Teosta ei ole suomennettu. Apollinairen suomennetut teokset ovat Alcools (Alcools, 1913). Suomentanut Jukka Kemppinen. Helsinki: Otava, 1977. Hirveä Hospodar ja Nuoren Don Juanin urotyöt (Les onze mille verges, 1907; Les exploits d'un jeune Don Juan, 1911). Suomentanut ja jälkisanan kirjoittanut Väinö Kirstinä. Jyväskylä, Helsinki: Gummerus, 1972. Mätänevä velho (L'enchanteur pourissant, 1909). Suomennos ja esipuhe: Riikka Mahlamäki; runojen suomennokset: Kristian Blomberg ja Ismo Puhakka. Helsinki: Like, 2004.
Teoksessa SUOMEN rahat arviohintoineen 2005 : keräilijän opas / [työryhmä: Hannu Männistö ... et al.]. - 9. p. - Helsinki : Suomen numismaattinen yhdistys, 2004, ISBN 952-99333-2-0 on sivulla 85 vuoden 1963 setelimarkan hinnat:
• Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, hinta on 0,50 € (painosmäärä 369.420.00)
• Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen ja kuuluu Tähti* -erään (painosmäärään 780.000), hinta on 12 €.
Lisätietoa rahoista löytää esimerkiksi Internetistä Suomen Numismaatikkoliitto ry.:n sivulta
http://www.numismaatikko.fi., kannattaa katsoa Linkit-sivulle. Asiantuntevia tietoja rahojen arvosta voi tiedustella Rahaliike Holmastolta - maksullinen puhelinpalvelu - Intenetissä sivut osoitteessa http://www.holmasto....
Hirvensalo : Saksalais-Suomalainen sanakirja. Tästä sanakirjasta löytyy suomenkielinen termi natsilaisuudestapuhdistautumis tuomioistuin.
Duden, die deutsche Rechtschreibung -sanakirjasta löytyy saksankielinen selitys termille Srpuchkammerverfahren eli
frühere Entnazifizierungsbehörde.
Kyseessä on kreikan kielen kirjain M μ (mi, suomeksi myy). Ks. esimerkiksi
http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_kieli kohta Katso myös: Kreikkalaiset kirjaimet (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalaiset_kirjaimet )
Aleksi artikkeliviitetietokanta antaa seuraavan Museolehden artikkelin:
Komendantshuset 1755-2005, Tekijä Wilhelmson, Pia Aikakauslehti Museo ISSN 0781-0032 Vu/vsk/nro/s 2005 ; (43) ; 2 ; 42-43 Huomautus Huset fungerar idag som Lovisas stadens museum
Arto tai Aleksi tietokannat eivät valitettavasti anna aiheesta artikkeleja puutarha-alan lehdistä.
Loviisan kaupungin museosta (=Komendantintalo)
muisteltiin , että Komendantintalosta olisi ollut puutarha-alan lehdessä luultavasti joko Kotipuutarhassa tai Viherpihassa mainosluontoinen artikkeli, jossa kerrotaan myös Komendantin puutarhasta.
Loviisan kaupungin museo
http://www.loviisa.fi/index.php?mid=348
Museosta kertoivat, että asiaa kannattaisi kysyä vielä toimittaja Maria Schulginilta,...
Sukunimi Viitala tulee asutusnimestä Viitala. Viitalan kohdalla on viittaus Viita nimeen, joka on murteissamme yleinen, useimmiten nuorta lehtimetsää, paikoin myös tiheäkasvuista havumetsää tarkoittava.
Lisää tietoa sukunimistä löytyy kirjasta Suomalaiset sukunimet / Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala
Tuota sarjaa on suomennettu tähän mennessä 20 osaa, viimeinen on Löytö vuodelta 2007. Lisäksi on suomennettu 2 Megamorphs-kirjaa, jotka ovat tavallaan samaa sarjaa. Ne ovat Andaliitin lahja ja Dinosaurusten aikaan.
Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön –kirja (Saarikalle & Suomalainen, Gummerus, 2007) kertoo Rinna-nimestä seuraavaa:
”Rinna on taustaltaan epäselvä nimi. Rakenteeltaan se muistuttaa monia tuttuja nimiä, kuten Annaa, Hannaa, Minnaa ja Sannaa. Myös monissa harvinaisemmissa nimissä on vastaavanlainen muoto (esim. Inna, Ninna ja Sanna). Rinna voi olla myös muunnos nimestä Rina, jota pidetään rina-loppuisten nimien, kuten Katarinan, lyhentymänä. Skandinaviassa Rinna on lähes tuntematon nimi, mikä saattaa johtua siitä, että ruotsiksi rinna tarkoittaa ’valua, virrata’. Vaikka väestörekisteristä löytyy ensimmäinen Rinna jo 1800-luvun puolelta, nimi on jäänyt todella harvinaiseksi. Viime vuosisadalla Rinnaksi nimettiin alle sata suomalaista,...
