Uusin kirja, jossa löytyy tietoa Ilkka Remeksestä on
KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman
BTJ Kirjastopalvelu, 2006 (Jyväskylä : Gummerus kirjapaino)
301 s. : kuv.
Muita teoksia:
PAPINNIEMI, Jarmo
Sata kirjaa / Jarmo Papinniemi & Seppo Puttonen
Jyväskylä : Atena, 2003 (Gummerus)
213 s. : kuv.
HAASIO, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
229 s. : kuv.
TARKKA, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita / Pekka Tarkka ; kuvittanut Pekka Vuori
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
247, [1] s. : kuv.
Ilkka Remeksestä kertovat verkkosivut
Ilkka Remeksen kotisivut
http://www.ilkkaremes.com/
Sanojen aika – kirjailijatietokanta...
Aimo on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1908, mutta lappalaisena miehennimenä se on tavattu jo 1500-luvulla. Suomalaiseen nimistöön Aimon toivat Lapissa toimineet papit ja muut virkamiehet. Aimo-sanan merkitys on kielitoimiston sanakirjan mukaan 'kunnon, hyvä, mainio, oiva, kelpo, (aika)moinen, iso, runsas'. Oletettavasti myös saamen áibmu 'ilma, maailma, olotila' kuuluu samaan yhteyteen.
Lähteet:
Kustaa Vilkuna: Etunimet. 4. uudistettu painos 2005.
Kielitoimiston sanakirja. 1. osa A-K. 2006.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. 2004
Tuulikki on peräisin Kalevalasta. Kansanrunoissa se esiintyy Tapion tyttärien nimenä, Tellervon kanssa vaihdellen tai rinnan. Elias Lönnrot käytti Tuulikkia jo 1840-luvulla. Ristimänimenä Tuulikki tuli käyttöön 1900-luvun alussa ja on ollut 1930-1960 luvulla yleisimpiä naisen nimiämme.
Lähde: Vilkuna, Kustaa: Etunimet.
Marja on Marjatan kantamuoto ja liittyy siten myös Mariaan. Tutkijat arvelevat Marian tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Se on myös kristikunnan tavallisin naisennnimi siitä syystä että Maria oli Jeesuksen äiti. Leena on yleisin kansanomainen muoto Magdaleenasta. Magdaleena on Jeesuksen ystäväpiiriin kuuluneen Magdalan Marian nimimuunnos.
Nimistä Lempiäinen, Pertti, Suuri Etunimimkirja ja Vilkuna, Kustaa Etunimet.
Olisiko seuraavaista jotain apua, noita alla olevia voi kaukolainata lähikirjaston kautta:
1.
Tekijä:Lancaster, Peter
Nimeke: Algebraic Riccati equations
Julkaistu: Oxford : Clarendon Press, 1995
Ulkoasu: 480 s.
Aineisto: kirja
Teoksen kieli: eng
ISBN: 0-19-853795-6 (sid.)
Asiasana: differentiaaliyhtälöt (ysa)
systeemiteoria - matematiikka (ysa)
differentialekvationer (allars)
systemteori (allars)
matriisiteoria
matristeori
kontrollteori
Matrix theory
systems theory
Control theory
2.
Tekijät:Hirsch, Morris W...
Suomessa kasvavista puulajeista löytyy kyllä kirjoja HelMet-haun avulla osoitteessa http://www.helmet.fi. Valitse aihehaku: puulajit, rajaa hakua pudotusvalikosta aineistoksi kirjat ja kieleksi suomi. Kirjasssa "Suomalaisia puulajipuistoja" on esimerkiksi kerrottu arboretumeista ja listattu niissä kasvavia, harvinaisiakin puita. Kokeile myös aihehakuja jalopuut, lehtipuut, havupuut.
Kannattaa käydä myös Dendrologian seuran sivuilla osoitteessa http://www.dendrologianseura.fi
Esitelmän alkuun voisi päästä tutustumalla esim. Kirjailijat Oulussa Teuvo Pakkala sivustoon
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/pakkala/lapsia.htm .
