mainita teoksen: Baldaev,D.: Russian Criminal Tattoo Encyclopedia, 2003. Viimeksi mainittua ei tosin löydy Helmet-kirjastoista.
Vielä emme ole löytäneet vastausta kysymykseenne, mutta jatkamme etsimistä edelleen.
Kuusankosken kaupunginkirjaston ylläpitämä runotietokanta ei antanut tulosta etsiessäni runoa sen alkusanoilla tai niillä asiasanoilla, jotka päättelin runon alkupätkän perusteella.
Olen käynyt läpi jouluaiheisia runoteoksia, mm. 'Lapsuuden joulu 1 ja 2' sekä Tuula Simolan toimittaman teoksen 'Joulu ihanin'. Lisäksi olen selaillut varastossa olevia alakoulujen lukemistoja eri vuosilta.
Kyseessä voi olla jonkun vähemmän tunnetun kirjailijan runo, joka on esimerkiksi julkaistu jossain joululehdessä tms.
Kansalliskirjastostoomme (Unioninkadulla)on talletettu kaikki aineisto, mitä Suomessa on julkaistu. En osaa kuitenkaan sanoa, millaiset mahdollisuudet...
Vierasperäiset nimet kirjoitetaan japaniksi aina katakana-tavumerkeillä, eli niitä ei koskaan muodosteta kiinalaisperäisistä kanji-merkeistä.
Mainitsemasi nimet kirjoitettaisiin katakanoilla:
イェレ (=Jere)
ヨニ (=Joni)
'Jere' koostuu kolmesta merkistä, joista keskimmäinen täytyy kirjoittaa pienemmällä kuin sitä ympäröivät isommat merkit. 'Joni' koostuu kahdesta isosta merkistä.
Listätietoa katakana-merkeistä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Katakana
http://www.kanjikaveri.net/katakana/taulukot.php
Elokuvateatterien lopettamisaalto tuli vasta 1980-luvulla.
Kantakaupungissa 1977-1980 lopetti vain Pikku Capitol,
Kulttuuritalo, lopetus 1980.
Tämä on alustava tieto ja peräisin kirjasta
Asuuko neiti Töölössä? : elämää elokuvien Helsingissä / Outi Heiskanen, Minna Santakari
Helsinki : Teos, 2004. - 189 s. : kuv.
ISBN 951-851-015-6
Tässä lisätietoa:
Lopettaneet 1977-1980
PIKKU-CAPITOL (Sturenkatu 4, Kulttuuritalo) 3.9.1976 - 1980
(ALPPI 1957-1976, PIKKU-CAPITOL 1976-1980)
-suljettu kokonaan 1980
LUX (Leppävaara) 15.4.1954 - 1978/1980
-mahdollisesti uusi yrittäjä toiminut vähän aikaa, tästä syystä kaksi eri sulkemisajankohtaa
Vaihtaneet nimeä 1977-1980
ARENA; 1 JA 2 (Hämeentie 2) 17.9.1979 - 6.5.1993
(ARENA 1929-1934, ROXY 1934-1939,...
Internetin tiedonhakumenetelmistä on viime vuosina julkaistu ainakin seuraavat teokset:
Alaterä, A.: Tiedonhaun perusteet- osa lukutaitoa, 2002;
Haasio, A.: Internet-tiedonhaun opas, 2003;
Haasio, A.: Internet-tiedonhaun teho-opas, 2007;
Haasio, A.:Tiedon lähteillä 1-2, 2006;
Haasio, A.: Nuorten nettiopas 2007.
Tiedonhakijan opas (toim. Kai Halttunen)2001;
Yli-Luoma,P.:Ohjeita opinnäytetyön tekemiseen , 2001.
Kaikkia em. teoksia on saatavilla monista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