PIKI-verkkokirjaston (ks. Internetistä www.tampere.fi/kirjasto/piki, haku nimeke = joulupuu on rakennettu JA kieli = ruotsi ) avulla löytää teokset, joissa on ehkä juuri tuokin laulu ruotsinkielisenä. Tarkastin Metsossa paikalla olevat nuottijulkaisut ja niistä kahdesta löytyi kaivattu laulu ruotsin kielellä: kummassakin on eri käännös ja vain kaksi säkeistöä on käännetty ruotsiksi kummassakin versiossa.
Lapset soittavat joululauluja [Nuottijulkaisu] = Barnen spelar julvisor
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazer, 1980, osa: [I]
Saatavuus: Tarkasta missä
ja
Lasten omat joululaulut [Nuottijulkaisu] = Barnens egna julsånger
Nuotti, kieli: suomi, ruotsi, Fazerin Musiikkikauppa, [197-?]
Saatavuus: Tarkasta missä
Nuotit kysymäänne traditionaaliin kappaleeseen löytyvät monista laulukirjoista, mm. seuraavista:
Parhaat hengelliset laulut ; toimittaneet Virpi Kari, Kai Airinen ja Soili Teittinen /
Helsinki : Warner/Chappell Music Finland, c2001
Suuri toivelaulukirja. 3 /
Helsinki : F-Kustannus, c2002
Molempia kirjoja on saatavissa tai varattavissa kaikkien HelMet-kirjastojen toimipisteiden kautta.
Kysymys on tavattoman laaja: tapoja ja syitä käyttää Internetiä on kovin monenlaisia. Eri kannalta aihetta tarkastelevia teoksia ja artikkeleita on kirjoitettu paljon. Parhaan tuloksen saat luullakseni yliopistojen tietokanta Lindan kautta. Lindaa voit käyttää yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja kaupunkien kirjastojen verkossa (https://linda.linneanet.fi/) Hyviä hakusanoja ovat esim. internet, verkostoituminen, sähköinen asiointi. Alla on muutamia teoksia aiheesta. Monet niistä ovat suoraan verkosta luettavissa (elektroninen aineisto).
- Att skapa lärgemenskaper och mötesplatser på nätet / Ove Jobring, Urban Carlén & Josefin Bergenholtz (red.) (2006)
- Kansalaisesta e-kansalainen : tilastotutkimusten tuloksia suomalaisten tieto-...
Sakari Topeliuksen laajaan runotuotantoon kuuluu mm. kolme Sylvian laulua: Kesäpäivä Kangasalla, Ken raikas sävel sä lienetkin ja Sylvian joululaulu=Sylvias julvisa (alkuperäisessä muodossaan nelisäkeistöinen Sylvias helsning från Sicilien), joka Martti Korpilahden suomentamana on tullut laajasti tunnetuksi.
Topeliuksen Sylvia-laulut syntyivät vuosina 1852-1855. Runoissa esiintyvä Sylvia kuuluu kerttusiin; toiset pitävät sitä lehtokerttuna, toiset jonakin muuna, mm. mustapääkerttuna. Topeliuksen runoa on aikojen saatossa tulkittu luonnollisesti monesta eri näkökulmasta. Laulussa lienee aito kuvaus muuttolintujen maailmasta. Italialaiset pyydystivät muuttomatkoilla lentäviä lintuja. Joiltakin he puhkaisivat silmät ja elättivät näitä...
Alla lähteitä, joista löydät tietoa näistä selaimista.
Mozilla Firefox
Karhu, Tuomas: Ohjelmat hyötykäyttöön : kodin ohjelmisto-opas, 2005
Laurio, Juha-Matti: Mozilla - Netscape 7, 2003
http://www.mozilla-europe.org/fi/products/firefox/
http://www.mozilla.fi/wiki/Oppaat
Internet Explorer
Laakso, Ari: Internet Explorer 7, 2007
Miettinen, Petri: Internet Explorer 6, 2002
Microsoft internet explorer 5 : Olennaiset taidot : Visuaalinen käsikirja, 1999
http://www.microsoft.com/finland/windows/products/winfamily/ie/default…
http://fi.wikipedia.org/wiki/Internet_Explorer
http://appro.mit.jyu.fi/doc/tyovaline/selaimet/index10.html
Opera
http://fi.wikipedia.org/wiki/Opera
Lehtiartikkeleita:
Rousku, Kimmo: Testissä : Internet Explorer 7, Firefox 2.0...