Teuvo Pakkalasta on tietoa esim. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-tietokannassa http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?formid=kirre&previd=kirre&sesid=1196… . Pakkala sivuston lopussa on linkki Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan. Linkistä pääsee Ostrobotnia-tietokantaan.
Ostrobotniasta haulla Pakkala ja Lapsia saa viittaukset mm. Kaltion artikkeleihin vuodelta 1954;2 (Teuvo Pakkala ja hänen lapsikuvauksensa) ja vuodelta 1975:2 (Teuvo Pakkalan novelleja tutkimassa).
Tietoja voisi katsoa myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Pakkala tai Jyväskylän...
Kyseessä on Hans Carsten säveltämä laulu "Lebe wohl du kleine monica", joka on levytetty suomeksi nimellä "Tellervo". Laulu tunnetaan myös nimillä "Pikku Tellervo" ja "Näkemiin nyt, pikku Tellervo".
Laulun nuotit ja sanat löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista:
"Sun kanssas Liisa pien : Laulumuistoja sotavuosilta" (Fazer Musiikki, 1994)
"Sota-ajan lauluja" (Fazer Musiikki, 1989)
"Iloisen laulajan kirja" (WSOY, 1975)
Laulun ovat levyttäneet mm. Georg Malmsten ja Tapio Rautavaara.
Vistasta löytyy paljonkin kirjoja:
tässä yksi esimerkki: Malmirae, Pekka, Windows Vista -pikaopas. Jyväskylä : WSOYpro : Docendo, 2007([Saarijärvi] : Saarijärven Offset). Visual-sarja. 978-951-0-32936-8 (nid.).
Vanha sääntö on,että omaan käyttöön voi kopioida aineistoa
kirjastossa. Ei ole eroa kopioiko asiakas vai virkailija.
Samat säännöt koskevat molempia.Erona on, että jos virkailija kopioi, on se ns. palvelukopio ja maksaa asiakkaalle enemmän.
Nimen taustalla lienee venäjästä lainautunut orjaa, palvelijaa tai sotamiestä merkitsevä sana, josta on suomen murteissa variaatioita kuten Oulun seudun holoppa (=palvelija). Holapan tarkka kehityslinja on kuitenkin tuntematon. Nimi on saattanut kehittyä itsenäisesti edellä mainitusta sanasta ja niiden variaatioista tai se on vaihtoehtoisesti suora lainaus venäläisestä henkilönnimestä Holop. Nimi on ollut yleinen erityisesti Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla.
Lähde:
Mikkonen & Paikkala: "Suomalaiset sukunimet" (Weilin+Göös, 1993)
Wikipedia luonnehtii sotamies Viirilää ”ruokottomaksi, hävyttömäksi ja mistään säännöistä piittaamattomaksi
resupekaksi, joka kuitenkin on ilmiömäinen konepistoolimies. Viirilä on irvikuva sotilaasta, mutta erinomainen sellainen ja näin ollen suunnaton päänvaiva esimiehilleen” (http://fi.wikipedia.org/wiki/Tuntematon_sotilas ).
Ilkka Malmbergin Helsingin sanomissa aikoinaan ilmestyneet artikkelit Tuntemattoman sotilaan henkilöhahmoista on koottu kirjaksi, Tuntemattomat sotilaat, 2007. Sitä löytyy kirjastoista.
Parhaimman kuvan Viirilästä saat varmaan lukemalla Linnan teoksen.
Jacqueline Carrol esiintyy kirjoittajana Eric Cohenin ja Tonya Hurleyn televisiosarjaan perustuvassa kirjasarjassa So little time: Mary-Kate Olsen & Ashley Olsen. Internetistä tai kirjaston hakuteoksista ei kyseisestä kirjailijasta löydy henkilötietoja. Sarjakirjojen kirjailijan nimen taakse voi kätkeytyä useampi samalla nimellä kirjoittava henkilö tai joukko erinimisiä kirjoittajia.
Kuntien kirjastot valitsevat aineistonsa itsenäisesti. Useimmiten valinta tehdään erilaisten valintalistojen tai muiden kirjallisten tarjousten perusteella, itse kirjoja ei tarvitse kirjastoihin etukäteen lähettää. Tässä tietoa Helsingin kaupunginkirjaston hankintakäytännöistä:
http://www.lib.hel.fi/Page/1894f441-3ff0-45a2-84f0-829fc689ac18.aspx
http://www.lib.hel.fi/Page/1272d64b-61f3-4f24-9f9f-1df7f795c925.aspx
On myös mahdollista saada teoksensa Kirjavälityksen (http://www.kirjavalitys.fi/) tai BTJ Kirjastopalvelun (http://www.btj.fi/) listoille, joiden kautta tieto kirjasta leviää kattavasti koko Suomen kirjastoihin. Lisätietoa:
http://www.kirjastot.fi/fi-FI/kirjallisuus/kustantajatiedotteet/
Myöskään yhteistä jakelujärjestelmää...
Communication
Communication technology update / editors August E. Grant, Jennifer H. Meadows ; in association with Technology Futures. - 10th ed.. - Amsterdam : Elsevier ; Burlington (Mass.) : Focal Press, cop. 2006. - viii, 374 s. : kuv., taul.
S. 359-374: Sanasto
ISBN 0-240-80881-9 (nid.)
ISBN 978-0-240-80881-9 (nid.)
Granlund, Kaj
Tietoliikenne / Kaj Granlund. - [3. uud. laitos]. - Jyväskylä : WSOYpro : Docendo, 2007 (Porvoo : WS Bookwell). - XIV, 474 s. : kuv. ; 24 cm. - (Peruskirjat)
BTJ
ISBN 978-951-0-32821-7 (sid.)
Lehto, Arto
Radioaaltojen maailma / Arto Lehto. - Helsinki : Otatieto, 2006 (Tampere : Tammer-Paino). - 301 s. : kuv. ; 25 cm
Otatieto ; 606
BTJ
ISBN 951-672-350-0 (sid.)
Penttinen, Jyrki
Tietoliikennetekniikka / Jyrki...
Hietaniemen hautausmaan toimistosta kerrottiin, että kyseinen muistokumpu oli yhden kesän kausityöntekijöiden tekemä "pila/kuje". Seppovaaran kirjaansa kuvaamaa oravien hautakumpua ei enää ole hautausmaalla.
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei valitettavasti löydy Zetorin ohjekirjaa tai korjausopasta. Sen sijaan Turun yliopiston kirjaston kokoelmissa on teos "Zetor 25 ja Zetor 25K dieseltraktoreiden purkaminen, kokoaminen ja korjaaminen" (Helsinki : Hankkija, 1954).
Muiden Zetor-mallien suomenkielisiä opaskirjoja voi tiedustella Turun yliopiston kirjastosta, jossa säilytetään periaatteessa kaikki suomeksi julkaistu aineisto. Esitteet, ohjeet yms. aineisto on sijoitettu pienpainatekokoelmaan, ks. http://kirjasto.utu.fi/kirjastoyksikot/paakirjasto/suomi/pienpainatteet…
Zetorien maahantuoja Zetra Oy kertoi, että yritys nimeltä TR-Varaosat myy Zetorien korjaus- ja varaosakirjoja. Yrityksen kotisivut ja yhteystiedot ks. www.trv.fi
Kyseinen runo sisältyy kokoelmaan Kipling:Valkoisen miehen taakka, valinnut ja suomentanut Antero Manninen.Hki WSOY 1976. Suomennoksessa on rinnakkain alkuperäinen, englanninkielinen, ja suomenkielinen teksti.