Selvitys Hane från Kortfors löytyy Ätteläggen 2- teoksesta, joita Vaasan kaupunginkirjastossa on myös lainakappaleina eli teos voidaan kaukolainata Jämsänkosken kirjastoon.Mikäli haluatte lainata teoksen, teidän tulisi tehdä kaukolainapyyntö kyseisessä kirjastossa.
Kysymänne satu on nimeltään Kaupin linna ja se löytyy ainakin Rudolf Koivun teoksesta Rudolf Koivun satukirja. Kirjassa mainitaan sadun alkuperäksi "keskiaikainen joulutarina". Suomalaiset kansansadut 2 -teoksessa on samantyypinen tarina nimellä Kaupin kartanon tuho. Tämä versio on kuitenkin huomattavasti lyhyempi ja yksinkertaisempi.
Tuurin Kylmien kyytimies on pikapuoliin tulossa lainattavaksi Helmet-kirjastoihin. Varauksen voi tehdä vasta kun tiedot äänikirjasta ja kirjastoista näkyvät Helmetistä. Ennakkoon varausta ei voi tehdä.
Helmetiä (www.helmet.fi) kannattaa seurata ja tehdä varaus kun tiedot sinne illmestyvät. Varauksen voi tehdä itse Helmetin kautta kirjastokortin ja pin-koodin avulla tai pyytää kirjastossa tai puhelimitse henkilökuntaa sen tekemään.
Porin kaupunginkirjastossa on sidottuna vuosikertana Kunnallissanomat vuodelta 1973. Vanhemmat vuosikerrat löytyvät Helsingin yliopiston kirjastosta mikrofilmattuina. Lehdessä olevista artikkeleista ei valitettavasti ole viitteitä tietokannoissa tai hakuteoksissa. Porin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Myllymaan julkaisu Selostus Simo Matinpoika Knuutilan jälkeläisistä ja suvun vaiheista 1500 luvulta lähtien (Kiukaisten osuuskassa 1969).
Anna-Leena Härkösen sivumäärältään pienin kirja on runoteos Jos joku kysyis multa : lauluja, jossa on 59 sivua. Toiseksi vähiten sivuja on kirjassa Palele porvari ja muita kirjoituksia : 112 s. Viimemainittu on kokoelma pakinatyyliin kirjoitettuja tekstejä, jotka ovat alunperin ilmestyneet Anna- ja Image-lehdissä vuosina 2004-2006.
Härkösestä saa tietoa esim. seuraavista kirjoista:
Kotimaisia nykykertojia 1-2,
Saaristo, Helena : Suomalaisia nykykertojia,
Tarkka, Pekka : Suomalaisia nykykirjailijoita.
Tietoa Anna-Leena Härkösestä on kysytty usein ennenkin. Aiempia vastauksia pääsee selaamaan sivun http://www.kirjastot.fi/ kautta. Valitse vasemmalta Kysy kirjastonhoitajalta vastausten arkisto ja kirjoita kirjailijan nimi Etsi arkistosta -...
Jemina-nimestä on kysytty myös aiemmin. Lainaan tässä suoraan aiempaa vastausta:
Riihonen, Eeva
Mikä lapselle nimeksi
Helsinki : Tammi, 1992
kertoo Jemina nimestä näin: Heprean Jemima tarkoittaa kyyhkystä, rauhan veratuskuvaa tai valoisaa kuin päivä, Jemina on myös kirjapainotermi.
Lempiäinen, Pentti
Suuri etunimikirja
Porvoo : WSOY, 1999
kertoo puolestaan seuraavaa: Jemina, Jemiina, muuntumia -> Jemimasta. Englannissa nimi yleistyi 1600-luvulla, kun kuningas Kaarle II:n 1650 syntynyt tytär sai nimen Charlotte Jemina Henrietta. Seuraava nimen nousukausi osui 1800-luvulle, kun Walter Scottin romaanin Tätini Margaretin peili (1828) yksi päähenkilöistä oli nimeltään Jemina. Suomessa nimi yleistyi 1990-luvulla ja otettiin almanakkaan....
